Labor court opinion clarifies that erroneous collective agreement references do not exclude kiosks from general binding scope under Act 17.1976. Verdict: allowed.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court issued an opinion determining that collective agreements for sales and warehouse staff apply generally to kiosks despite textual errors in their scope definitions. Parties agreed the agreements were intended for kiosks but contained drafting mistakes referencing the wrong retail trade act. The court ruled that correcting these errors does not remove kiosks from the general binding scope of the Employment Contracts Act Section 17.
Legislator headnote
AI generatedAct 1050/1976 on työsopimuslaissa; Act 435/1969 on vähittäiskaupan liikeajasta annetussa laissa: Textual errors in collective agreement scope definitions do not exclude specific employment sectors from the general binding scope if the parties' common intent was otherwise.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Lausunnossa katsottu osallisliittojen yhteisen kannan mukaisesti, ettei kioskimyyjän työ ollut laadultaan ollut sellaista, että se jos hänen työnantajansa olisi ollut sidottu myyjien ja varastotyöntekijäin työehtosopimuksiin työnantajaliiton välittömänä tai välillisenä jäsenenä, olisi kuulunut työehtosopimuksen työehtosopimuslain 4 §:n mukaiseen soveltamispiiriin.
Työehtosopimuksen sanamuodossa oli osapuolten yhteisen kannan mukaan virhe, ja sitä oli sovellettava sopimuksen tarkoituksen mukaisesti.
Työsopimuslain 17 §:n tulkitsemisen ei katsottu kuuluvan niihin työehto. sopimusolojen erityistä tuntemusta edellyttäviin seikkoihin, joista työtuomioistuin saattoi antaa lausuntoja.
Asianosaiset: Lausunto Turun hovioikeudelle (Marja Annikki Ruhanen/Unto Niinimäki)
RATKAISU
Liiketyönantajain Keskusliitto r.y:n ja Liiketyöntekijäin Liitto r.y:n kesken 26.1.1971 tehdyssä myyjien ja varastotyöntekijäin työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Tässä sopimuksessa määrätään Liiketyönantajain Keskusliiton jäsenliikkeiden palveluksessa olevien Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluvien täysin työkykyisten:
- 18 vuotta täyttäneiden vähittäiskaupan liikeajasta annetun lain (435/69) tarkoittamissa myymälöissä työskentelevien myyjien ja 15 vuotta täyttäneiden myyjäharjoittelijain, sekä
- 18 vuotta täyttäneiden varastotyöntekijäin työehdot.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Liiketyönantajain Keskusliiton ja Työehtoliitto r.y:n sekä toiselta puolen Liiketyöntekijäin Liiton kesken samana päivänä tehdyssä myyjien ja varastotyöntekijäin palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 § Sopimuksen ulottuvuus
Tässä sopimuksessa määrätään Liiketyönantajain Keskusliiton ja Työehtoliiton jäsenliikkeiden palveluksessa olevien Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluvien täysin työkykyisten:
- 18 vuotta täyttäneiden vähittäiskaupan liikeajasta annetun lain (435/69) tarkoittamissa myymälöissä työskentelevien myyjien sekä 16 vuotta täyttäneiden myyjäharjoittelijain ja
Pöytäkirjamerkintä:
Oppisopimuksen tehnyt myyjäharjoittelija tulee kuitenkin 15-vuotiaana tämän sopimuksen piiriin.
- 18 vuotta täyttäneiden varastotyöntekijäin palkkaehdot.
2 § Palkkojen suuruus
Edellä 1 §:ssä mainittujen myyjien ja myyjäharjoittelijain sekä varastotyöntekijäin palkat sopimuksen allekirjoituspäivänä käytössä olevan, valtioneuvoston 12.10.1967 ja 14.3.1968 antamillaan päätöksillä vahvistaman paikkakuntaluokittelun mukaisissa paikkakuntaluokissa ovat tämän sopimuksen liitteissä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vastaavassa 31.3.1972 tehdyssä työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 § Sopimuksen ulottuvuus
Tässä sopimuksessa määrätään Liiketyönantajain Keskusliiton tukku- ja vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden ja toimistojen työoloista annetun lain tarkoittamissa myymälöissä tai varastossa työskentelevien Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluvien täysin työkykyisten työntekijäin työehdot.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vastaavassa samana päivänä tehdyssä palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 § Sopimuksen ulottuvuus
Tässä sopimuksessa määrätään Liiketyönantajain Keskusliiton ja Työehtoliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden palveluksessa olevien Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluvien täysin työkykyisten:
- 18 vuotta täyttäneiden kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista annetun lain (435/69) tarkoittamien myymälöissä tai varastoissa työskentelevien myyjien sekä 16 vuotta täyttäneiden myyjäharjoittelijain ja
Pöytäkirjamerkintä:
Oppisopimuksen tehnyt myyjäharjoittelija tulee kuitenkin 15-vuotiaana tämän sopimuksen piiriin
- 18 vuotta täyttäneiden varastotyöntekijäin palkkaehdot.
2 § Palkkojen suuruus
Edellä 1 §:ssä mainittujen myyjien ja myyjäharjoittelijain sekä varastotyöntekijäin palkat sopimuksen allekirjoituspäivänä käytössä olevan, valtioneuvoston 12.10.1967 ja 14.3.1968 antamillaan päätöksillä vahvistaman paikkakuntaluokittelun mukaisissa paikkakuntaluokissa ovat tämän sopimuksen liitteissä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Ruhanen on esittänyt Tampereen Työsuojelupiirin työsuojelutarkastajan 25.10.1972 Niinimäen luona toimittaman tarkastuksen pöytäkirjan. Siinä on lausuttu, että työnantaja oli velvollinen työsopimuslain 17 §:n mukaisesti noudattamaan Liiketyönantajain Keskusliiton ja Liiketyöntekijäin Liiton välisen työehtosopimuksen määräyksiä. Ruhasen osalta pöytäkirjaan on merkitty vähimmäispalkan määriksi iltavuoro- ja yövuorolisineen ne summat, joiden perusteella kantaja on raastuvanoikeudessa esittänyt vaatimuksensa. Työnantaja ei pöytäkirjan mukaan ollut esittänyt palkkakirjanpitoa. Työntekijä oli esittänyt luettelon työajastaan, jonka pohjalta oli laadittu palkanoikaisulaskelma.
Vastaaja on edelleen lausunut, ettei kantajan mainitsema työehtosopimus ollut työsopimuslain 17 §:n 1 kappaleessa tarkoitettu alan valtakunnallinen työehtosopimus. Kannevaatimuksista yksityiskohdittain vastaaja on ilmoittanut suorittaneensa kantajalle palkkaa 6 818,15 markkaa. Vuosilomakorvauksia ajalta 1.4.-31.7.1971 ei kantajalle ollut maksettu, koska kantaja ei tuona aikana ollut työssä 16 työpäivää kuukauden aikana eikä toukokuussa lainkaan. Ajalta 1.8.1971-30.4.1972 vuosilomakorvausta oli suoritettu 196 markkaa ja ajalta 1.5.-30.10.1972 217 markkaa. Lomaltapaluurahan suorittamista tarkoittava vaatimus oli perusteeton, koska sitä vaadittiin myös työehtosopimuksen nojalla.
Kantaja on lausunut, ettei ministeriön lausunnolle työehtosopimuksen yleissitovuudesta voitu panna muuta painoa kuin että se oli yksi mielipide. Kantajan tarkoittama työehtosopimus oli yleinen ja valtakunnallinen. Kioskimyyjän työ ei ollut kauppaliikkeen myyjän työstä sillä tavoin poikkeavaa, ettei kioskimyyjä olisi oikeutettu samaan vähimmäispalkkaan.
Kantaja on vaatinut joka tapauksessa vastaajan velvoittamista korvaamaan sunnuntaityökorvaukset ajalta 1.1.1971-30.10.1972 yhteensä 1 031,25 markkaa ja vuosilomakorvaukset ajalta 1.1.1971-31.3.1972 242,40 markkaa ja ajalta 1.4.-30.10.1972 299,32 markkaa eli yhteensä 541,72 markkaa sekä odotusajan palkkaa 6 päivältä 21,38 markkaa päiväitä yhteensä 128,28 markkaa.
Vastaaja on vielä ilmoittanut kantajan allekirjoittamien kuittien osoittavan, että kantajalle oli suoritettu työssäoloajalta työpalkkaa yhteensä 6 405,15 markkaa ja vuosilomakorvausta ajalta 1.8.1971-30.4.1972 196 markkaa ja ajalta 1.5.-30.10.1972 217 markkaa. Enemmät palkkavaatimukset olivat perusteettomia.
Kantajan todistajana kuulustuttama työläistarkastaja, jonka tarkastuspöytäkirjasta edellä oli puhetta, on muun ohessa lausunut, ettei vuoden 1971 työehtosopimus sellaisenaan tarkoittanut kioskimyyjiä, mutta työsopimuslain 17 §:n 1 kappale pakotti työnantajan antamaan myös kioskimyyjälle työehtosopimuksen edut. Todistaja ei tiennyt, miksi vuoden 1972 työehtosopimuksen myyjäluettelossa ei mainittu kioskimyyjää, mutta hän huomautti, ettei myyjäryhmäluettelo muutoinkaan ollut täydellinen, sillä sieltä puuttuivat muun muassa kukkakauppa-alan myyjät, hautausalan myyjät ja varaosamyyjät. Todistaja ei ollut tietoinen siitä, miten paljon kioskimyyjiä kuului Liiketyöntekijäin Liittoon.
Eri mieltä ollut yksi raastuvanoikeuden jäsen ei ottanut kannetta tutkittavaksi niiltä osin kuin siinä oli vaadittu lausuntoa asiassa riitaiseksi saatetusta työehtosopimusten soveltavuudesta ja tehty sopimuksiin perustettuja vaatimuksia, koska kysymys sanotulta osin kuului työtuomioistuimen toimivaltaan.
Ruhanen on hovioikeudessa vaatinut raastuvanoikeuden päätöksen muuttamista ja lausunut, että kauppaliikkeessä ja kioskissa työskentelevän myyjän työ oli varsin samanlaista. Kioskialalla ei ollut omaa työehtosopimusta lukuunottamatta Rautatiekirjakauppa Oy:n ja sen kioskimyyjien välistä työehtosopimusta, joka sanatarkasti perustui nyt kysymyksessä olevaan työehtosopimukseen. Kauppaliikkeen myyjän työ oli kioskimyyjän työhön lähinnä rinnastettavaa.
Ruhanen on lisäksi esittänyt, mistä täällä ei ole kysymys, että raastuvanoikeus on työpalkkojen määräytymisen perusteeksi ottanut Niinimäen laatiman työtuntiluettelon. Ruhasen vaatimus hovioikeudessa on 3 858,76 markkaa sekä odotusajan palkka 151,26 markkaa korkoineen.
Niinimäki on vastineenaan hovioikeudessa toistanut niitä perusteita kannalleen, jotka hän oli jo raastuvanoikeudessa esittänyt. Hän on pyytänyt raastuvanoikeuden päätöksen pysyttämistä.
Hovioikeus on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla pyytänyt työtuomioistuimen lausunnon siitä, onko Liiketyönantajain Keskusliiton ja Liiketyöntekijäin Liiton vuosille 1971 ja 1972 solmimia työehtosopimuksia pidettävä työsopimuslain 17 §:n nojalla yleissitovina myös kioskialalla.
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Liiketyönantajain Keskusliitolle, Työehtoliitolle ja Liiketyöntekijäin Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi. Sanotut liitot ovat työtuomioistuimelle toimittamassaan yhteisessä lausunnossa esittäneet seuraavaa:
"Tässä lausunnossa keskitytään siihen, miten osalliset ovat tarkoittaneet sanottuja työehtosopimuksia sovellettavan työehtosopimuslain (436/46) 4 §:n mukaisessa soveltamispiirissä, ottamatta kantaa siihen yleisten tuomioistuinten toimivaltaan kuuluvaan kysymykseen, onko niitä pidettävä yleissitovina.
Lausuntopyynnössä tarkoitettuna ajankohtana on myyjien ja varastotyöntekijöiden osalta solmittu erilliset toisaalta työehtoja ja toisaalta palkkoja koskevat työehtosopimukset.
Niissä osallisten välillä myyjien ja varastotyöntekijöiden palkkoja ja työehtoja koskevissa työehtosopimuksissa, jotka on solmittu vuodelle 1971, 1 §:ien mukaan työehtosopimuksia tuli myyjien osalta, joista nyt on kysymys, soveltaa vähittäiskaupan liikeajasta annetussa laissa (435/69) tarkoitetuissa myymälöissä. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, ettei mainittuja sopimuksia ollut tarkoitettu työehtosopimuslain 4 §:n mukaisessa soveltamispiirissä noudatettaviksi kioskeissa.
Vuodelle 1972 solmittujen vastaavien sopimusten 1 §:iin on tullut kirjoitusvirheet siten, että työehtoja koskevassa sopimuksessa on erheellisesti viitattu kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista annetussa laissa tarkoitettuihin myymälöihin, vaikka osallisten yhteinen tarkoitus on ollut viitata vuoden 1971 sopimuksen tapaan vähimmäiskaupan liikeajasta annetussa laissa tarkoitettuihin myymälöihin. Vastaavasti on palkkoja koskevassa painetussa työehtosopimuskappaleessa virhe siten, että sen 1 §:ssä on viitattu kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista annetussa laissa tarkoitettuihin myymälöihin, vaikka osallisten yhteinen tarkoitus on ollut viitata vähittäiskaupan liikeajasta annetussa laissa tarkoitettuihin myymälöihin, joihin viittaa myös mainitussa painetun sopimuksen kohdassa oleva asetuskokoelman numero 435/69. Selvitykseksi tästä liitämme oheen oikeaksi todistettuna jäljennöksenä otteen alkuperäisestä työehtosopimuksesta.
Osalliset ovat siten yhtä mieltä siitä, ettei myöskään vuodelle 1972 solmittuja myyjiä ja varastotyöntekijöitä koskevia työehtosopimuksia palkoista ja työehdoista ollut tarkoitettu työehtosopimuslain 4 §:n mukaisessa soveltamispiirissä noudatettaviksi kioskeissa.
Mainittakoon lisäksi, että vasta keväällä 1975 on sovittu, että tietyn tyyppisissä kioskeissa työskenteleviin, eräin osin sovelletaan edellä mainittuja työehtosopimuksia."
Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiasta seuraavan lausunnon: Työtuomioistuin toteaa hovioikeuden pyytäneen työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, onko edellä tarkoitettuja myyjien ja varastotyöntekijäin työehtoja ja palkkoja koskevia työehtosopimuksia pidettävä työsopimuslain 17 §:n nojalla yleissitovina myös kioskialalla. Asiassa on siis kysymys siitä, onko Unto Niinimäki sanotun säännöksen nojalla ollut velvollinen noudattamaan Marja Annikki Ruhasen työsuhteessa vähintään niitä palkka- ja muita ehtoja, joista on sovittu toiselta puolen Liiketyönantajain Keskusliiton ja osaksi myös Työehtoliiton sekä toiselta puolen Liiketyöntekijäin Liiton välisissä sanotuissa työehtosopimuksissa. Sen sijaan ei lausuntoasiassa ole kysymys työehtosopimuksen mahdollisesta noudattamisvelvollisuudesta muulla perusteella.
Työsuhteen kuuluminen työsopimuslain 17 §:n mukaiseen työehtosopimuksen yleissitovuuspiiriin riippuu toisaalta mainitun pykälän tulkinnasta, toisaalta taas pykälän soveltamiseen vaikuttavien tosiasioiden selvittämisestä. Työsopimuslain 17 §:n tulkitsemisen työtuomioistuin ei katso kuuluvan niihin työehtosopimusolojen erityistä tuntemusta edellyttäviin seikkoihin, joista työtuomioistuin voi työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla antaa lausuntoja. Pykälän soveltamiseen vaikuttavien tosiasioiden selvittämiseksi työtuomioistuin on varannut työehtosopimuksiin osallisille liitoille tilaisuuden tulla kuulluiksi.
Työtuomioistuimessa läsnä asiaa ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Riski, Parkkinen, Airaksinen, Hyppönen, Lankinen ja Kenraali.
Lausunto oli yksimielinen.