Legislator Case Law & Legislation
TT:1976-78 AI generated

Labor court dismisses union's fine claim but awards severance for unjustified dismissal without economic grounds.

Case Number TT:1976-78
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the employer's request to reject the union's fine claim due to insufficient investigation into why the specific employee was selected for dismissal. While the employer argued the termination was based on economic necessity, the court found the union failed to prove the dismissal lacked substantive economic or production-related reasons. Consequently, the court ruled that the dismissal was unjustified under the collective agreement, ordering the employer to pay severance and awarding the union its legal costs.

Legislator headnote

AI generated

Section 3 of the Collective Agreement on Protection Against Dismissal; Section 5 of the Collective Agreement on Protection Against Dismissal: A dismissal without substantive economic or production-related grounds violates the agreement, entitling the employee to compensation, and the union bears the burden of proving the absence of such grounds.

Keywords

AI generated
unjustified dismissal economic grounds collective agreement severance pay union fine substantive reasons labor dispute

Cited Legislation

AI generated
Section 3 of the Collective Agreement on Protection Against Dismissal
Section 5 of the Collective Agreement on Protection Against Dismissal
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kysymys siitä, oliko työntekijän irtisanomiselle taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Ilmoitus luottamusmiehelle oli tehty vasta irtisanomispäivänä.

Kysymys myös siitä, oliko irtisanomisjärjestys ollut irtisanomissuojasopimuksen vastainen.

Riittävää selvitystä puuttui siitä, että työntekijän irtisanominen olisi tapahtunut irtisanomissuojasopimuksen tarkoittamalla asiallisella perusteella.

Asianosaiset: Suomen Liikeväen Liitto r.y. Kaupan Työnantajaliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 15.2.1976 tehdyssä varastoesimiehiä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Varastoesimiesten työehdot

Varastoesimiesten työehtojen osalta noudatetaan liittojen välillä allekirjoitettua myyjien ja varastotyöntekijäin työehtoja koskevaa työehtosopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Myyjien ja varastotyöntekijäin työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa määrätään muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Työsuhteen päättyminen

1. Työsopimuksen irtisanomiseen noudatetaan puolin ja toisin keskusjärjestöjen välillä tehtyä irtisanomissuojaa koskevaa yleissopimusta.

2. Ellei pitemmästä irtisanomisajasta ole kirjallisesti tai muuten todisteellisesti sovittu, noudattaa työnantaja seuraavia irtisanomisaikoja:

2 viikkoa, jos työsuhde on jatkunut vähemmän kuin 5 vuotta,

3 viikkoa, jos työsuhde on jatkunut vähintään 5 vuotta ja

1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut vähintään 10 vuotta tai sitä kauemmin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Irtisanomissuojaa koskevassa yleissopimuksessa määrätään muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Työnantaja älköön irtisanoko yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta. Irtisanomisen syy on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti välittömästi työntekijälle. Jos työnantaja irtisanoo työntekijän ilman asiallista perustetta, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen.

Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, joiden perusteella 2 §:n 1 kappaleessa tarkoitetun työehtosopimuksen sovellutuspiiriin kuuluvaa yrityksen työntekijämäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

4 §

Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

5 §

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen, on siitä ilmoitettava edellä 2 §:ssä tarkoitettujen työehtosopimusten edellyttämälle luottamusmiehelle heti, kun tällaisen toimenpiteen välttämättömyys on tullut työnantajan tietoon, ja mikäli mahdollista kuukautta ennen työsuhteen päättymistä. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä samalla ilmoitettava myös julkiselle työvoimaviranomaiselle.

Milloin kysymyksessä on 1 kappaleessa mainittu irtisanominen, on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, että viimeksi irtisanotaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Irtisanomista oli edellä kerrotuin perustein pidettävä irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n ja 5 §:n vastaisena, ja Suomen Liikeväen Liitto on vaatinut Oriola Oy:n velvoittamista maksamaan Pohjamolle sopimuksen 4 §:n tarkoittamana korvauksena kuuden kuukauden palkkaa vastaavan määrän 12 174 markkaa 6 %:n korkoineen sekä Kaupan Työnantajaliiton tuomittavaksi hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä.

Edellä olevan perusteella Kaupan Työnantajaliitto on katsonut, että Pohjamon irtisanominen oli johtunut irtisanomissuojasopimuksen 5 §:n tarkoittamista taloudellisista ja tuotannollisista syistä eikä Oriola Oy ollut poikennut sopimuksen 5 §:n 2 kappaleessa mainitusta irtisanomisjärjestyksestä, ja vaatinut kanteen hylkäämistä perusteettomana.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Kaupan Työnantajaliitto on katsonut Pohjamon irtisanomiselle olleen irtisanomissuojasopimuksen mukaisen perusteen yrityksen taloudellisen aseman heikentymisen ja henkilöstön ylimitoitetun käytön vuoksi. Työtuomioistuimen mielestä liitolla olisi ollut aihetta selvittää tarkemmin kuin on tapahtunut, miksi irtisanominen on kohdistunut juuri Pohjamoon. Asiassa muuten esitetyn selvityksen huomioon ottaen työtuomioistuin kuitenkin katsoo jääneen näyttämättä, että liitto olisi laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten esitetyn hyvityssakkovaatimuksen, velvoittaa Oriola Oy:n maksamaan Seija Pohjamolle irtisanomissuojasopimuksen mukaisena korvauksena työsopimuksen irtisanomisesta ilman asiallista perustetta kohtuulliseksi harkitut 8 000 markkaa 5 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 21.5.1976 lukien ja korvaamaan Suomen Liikeväen Liiton oikeudenkäyntikulut 800 markalla. Jutun näin päättyessä saa Kaupan Työnantajaliitto itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Peltola, Äimälä, Parkkinen, Hyppönen ja Kaski.

Tuomio oli yksimielinen.