Legislator Case Law & Legislation
TT:1976-6 AI generated

Labor court dismisses strike claim against non-signatory unions under collective agreement strike clauses.

Case Number TT:1976-6
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the claim regarding a strike threat initiated after the expiration of a collective agreement. The plaintiff unions were not parties to the main agreement and its supplementary minutes, which governed strike procedures. Consequently, the court held that the strike threat could not be considered a measure against the collective agreement itself.

Legislator headnote

AI generated

Section 11 of the main agreement; Section 2 of the supplementary minutes: Unions not bound by the collective agreement cannot be subject to strike measures based on its provisions.

Keywords

AI generated
collective agreement strike clause non-signatory union strike threat labor dispute main agreement procedural dismissal

Cited Legislation

AI generated
Section 11 of the main agreement
Section 2 of the supplementary minutes
Section 13, paragraph 3 of the Labor Court Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Uhkavaatimuksen esittämistä virkaehtosopimuksen voimassaoloajan päätyttyä alkavasta työtaistelusta vanhan virkaehtosopimuksen ollessa vielä voimassa ja ilman että uudesta sopimuksesta olisi edes sanottavasti neuvoteltu ei voitu pitää valtion virkaehtosopimuslain ja valtion virkaehtosopimusten työrauhalausekkeessa tarkoitettuna virkaehtosopimukseen kohdistuvana työtaistelutoimenpiteenä. Näin omaksuttu sama kanta kuin työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen työrauhalausekkeiden tarkoittamissa asioissa aikaisemmin.

Kanne jätetty tutkimatta pääsopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan nojalla tehtyjen vaatimusten osalta, koskei niiden allekirjoittajaa ollut haastettu jutussa vastaajaksi.

Asianosaiset: Valtiovarainministeriö Suomen Poliisien Liitto r.y. Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY r.y. Julkisten Työalojen Ammattijärjestö JTA r.y.

RATKAISU

Valtiovarainministeriön sekä toiselta puolen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö r.y:n, Akava r.y:n ja Toimihenkilöja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n kesken 12.10.1970 valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyssä pääsopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

1 § Neuvottelut virkaehtosopimuksista

Neuvotteluja virkaehtosopimusten tekemisestä, muuttamisesta tai uudistamisesta käyvät valtion neuvotteluviranomaisen kanssa Akava r.y., TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. sekä Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY r.y. omasta ja alayhdistystensä puolesta.

Neuvottelut käydään yhteis- tai erillisneuvotteluina sen mukaan kuin asioiden laatu vaatii.

Neuvotteluviranomainen ja edellä mainittu keskusjärjestö voivat erikseen sopia, että neuvotteluja käy alayhdistys omasta puolestaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Työtaisteluoikeuden käyttäminen

Alayhdistys ei saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin vastoin 1 §:ssä mainitun asianomaisen keskusjärjestön päätöstä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotun sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Pääsopimuksen soveltamisesta todetaan seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 §

Edellytetään, että keskusjärjestön on tehtävä työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä koskevassa asiassa myönteinen tai kielteinen päätös. Menettelyn tulee perustua keskusjärjestön sääntöihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Valtiovarainministeriön sekä Akava r.y:n, TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y:n sekä Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY r.y:n välillä 11.4.1974 valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta laaditussa pöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Neuvotteluosapuolet ovat yksimielisiä valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta siten kuin jäljempänä sovitaan.

2 §

Virkamiesten peruspalkkoja, vuosipalkkioita ja sopimuspalkkojen taulukkopalkkoja tarkistetaan seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 §

Vuorotyö- ja niihin verrattavia lisiä tarkistetaan siten kuin virkamiesten työajoista tehdyissä virkaehtosopimuksissa on erikseen sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 §

Virkamiesten palvelussuhteen ehdoista on samanaikaisesti tämän sopimuksen kanssa tehty seuraavat virkaehtosopimukset:

Valtion yleinen virkaehtosopimus (sisältää virkamiesten voimassa olevia palvelussuhteen ehtoja koskevat yleisluontoiset määräykset).

Työaikasopimus (työaikalain alaisten valtion virkamiesten työajoista tehty virkaehtosopimus).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 §

Virkamiespalkkauksissa ilmenevien virheellisyyksien ja vääristymien oikaisemiseksi saadaan virkamiespalkkauksia tarkistaa sopimusosapuolten erikseen sopimalla tavalla siten että siitä johtuva kokonaiskustannusvaikutus laskettuna peruspalkkojen ja vuosipalkkioiden sekä niitä vastaavien palkkojen ja palkkioiden yhteismäärästä on 31.3.1975 päättyvällä kaudella enintään 50,2 miljoonaa markkaa sekä edellä mainitun ja 31.1.1976 välisen kauden aikana enintään 39,1 miljoonaa markkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 §

Muita kuin edellä mainittuja virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistuksia ei suoriteta tämän sopimuskauden voimassaoloaikana. Valtiovarainministeriö voi kuitenkin työnantajan ominaisuudessa valtion tulo- ja menoarvion rajoissa suorittaa tarkistuksia, joilla ei ole kokonaisuuteen nähden olennaista merkitystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 §

Tämä sopimus on voimassa 1 päivästä huhtikuuta 1974 lukien 31 päivään tammikuuta 1976 saakka, jollei 10 §:stä muuta johdu. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommalta kummalta puolen irtisanota vähintään kolmea kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

14 §

Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

Lisäksi virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja virkamiehet, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä virkamiesyhdistyksille kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Julkisten Työalojen Ammattijärjestö JTA on lausunut tulleensa valtiovarainministeriön ja valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen osapuolten suostumuksin VTY:n sijaan kaikissa pääsopimuksen tarkoittamissa asioissa. Tästä syystä olivat VTY:n edustajat saattaneet työnseisausuhan JTA:n hallituksen käsittelyyn 2.2.1976. JTA:n hallitus oli todennut Suomen Poliisien Liiton työtaistelu-uhkaa koskevan päätöksen tehdyksi ilman keskusjärjestöjen myötävaikutusta katsoen sen olevan ilmeisessä ristiriidassa neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen kanssa ja ulottuvan lisäksi eräin osin virkaehtosopimuslain asiapiirin ulkopuolelle. Kehottamalla VTY:tä ryhtymään sääntöjensä mukaisiin toimenpiteisiin työtaistelu-uhan johdosta oli JTA pyrkinyt sen peruuttamiseen. JTA ei myöskään vastustanut valtiovarainministeriön vaatimuksia eikä kiistänyt haastehakemuksen perusteita.

Valtiovarainministeriö ja Suomen Poliisien Liitto ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja havaitsee kanteessa tehdyn vaatimuksia muun ohessa valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelyä koskevan pääsopimuksen 11 §:n ja sanotun sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n nojalla. Kun juttuun vastaajiksi haastetut yhdistykset eivät kuitenkaan ole mainittuihin sopimuksiin sidottuja niihin osallisina, vaan kuuluvat jäseninä sopimukset allekirjoittaneeseen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöön, työtuomioistuin jättää työtuomioistuimesta annetun lain 13 §:n 3 momentin nojalla kanteen tutkimatta siltä osin kuin siinä on tehty vaatimuksia mainittujen sopimusmääräysten perusteella.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen sen tutkitulta osalta. Jutun laatuun katsoen saa Suomen Poliisien Liitto itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Vihma, Riski, Ahtola, Hyppönen, Lankinen ja Norilo.

Tuomio oli yksimielinen.