Labor court dismissed union claims for benefits as local negotiations were invalid due to procedural errors and loss of right to negotiate.

Kysymys siitä, oliko virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pää sopimuksen mukaisia neuvotteluja pyydetty oikeassa järjestyksessä ja oliko niitä pyytänyt yhdistys sellainen viranhaltijayhdistys, joka voi käydä paikallisneuvotteluja. Kanteen tutkimista vastaan paikallisneuvotteluja koskevilla perusteilla esitetyt väitteet hylätty. Kun riitakysymyksiä ei ollut asiallisesti käsitelty keskusneuvotteluissa, asianosaiset osoitettu jatkamaan keskusneuvottelua.

Kun kuntainliiton palvelukseen kansanterveyslain nojalla siirretyn viranhaltijan menettämän etuuden korvaamisesta ei oltu käyty neuvotteluja virkaehtosopimuksen edellyttämältä neuvottelu- ja sopimusvelvollisuuden pohjalta, osapuolet osoitettiin käymään neuvotteluja tältä pohjalta.

Asianosaiset: Akava r.y. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta

RATKAISU

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen muun muassa Akavan kesken 28.4.1972 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEINEN OSA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14. Sopimuksen voimassaolo ja suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin

1 mom. Tämä sopimus on voimassa toukokuun 1 päivästä 1972 maaliskuun 31 päivään 1973 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään kolmea kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

2 mom. Jollei tästä tai muusta virkaehtosopimuksesta taikka Kunnallisen Sopimusvaltuuskunnan suostumuksella yksittäistapauksessa tehdystä kunnallisen viranhaltijan palkkaussopimuksesta muuta aiheudu, viranhaltijain palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisina, kuin ne olivat virkaehtosopimuksen nojalla maaliskuun 31 päivään 1972.

Pöytäkirjamerkintä n:o 1:

Voimassa olleita kunta- tai kuntainliittokohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä noudatetaan edelleenkin. Tämä ei kuitenkaan koske virkamatkojen matkakustannusten korvausta, päivärahaa ja majoittumiskorvauksia, vaan näiden osalta noudatetaan, mitä tämän sopimuksen liitteessä n:o 7 on määrätty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen osallisten kesken 22.12.1972 tehdyssä virkaehtosopimuksessa palvelussuhteen ehdoista niiden kunnan tai kuntainliiton viranhaltijoiden osalta, jotka on kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain (67/72) 11 §:n 1 ja 2 momentin nojalla siirretty kansanterveyslain (66/72) 5 §:ssä tarkoitetun kuntainliiton tai kunnan terveyskeskuksen vastaavaan virkaan, on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan niihin kansanterveystyön alalla toimiviin kuntien ja kuntainliittojen vakinaisiin ja pysyväisluonteisesti virkasuhteessa oleviin tilapäisiin viranhaltijoihin, jotka on kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain (67/72) 11 §:n 1 ja 2 momentin nojalla siirretty kansanterveyslain (66/72) 5 §:ssä tarkoitetun kuntainliiton vastaavaan virkaan 1.4.1972-31.12.1973 välisenä aikana.

2 §

Ellei jäljempänä olevista tämän virkaehtosopimuksen määräyksistä muuta aiheudu, edellä 1 §:ssä mainittujen viranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät 28.4.1972 allekirjoitetun kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen ja myöhempien virkaehtosopimusten määräysten mukaan ja niin, että viranhaltijan palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisina kuin ne olisivat olleet, jos häntä ei olisi siirretty 1 §:ssä sanotulla tavalla kuntainliiton palvelukseen. Mainittujen virkaehtosopimusten määräyksiä sovellettaessa katsotaan siirretyn viranhaltijan palvelussuhteen jatkuneen keskeytyksettä.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Ennen siirtymistä voimassa olleita kunta- tai kuntainliittokohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä ei kuitenkaan noudateta miltään osin niissä kuntainliitoissa, johon viranhaltija on siirretty 1 §:ssä mainitulla tavalla. Mikäli erityislaatuiseen järjestelmään perustuvan etuuden poistamisella on viranhaltijan palkkaukseen nähden olennainen merkitys, neuvotellaan ja sovitaan osapuolten kesken erikseen etuuden menetyksen korvaamisesta mahdollisella henkilökohtaisella palkanlisällä.

Kunnallisten virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä kunnallisen virkaehtosopimuslain 3 §:n 4 momentin nojalla 12.10.1970 tehdyssä pääsopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Neuvottelumenettely tulkinta- ja soveltamisriitojen ratkaisemiseksi

3 §

Virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden sattuessa on kuntaa tai kuntainliittoa työnantajana edustavan viranomaisen ja toisaalta viranhaltijan tai häntä edustavan luottamusmiehen pyrittävä välittömällä neuvonpidolla selvittämään erimielisyydet.

Mikäli asiaa ei saada 1 momentissa tarkoitetulla tavalla selvitetyksi, voidaan se siirtää neuvoteltavaksi 4-8 §:ssä määrätyssä järjestyksessä.

Viranhaltijain luottamusmiesjärjestelmästä määrätään erillisellä sopimuksella.

4 §

Edellä 3 §:n 2 momentin nojalla siirretyt neuvottelut käydään tehtävään määrätyn kunnan tai kuntainliiton viranomaisen ja asianomaisen viranhaltijayhdistyksen kesken (paikallisneuvottelut).

5 §

Ellei paikallisneuvotteluissa päästä ratkaisuun, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, joita käydään sopimusvaltuuskunnan ja asianomaisen sopimukseen osallisen keskusjärjestön kesken.

Vaatimus keskusneuvottelujen käymisestä on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä kolmen kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä.

6 §

Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen voi sopimukseen osallinen saattaa virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa.

7 §

Paikallisneuvottelut on aloitettava kahden viikon ja keskusneuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun vastapuolelle on jätetty kirjallinen vaatimus, jossa neuvottelujen kohteeksi tulevat asiat on ilmoitettu, elleivät osapuolet sovi pidemmästä määräajasta.

8 §

Neuvottelut katsotaan päättyneiksi sinä päivänä jona neuvotteluosapuolet ovat yhteisesti niin todenneet, tai kun jokin neuvotteluosapuolista on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvottelut omalta osaltaan päättyneiksi.

Paikallis- ja keskusneuvotteluissa pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla.

Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen

9 §

Virkaehtosopimukseen perustuvaa vaatimusta koskevan riidan ratkaisemiseksi on neuvotteluja puhevallan menettämisen uhalla vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma on sattunut tai olosuhde syntynyt.

10 §

Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennenkuin on käyty tässä sopimuksessa tarkoitetut keskusneuvottelut.

Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa keskusneuvottelujen päättymisestä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kun Aaltonen oli siirretty 1.1.1973 lukien kuntainliiton terveyskeskushammaslääkärin virkaan, hän oli menettänyt oikeutensa vapaaseen asuntoon sähköineen, koska kuntakohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä ei edellä mainitun 22.12.1972 allekirjoitetun virkaehtosopimuksen 2 §:n 1 pöytäkirjamerkinnän mukaisesti noudatettu niissä kuntainliitoissa, joihin viranhaltija oli siirretty kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain nojalla. Etuuden menetyksellä oli hammaslääkäri Aaltosen palkkaukseen nähden olennainen merkitys. Mainitun etuuden menetys tuli siten korvata Aaltoselle maksettavalla henkilökohtaisella palkanlisällä, jonka määrä on 350 markkaa kuukaudessa.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Padasjoen kunta, Asikkalan ja Padasjoen kansanterveystyön kuntainliitto, Kurun kunta ja Ylöjärven - Kurun kansanterveystyön kuntainliitto ovat olleet jutussa kuultavina.

Edellä sanotusta ilmenevien oikeudenkäyntimenettelyä koskevien kysymysten ratkaisemista taikka neuvotteluvelvollisuuden täyttämistä tai alussa mainitun 22.12.1972 tehdyn virkaehtosopimuksen 2 §:n 1 pöytäkirjamerkinnän tulkintaa koskevan osa- tai välituomion antamista varten juttu on esivalmistelussa tehdyllä päätöksellä siirretty näiltä osin erikseen pääkäsittelyyn.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun siltä osin kuin se esivalmistelussa tehdyn päätöksen mukaisesti on ollut esillä pääkäsittelyssä.

Työtuomioistuin toteaa väitteet, jotka koskevat Seija Siltalan oikeutta korvauksiin Padasjoen kunnalta ja Juhani Aaltosen oikeutta korvauksiin Kurun kunnalta, asiaväitteiksi, joiden hyväksyminen johtaa kanteen hylkäämiseen eikä tutkimatta jättämiseen.

Siltä osin kuin on kysymys Siltalan oikeudesta asuntokorvaukseen Padasjoen kunnalta työtuomioistuin toteaa, että Suomen Hammaslääkäriliitto on 9.11.1973 päivätyllä kirjeellä, viitaten kunnallisten virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehtyyn pääsopimukseen, esittänyt Padasjoen kunnanhallitukselle asuntokorvauksen suorittamista Siltalalle 1.4.197231.3.1973 väliseltä ajalta. Sanottu kirje on johtanut asian käsittelyyn kunnanhallituksessa, missä hakemus on hylätty 3.1.1974. Akavan pyydettyä välillä keskusneuvottelua asiassa kunnalliselta sopimusvaltuuskunnalta on asian käsittelyä jatkettu pitämällä 27.5.1975 Padasjoen kunnan ja Suomen Hammaslääkäriliiton välinen paikallisneuvottelu. 29.10.1975 pidetyssä keskusneuvottelussa kunnallinen sopimusvaltuuskunta on katsonut, ettei Akava ollut pystynyt näyttämään asiassa pyydetyn neuvotteluja pääsopimuksen 9 §:ssä tarkoitetussa määräajassa ja että Akava näin ollen oli menettänyt puhevaltansa.

Vastaavasti kuin Siltalan osalta Suomen Hammaslääkäriliitto on 29.11.1973 päivätyllä kirjeellä Kurun kunnanhallitukselle viitaten pääsopimukseen lausunut liiton esittävän, että Kurun kunta suorittaisi Aaltoselle takaisin häneltä ajalta 1.4.1972-31.12.1972 pidätetyn vuokravastikkeen. Kunnanhallituksen hylättyä esityksen 10.12.1973 tekemällään päätöksellä on asiassa käyty kunnanhallituksen ja Suomen Hammaslääkäriliiton kesken paikallisneuvottelu 11.6.1975 yksimielisyyteen pääsemättä. 29.10.1975 on kunnallinen sopimusvaltuuskunta katsonut Akavan menettäneen puhevaltansa, koskei se ollut pystynyt osoittamaan pyytäneensä asian johdosta neuvotteluja pääsopimuksen 9 §:ssä tarkoitetussa määräajassa.

Jutun suullisessa käsittelyssä kunnallinen sopimusvaltuuskunta on perustellut vaatimustaan em. kannevaatimusten tutkimatta jättämiselle keskusneuvottelussa esittämänsä lisäksi lausumalla, että pääsopimuksen 4 §:n mukaan paikallisneuvottelu käydään tehtävään määrätyn kunnan viranomaisen ja asianomaisen viranhaltijayhdistyksen kesken, samoin kuin sillä, ettei sanotuissa Suomen Hammaslääkäriliiton kirjeissä ollut vaadittu neuvotteluja vaan suoritusta, ja sillä, ettei kirjeiden johdosta ollut käyty paikallisneuvotteluja eikä laadittu paikallisneuvottelupöytäkirjaa.

Asianosaiset saavat tässä vaiheessa kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Nenonen, Leiponen, Parkkinen, Hyppönen, Kaski ja Havia.

Tuomio oli yksimielinen.