Labor court dismisses strike claim against union branch for violating collective agreement peace obligations.

Telakan siivoojien lakkojen aiheena oli palkankorotusvaatimus erittäin likaisen työn lisiä koskeneen maksukäytännön muuttamisen johdosta, ja ne kohdistuivat siis työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Ammattiosasto, joka vastasi luottamusmiehen osallistumisesta lakkoihin ja jonka ei ollut edes väitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työhäiriöiden välttämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi, tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kanne jätetty osittain tutkimatta vaatimuksen esittämisajankohdan myöhäisyyden vuoksi.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olleessa 8.4.1974 solmitussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perustuntipalkka

Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Erilliset lisät

A. Erittäin raskas ja erittäin likainen työ

Mom. 1. Erittäin raskaissa ja erinäin likaisissa töissä, joissa työnluokitusta ei ole suoritettu, maksetaan tunnilta enintään 50 pennin ja lähinnä 1.4.1975 alkavan tilikauden alusta lukien enintään 60 pennin suuruinen lisä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Erittäin likaisella työllä tarkoitetaan sellaista työtä, joka selvästi erottautuu muista, samalla alalla esiintyvistä likaisista töistä ja jossa vaatteiden kulutus on erikoisen suuri, esimerkiksi korjaustyöt kampikammioissa, laivojen konealustoissa, vanhojen vetureiden ja höyrykattiloiden puhdistus, raskaiden käytössä olleiden työkoneiden purkaminen ja puhdistaminen sekä niiden korjaaminen, mikäli puhdistusta ei ole ennen työn alkamista suoritettu, ynnä muita edellisiin verrattavia töitä.

Mom. 2. Erittäin likaisesta työstä ei suoriteta korvausta, milloin työntekijän käytettäväksi annetaan suojavaatetus eikä myöskään, milloin ennen tällaisen työn aloittamista puhdistus on toimitettu. Ellei työntekijän saama suojavaatetus anna tarkoitettua suojaa, voidaan hänelle maksaa 1 momentin edellyttämä korotettu palkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Käydyissä neuvotteluissa työntekijät olivat kuitenkin vaatineet 60 pennin korotusta tuntipalkkoihin ehtona likaisen työn lisän maksukäytännön muuttamiselle. Käytännön muuttamista sinänsä eivät työntekijät olleet vastustaneet, vaan todenneet, että työehtosopimuksen mukaan niin tulisikin tapahtua. Painostaakseen työnantajaa suostumaan vaatimukseensa 60 pennin korotuksesta tuntipalkkoihin olivat kyseiset työntekijät ryhtyneet 2.9.1975 kello 12 lakkoon, joka oli jatkunut kello 16 asti. Seuraavana päivänä lakko oli kestänyt n. kello 7.30-16.00 ja 4 ja 5 syyskuuta kello 7.00-16.00 sekä 10 syyskuuta kello 12.00-16.00. Syyskuun 11 ja 19 päivän välisenä aikana lakot olivat kestäneet päivittäin kello 7.00-16.00 sekä samoin syyskuun 22 päivänä.

Lakkoon olivat osallistuneet kaikki telakan noin 65 siivoojaa, heidän joukossaan osaston luottamusmies Raili Kankare, vaikka häntä oli vaadittu ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi. Työnantajan edustaja oli myös kehottanut pääluottamusmies Pekka Paavilaista ryhtymään toimenpiteisiin työpaikan työrauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Hänen ei kuitenkaan ollut voitu havaita ryhtyneen mihinkään tätä tarkoittaviin toimiin.

Näillä perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa vaatinut, että Metallityöväen Liiton jäsenyhdistys Turun Metallityöväen Ammattiosasto r.y., jota kumpikin edellä mainittu luottamusmies edusti, työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla tuomittaisiin työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon. Jutun pääkäsittelyssä Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on ilmoittanut lakkojen jatkuneen myös 23. ja 24.4.1975 ja pyytänyt tämänkin huomioon ottamista juttua ratkaistaessa.

Metallityöväen Liitto on kiistänyt kanteen ja vaatinut sitä hylättäväksi. Vaikka liitto olikin jälkikäteen saanut tietää työstäpoissaoloista, jotka olivat suurin piirtein kestäneet kanteessa mainitut ajat, ei mitään ollut tehtävissä tapausten lyhytaikaisuuden vuoksi. Ammattiosaston osalta oli kysymys ollut siitä, etteivät toimenpiteet olleet kohdistuneet mihinkään työehtosopimuksen ammattiosastoa koskevaan määräykseen, vaan erilliseen työehtosopimukseen liittyvään etuun. Maksukäytännön muuttamisen vastapainoksi, jolloin muutamat työntekijät olisivat menettäneet korvauksen, työntekijät olivat esittäneet oman vastaehdotuksensa. - Jutun pääkäsittelyssä ilmoitettuun lakkojen jatkumiseen 23. ja 24.9.1975 Metallityöväen Liitto ei ole katsonut voivansa vastata.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Turun Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Turun Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa 2 000 markkaa ja korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut 700 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Heiniö, Mickwitz, Hyppönen ja Kaski.

Tuomio oli yksimielinen.