Labor court dismisses claim for 20% bonus rule application to piece-rate pay based on local agreement.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's claim to apply a specific 20% piece-rate bonus rule to a company's output-based piece-rate pay. The court found that while the collective agreement mandated this rule for direct piece-work, the company's specific local agreement and calculation practices treated the disputed pay differently. Consequently, the court ruled that the union could not demand a higher standard than the company was already legally obligated to provide under the collective agreement.
Legislator headnote
AI generatedSection 9 of the Collective Agreement; The court held that a collective agreement's piece-rate bonus rule applies only to direct piece-work and does not extend to output-based piece-rate pay when a local agreement and established practice define the compensation differently.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työehtosopimuksen hinnoittelusäännön mukaan tuli hinnoittelun urakkatyössä olla sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousi normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvoi työsuorituksen tai työtehon kasvaessa vähintään samassa suhteessa. Kanne, jossa vaadittiin sanotun hinnoittelusäännön soveltamista erään yhtiön ns. määrään perustuvissa palkkiopalkoissa, hylätty.
Kanne jätetty tutkimatta siltä osin kuin siinä oli paikallisen sopimuksen ja käytännön nojalla vaadittu muuta kuin mihin yhtiö jo työehtosopimuksen mukaan olisi velvollinen.
Asianosaiset: Metallityöväen Liitto r.y. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen kesken 8.4.1974 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
II TYÖPALKAT
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 § Palkkaperusteet
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työkohtainen tuntipalkka eli suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste
Mom. 6. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoitteluperusteena työkohtaista tuntipalkkaa, joka määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan, poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.
9 § Suorituspalkka
Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.
Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.
Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 §
A. Työpalkat ja palkkaperusteet
Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan alla mainituilla yleiskorotuksilla sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä:
a) maaliskuun 26. päivää 1974, 55 penniä tunnilta,
b) syyskuun 1. päivää 1974, 20 penniä tunnilta,
c) huhtikuun 1. päivää 1975, 50 penniä tunnilta ja
d) syyskuun 1. päivää 1975, 15 penniä tunnilta.
Tämän d-kohdan korotus suoritetaan erillisenä lisänä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
E. Suorituspalkat
1 §:n A-kappaleen a-, b- ja c-kohdissa mainittujen ajankohtien jälkeen käytäntöön otettavien uusien urakkahintojen ja muiden suorituspalkkojen tulee perustua sanottuina päivinä voimaan tuleviin hinnoitteluperusteisiin.
Vanhoja urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja käytettäessä sanottujen päivien jälkeen on niitä siten tarkistettava, että ansio nousee A-kappaleessa mainituin tavoin. Milloin näin korjattu suorituspalkka ei kuitenkaan täytä uuden työehtosopimuksen määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti. Mitä edellä on sanottu, ei kuitenkaan koske A-kappaleen d-kohdan tapausta, jonka mukaan myös suorituspalkkatyöntekijöille maksetaan erillinen 15 pennin suuruinen lisä tunnilla.
Suorituspalkkojen korottamisesta A-kappaleen a-, b- ja c-kohdissa tarkoitettuja tapauksia varten antavat liitot tarkemmat ohjeet erikseen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asianosaisliittojen vuonna 1973 antamassa laskentaohjeessa vuoden 1973 työehtosopimukseen määrättiin muun muassa seuraavaa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
C. Suorituspalkat
Suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteina käytetään uusia työkohtaisia tuntipalkkoja.
1. Rahaurakat
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3. Muut suorituspalkkatavat
Muissa suorituspalkoissa tehdään korjaus siten, että uusi ansiotaso muuttumattomalla suoritusteholla tulee 63 penniä tunnilta korkeammaksi kuin entinen ansiotaso. Myös osaurakoiden on kuitenkin täytettävä työehtosopimuksen 20 %:n hinnoittelusääntö.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asianosaisliittojen antamassa vuoden 1974 ensimmäisessä laskentaohjeessa, joka koski sanotun vuoden työehtosopimuksen voimaan tullessa toteutettavia muutoksia, sanotaan muun ohessa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3. Suorituspalkat
Suorituspalkkityön hinnoitteluperusteina käytetään uusia työkohtaisia tuntipalkkoja.
31. Urakkapalkat
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
311. Rahaurakka
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
312. Aikaurakka
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
32. Muut suorituspalkkaustavat
Muissa suorituspalkkaustavoissa tehdään korjaus siten, että uusi ansiotaso muuttumattomalla suoritusteholla tulee 55 penniä tunnilta korkeammaksi kuin entinen ansiotaso. Myös osaurakoiden on kuitenkin täytettävä työehtosopimuksen 20 %:n hinnoittelusääntö.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vuoden 1974 toisessa laskentaohjeessa, joka koski 1.9.1974 suoritettavia muutoksia, sanotaan muun muassa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3. Suorituspalkat
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
31. Urakkapalkat
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos urakkapalkka normaalilla urakkatyövauhdilla työskenneltäessä ei anna 20 %:n urakkavoittoa hinnoittelun perusteena käytetylle uudelle työkohtaiselle tuntipalkalle, on urakkaa työehtosopimuksen mukaisesti tarkistettava vielä tähän määrään asti. Kussakin tapauksessa on kuitenkin ensin varmistettava, että urakkavoiton pienuus on todella aiheutunut vain urakan kireydestä.
311. Rahaurakka
311.1 Vanha rahaurakka
Näiden korjaamiseksi voidaan käyttää mm. seuraavia tapoja:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5. Osaurakat
Osaurakkapalkkoja korotetaan pääsäännön mukaisesti 20 p/h.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
312. Aikaurakka
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
32. Muut suorituspalkkaustavat
Muissa suorituspalkkaustavoissa tehdään korjaus siten, että uusi ansiotaso muuttumattomalla suoritusteholla tulee 20 penniä tunnilta korkeammaksi kuin entinen ansiotaso.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asianosaisten välisen metalliteollisuuden vuoden 1969 työehtosopimuksen 7 §:ään sisältyi edelle jäljennettyjä vuoden 1974 sopimuksen 9 §:n määräyksiä vastaavat määräykset. Vuoden 1969 työehtosopimuksen soveltamisohjeessa sanottiin muun muassa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 § Suorituspalkka
Mom 1. Momentin 3. kappaleen loppuosaan on tehty muutos. Aikaisemman sanamuodon mukaan kyseisessä sopimuskohdassa viitattiin tämän 7 §:n 2-6. momentin määräyksiin. Uuden sanamuodon mukaan viitataan kyseisessä sopimuskohdassa soveltuvin osin kaikkiin tämän pykälän momentteihin. Liitot ovat tarkoittaneet muutoksella sitä, että myös ns. muissa suorituspalkkauksissa on hinnoittelupisteen suhteen noudatettava 1. momentin toisen kappaleen mukaista 20 %:n hinnoittelusääntöä. Ns. muissa suorituspalkkauksissa ei ansio sen sijaan kasva suoran urakan tapaan samassa suhteessa kuin työsaavutus.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sanotuilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työehtosopimuksen 9 §:n 1 momentin 2 kappaleen 20 %:n sääntö koskee myös saman momentin 3 kappaleen tarkoittamia tapauksia ja että Upo Osakeyhtiön käyttämä hinnoittelusääntö kanteen tarkoittamissa urakoissa ei ole vastannut työehtosopimuksen ja siihen liittyvän paikallisen sopimuksen ja paikallisen käytännön määräyksiä suorituspalkasta.
Työehtosopimuksen rakenteessa ja systematiikassa tapahtuneiden muutosten samoin kuin eräiden käsitemäärittelyjen uudistumisen johdosta oli järjestetty eri puolilla maata lukuisia yhteisiä tilaisuuksia. Niissä molempien liittojen edustajat olivat yhteisesti selvitelleet solmittua työehtosopimusta, sen uudistunutta rakennetta ja muun muassa palkkaustapojen uusia määritteitä. Muun muassa palkkaustapojen jakautuminen oli käyty noissa tilaisuuksissa läpi Rankin julkaiseman kirjan pohjalta ilman pienintäkään soraääntä.
Vuoden 1974 työehtosopimuksen laskentaohjeessa systematiikka oli edellä viitatussa suhteessa täysin sama kuin vuonna 1973 laadituissa laskentaohjeissa. Syksyllä 1974 toteutettavaksi sovittuja palkankorotuksia varten oli laadittu nimenomaan Metallityöväen Liiton aloitteesta uudet erilliset laskentaohjeet. Nämä ohjeet olivat nyt tarkoitetuilta osiltaan muutoin täysin identtiset aikaisempien vuosina 1973 ja 1974 laadittujen laskentaohjeiden kanssa, paitsi että kappaleiden numerointia oli sovittu muutettavaksi siten, että kohta 31. sisälsi urakkapalkan osalta määräykset siitä, kuinka palkankorotukset tuli toteuttaa. Tämän muutoksen yhteydessä oli työryhmässä edelleen oltu yhtä mieltä siitä, että osaurakat kuuluivat urakkapalkan piiriin, ja ne olikin siirretty kohdan 31. alakohdaksi. Palkkiopalkka, joka ei kuulunut urakkapalkan piiriin, oli silloin jäänyt tämän ulkopuolelle, ja se oli sisällytetty kohtaan "Muut suorituspalkkaustavat" edelle jäljennetyin tavoin ilman viittausta 20 %:n sääntöön.
Vuoden 1975 työehtosopimusratkaisun jälkeen oli tehty yhteiset laskentaohjeet maaliskuussa 1975. Niissä osaurakat kuuluivat kohtaan 31. ja muut suorituspalkkaustavat kohtaan 32. Niiden osalta todettiin jälleen, että ainoastaan yleiskorotuksen mukainen korotus tehdään muissa kuin urakkapalkkaan kuuluvissa suorituspalkkaustavoissa. Vuonna 1976 solmitun työehtosopimuksen laskentaohjeet olivat penni- ja päivämääriä lukuunottamatta identtiset vuonna 1975 laadittujen laskentaohjeiden kanssa.
Kuten edellä olevasta selvisi, oli vuodesta 1973 alkaen käsitteitä urakkapalkka ja palkkiopalkka myös työehtosopimusta sovellettaessa käsitelty eri tavalla kuin aikaisemmin. Upo Osakeyhtiössä syntyneet asiakirjat, joihin kantaja perusti kanteensa, olivat pääosin vuosilta 1970-1971. Vuonna 1973 maaliskuussa laaditut yhtiön osastoja 2001 ja 2002 koskevat tuotantopalkkiosäännöt eivät sitä vastoin sisältäneet pienintäkään viittausta 20 %:n hinnoittelusääntöön. Vuonna 1973 sovittuja yleiskorotuksia palkkiopalkka-alueella toteutettaessa oli syntynyt paikallisesti erimielisyyttä siitä, saiko palkkiota leikata siltä osin kuin se ylitti yleiskorotuksen. Kiista oli rauennut siihen, kun tehtaan tuolloinen pääluottamusmies oli ilmoittanut saaneensa Metallityöväen Liitosta ilmoituksen, että palkkiopalkkatyössä toteutettiin vain yleiskorotus ja mahdollinen läpilyönti leikkautui.
Upo Osakeyhtiön Nastolan muovitehtaalla nyt käytössä olevien palkkiopalkkojen rakenne oli vuodesta 1973 lähtien ollut erilainen kuin aikaisemmin. Kuvatusta kehityksestä johtuen oli palkkiopalkan muodostumista muutettu niin, että se sanotusta vuodesta alkaen oli muodostunut työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta ja tuotannosta riippuvasta palkkio-osuudesta. Aikaisempi palkkiopalkka oli muodostunut työkohtaisesta palkasta ja tuotannosta riippuvasta palkkio-osuudesta. Minkäänlaista väitettyä paikallista sopimusta siitä, että tuotantopalkkio aina olisi vähintään 20 %, ei Upo Osakeyhtiön Nastolan tehtaalla ollut voimassa tällä hetkellä, eikä sitä myöskään aikaisemmin ollut tehty.
Sanotuilla perusteilla oli Metallityöväen Liiton vaatima tulkinta virheellinen, minkä vuoksi Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä tältä osin. Myös kanteessa esitetyn toisen vaatimuksen Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on pyytänyt hylättäväksi, kun kysymyksessä ei ollut työehtosopimuksen tarkoittama urakkapalkka ja kun vaatimus muutoinkin oli lakiin perustumaton.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Upo Osakeyhtiö on ollut jutussa kuultavana.
Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja harkitsee oikeaksi työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n säännösten nojalla jättää kanteen tutkimatta siltä osin kuin siinä on Upo Osakeyhtiön paikallisen sopimuksen ja käytännön nojalla vaadittu muuta kuin mihin vastaajapuoli jo työehtosopimuksen mukaan olisi velvollinen.
Jutun muutoin tutkiessaan työtuomioistuin toteaa, että riidanalainen työehtosopimuksen 9 §:n hinnoittelusääntö on saanut nykyistä vastaavan muotonsa vuoden 1969 työehtosopimuksessa, jolloin muita suorituspalkkoja käytettäessä sovittiin noudatettavaksi soveltuvin osin koko silloisen 7 §:n eikä vain sen 2-6 momentin määräyksiä. Tuona vuonna annetussa työehtosopimuksen soveltamisohjeessa liitot selittivät tarkoittaneensa tällä muutoksella sitä, että 7 §:n 1 momentin 2 kappaleen mukainen 20 %:n hinnoittelusääntö nyt koskisi myös muita suorituspalkkauksia, joihin sen sijaan ei ulottuisi saman kappaleen vaatimus ansion kasvamisesta samassa suhteessa kuin työsaavutus. Metallityöväen Liitto katsoo tämän soveltamisohjeen edelleen osoittavan, miten hinnoittelusääntöä on tulkittava.
Työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjoissa olleiden määräysten nojalla liitot ovat eri vuosina antaneet ohjeet yleiskorotusten soveltamisesta suorituspalkkoihin. Sikäli kuin jutussa esitetystä selvityksestä käy ilmi, seurattiin edellä mainittua soveltamisohjetta vielä vuoden 1972 laskentaohjeissa. Liittojen vuonna 1973 antamassa laskentaohjeessa luvun C kappaleessa 3 "Muut suorituspalkkatavat" on määrätty muissa suorituspalkoissa tehtäväksi 63 pennin korjaus entiseen ansiotasoon, mihin kappaleessa jatketaan: "Myös osaurakoiden on kuitenkin täytettävä työehtosopimuksen 20 %:n hinnoittelusääntö." Vuoden 1974 ensimmäinen laskentaohje oli tältä osin saman sisältöinen. Vuoden 1974 toisessa laskentaohjeessa kappaleessa "Muut suorituspalkkaustavat" määrätään vain pennimääräisestä tuntikorotuksesta, eikä osaurakoiden hinnoittelusääntöä lainkaan mainita tässä yhteydessä; osaurakoita onkin nyt käsitelty otsikon "Urakkapalkat" alla.
Upo Osakeyhtiössä käytetyt kanteessa tarkoitetut palkkaustavat perustuvat työn tuloksen määrään. Vastineessa mainituin perustein ne luetaan ns. määrään perustuviin palkkiopalkkoihin. Tällaisten palkkiopalkkojen ja osaurakoiden välinen ero on työtuomioistuimen mielestä epämääräinen. Tämäkin ero on kuitenkin ollut tunnettu Metallityöväen Liiton neuvottelijoille edellä mainituissa laskentaohjeneuvotteluissa Tämän vuoksi työtuomioistuin katsoo, ettei näihin Upo Oy:n palkkaustapoihin ole sovellettava usein mainittua 20 %:n hinnoittelusääntöä, ja harkitsee sen vuoksi oikeaksi, antamatta tässä jutussa lausuntoa kanteessa yleisessä muodossa tehdystä vahvistusvaatimuksesta, hylätä kanteen. Asian laatuun katsoen saa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto itse kärsiä juttukulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Peltola, Riski, Tiitola, Mickwitz, Lankinen, Suominen ja Virtanen.
Tuomio oli yksimielinen.