Labor court dismissed strike claims but allowed damages for violating official peace obligations without union approval.

Virkamiesyhdistys oli työtaistelullaan tukenut vaatimuksiaan, jotka koskivat eisopimuksenvaraisia kysymyksiä syyllistyen näin virkaehtosopimuslaissa kiellettyyn työtaistelutoimenpiteeseen, mikä samalla oli käsittänyt pääsopimuksen määräyksen tieten rikkomisen, kun yhdistys ei ollut hakenut työtaistelulle keskusjärjestön lupaa. Itsenäistä merkitystä ei näiden rikkomisien osalta kuitenkaan ollut työriitojen sovittelusta annetun lain rikkomisella ja työtaistelu-uhan esittämisellä ennen virkaehtosopimuksen voimassaolon ja siihen perustuvan työrauhavelvollisuuden päättymistä.

Yhdistys tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Valvontavelvollisuuden rikkomisen perusteella esitetyt vaatimukset kahta yläyhdistystä vastaan hylätty.

Kysymys myös vastaajasta työtuomioistuimessa.

Asianosaiset: Valtiovarainministeriö Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto r.y. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Virkamiesliitto r.y. Rautatievirkamiesliitto r.y.

RATKAISU

Valtiovarainministeriön sekä toiselta puolen muun muassa Toimihenkilö ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n kesken 12.10.1970 valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyssä pääsopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

1 § Neuvottelut virkaehtosopimuksista

Neuvotteluja virkaehtosopimusten tekemisestä, muuttamisesta tai uudistamisesta käyvät valtion neuvotteluviranomaisen kanssa Akava r.y., TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. sekä Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY r.y. omasta ja alayhdistystensä puolesta.

Neuvottelut käydään yhteis- tai erillisneuvotteluina sen mukaan kuin asioiden laatu vaatii.

Neuvotteluviranomainen ja edellä mainittu keskusjärjestö voivat erikseen sopia, että neuvotteluja käy alayhdistys omasta puolestaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Työtaisteluoikeuden käyttäminen

Alayhdistys ei saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin vastoin 1 §:ssä mainitun asianomaisen keskusjärjestön päätöstä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotun sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Pääsopimuksen soveltamisesta todetaan seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 §

Edellytetään, että keskusjärjestön on tehtävä työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä koskevassa asiassa myönteinen tai kielteinen päätös. Menettelyn tulee perustua keskusjärjestön sääntöihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotuilla perusteilla valtiovarainministeriö on vaatinut,

1) että Rautatievirkamiesliiton todettaisiin rikkoneen valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin määräyksiä sen tukiessa lakolla sellaisia vaatimuksia, joiden lakolla tukeminen oli kiellettyä;

2) että Rautatievirkamiesliiton todettaisiin rikkoneen tieten pääsopimuksen 11 §:n määräystä sen aloittaessa työtaistelun ilman sanotussa pykälässä tarkoitettua keskusjärjestöjen lupaa;

3) että TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n todettaisiin laiminlyöneen valvoa Rautatievirkamiesliittoa valtion virkaehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sekä sanotun pykälän 3 momentissa tarkoitetulla tavalla laiminlyöneen velvollisuutensa pyrkiä lakon lopettamiseen;

4) että Rautatievirkamiesliitto tuomittaisiin kohdissa 1 ja 2 mainituista rikkomuksistaan maksamaan valtion virkaehtosopimuslain 19 ja 20 §:n nojalla hyvityssakkoa, jolloin olisi otettava huomioon, että työriitojen sovittelusta annetun lain tarkoittama ilmoitus valtiovarainministeriölle oli annettu epätäydellisenä ja jätetty toimittamatta valtakunnansovittelijain toimistoon, että työtaistelu-uhka oli esitetty ennen työrauhavelvoitteen päättymistä, että työtaistelutoimenpiteen lainvastaisuus oli Rautatievirkamiesliiton tiedossa ja että rikkomuksia oli useampia; sekä

5) että TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ja Virkamiesliitto tuomittaisiin maksamaan valtion virkaehtosopimuslain 10 §:ssä tarkoitettujen velvollisuuksiensa täyttämättä jättämisestä hyvityssakkoa.

Kanteen johdosta Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto on lausunut, että virkaehtosopimuslain 3 §:n nojalla solmitulla pääsopimuksella, jonka yhtenä allekirjoittajana TVK oli, oli virkaehtosopimusten tekemisestä, muuttamisesta tai uudistamisesta käytävät neuvottelut TVK:n osalta siirretty TVK-V:lle. Pääsopimuksen 11 § edellytti, että alayhdistys ei saanut ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin vastoin asianomaisen keskusjärjestön päätöstä. Työrauhan turvaamiseen liittyvä menettely ja vastuu oli siirretty TVK:lta TVK-V:lle. Mikäli katsottaisiin, että Rautatievirkamiesliitto oli rikkonut valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin säännöksiä, ei kysymyksessä ollut sellainen työtaistelu, johon pääsopimuksen tarkoittama lupa olisi tullut hakea. Sen vuoksi ei myöskään ollut katsottava, että pääsopimuksen 11 §:ää olisi rikottu, joten kanne olisi tältä osin hylättävä.

Kanteessa Rautatievirkamiesliittoon kohdistettujen vaatimusten osalta TVK-V on edelleen lausunut, ettei työriitojen sovittelusta annetun lain säätämän ilmoitusvelvollisuuden laiminlyömisen tutkiminen kuulunut työtuomioistuimen toimivaltaan, joten sen ei tulisi vaikuttaa asiassa annettavaan tuomioon. Asiakirjoista ei myöskään saatu tukea sille väitteelle, että työriitojen sovittelulain tarkoittama ilmoitus vastapuolelle olisi ollut epätäydellinen. Työtaistelu-uhan jättäminen ennen työrauhavelvoitteen päättymistä ei ollut virkaehtosopimukseen kohdistuva työtaistelutoimenpide, joten valtiovarainministeriön vaatimus oli tältä osin perusteeton. Näin ollen ei Rautatievirkamiesliiton rikkomuksia ollut useampia.

TVK-V:n sääntöjen määräämän lupamenettelyn piiriin työtaistelutilanteissa kuuluivat valtakunnalliset jäsenjärjestön työtaistelut. Paikalliset työtaistelutoimet tai jäsenjärjestöön kuuluvan yhdistyksen työtaistelutoimet kuuluivat ennakkoilmoitusmenettelyn piiriin. Rautatievirkamiesliiton työtaistelussa oli kysymys jäsenjärjestön alayhdistyksen paikallisesta toimenpiteestä, joten TVK:n hallituksen lupaa tällaiselle toimenpiteelle ei edellytetty. Kun TVK-V oli käytettävissään olevin keinoin valvonut Rautatievirkamiesliittoa ja aktiivisesti pyrkinyt työtaistelun lopettamiseen ja uusien työtaistelutoimenpiteiden estämiseen tässä onnistuen, TVK-V on pyytänyt kanteen hylkäämistä. Jos työtuomioistuin sanotun vastaisesti katsoisi oikeaksi tuomita TVK-V:n hyvityssakkoon, tulisi sakon asian laadun huomioon ottaen olla määrältään pieni.

Rautatievirkamiesliitto oli jättänyt lakkovaroituksen valtion työmarkkinalaitokselle ja rautatiehallitukselle 29.1.1976. Liitto oli jättänyt tässä kirjeessä mainitsemansa ilmoituksen työtaistelun muodosta ja muusta toteuttamisesta rautatiehallitukselle 2.2.1976 toimittamalla sille liiton antaman lakko-ohjeen. Näin ollen työnantajaviranomainen oli saanut asianmukaisessa järjestyksessä täydellisen tiedon lakosta. Valtakunnansovittelijalle annettavan ilmoituksen laiminlyöminen ei kuulunut työtuomioistuimen ratkaistaviin asioihin.

Lakkovaroituksessa oli esitetty myös vaatimus eräiden rautatievirkamiesten eläkeiän alentamisesta. Tämän vaatimuksen osalta liitto oli ilmoittanut valtion työmarkkinalaitokselle 5.2.1976, että eläkeikäjaoston perustaminen riitti eläkekysymyksen osalta eikä sen vuoksi lakkoiltu. Valtion eläkeneuvottelukunta oli 9.2.1976 asettanut jaoston käsittelemään tehtyjä esityksiä valtion virkojen eläkeikiin sijoittelun tarkistamisesta, mikä oli tyydyttänyt liittoa eikä lakkoa ollut tämän kysymyksen vuoksi pantu toimeen.

Rautatievirkamiesliitto siis myönsi lakon olleen valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin vastainen. Liitto myönsi aloittaneensa sen ilman keskusjärjestön lupaa, mutta katsoi, ettei kysymyksessä ollut valtion virkaehtosopimuslain 19 §:ssä tarkoitettu hyvityssakkoperuste. Rautatievirkamiesliitto on katsonut hyvityssakkoon tuomitsemisen edellä esitetyissä olosuhteissa kohtuuttomaksi.

Valtiovarainministeriö on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja toteaa kanteessa esitetyn vaatimuksia Rautatievirkamiesliittoa vastaan työtaistelutoimenpiteeseen vastoin valtion virkaehtosopimuslain 8 §:ää ryhtymisen perusteella ja pääsopimuksen tieten rikkomisen perusteella sekä Virkamiesliittoa ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:tä vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisen perusteella. Näin ollen työtuomioistuin valtion virkaehtosopimuslain 13 §:n 3 momentin nojalla jättää kanteen tutkimatta siltä osin kuin sitä on ajettu Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliittoa vastaan.

Jutun muutoin tutkiessaan työtuomioistuin katsoo siinä käyneen selville, että Rautatievirkamiesliitto on valtion työmarkkinalaitokselle 29.1.1976 lähettämässään kirjeessä uhannut panevansa 13.2.1976 toimeen työnseisauksen, jonka tarkoituksena on ollut saada työnantajapuoli peruuttamaan Varkauden rautatieasemalla suunniteltu lipunmyynnin sekä matka- ja kiitotavaran hoidon ja siihen liittyvien toimistotehtävien siirto Oy Matkahuolto Ab:n hoidettavaksi sekä saada varmuus alemman eläkeiän käyttöönotosta erityisesti rautatieliikenteen hoitotehtävissä olevien tai olleiden osalta. Sanottuna päivänä on uhkauksella alettua työtaistelua jatkettu panemalla toimeen lakko, jonka tosin on ilmoitettu eläkekysymyksessä siihen mennessä saavutetun tuloksen perusteella kohdistuneen vain Varkauden kysymykseen.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hyläten esitetyt muut hyvityssakkovaatimukset valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin sekä 19 ja 20 §:n nojalla tuomita Rautatievirkamiesliiton maksamaan valtiovarainministeriölle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 12 000 markkaa sekä korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 600 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Äimälä, Parkkinen, Juurinen, Kaski, Suominen ja Havia.

Eri mieltä oleva jäsen Juurinen, johon jäsenet Parkkinen ja Äimälä yhtyivät, lausui: Olen muuten samaa mieltä kuin enemmistö, mutta tuomitsen Rautatievirkamiesliiton maksamaan valtiovarainministeriölle hyvityssakkoa 20 000 markkaa.