Labour court allows union claim that regular working hours were 112 hours due to Independence Day falling on Saturday.

Ohjelmatyöntekijäin säännöllinen työaika katsottu sen kolmiviikkoisperiodin osalta, johon lauantaiksi sattunut itsenäisyyspäivä oli sisältynyt, vastaavasti lyhyemmäksi sopimusmääräyksen sanamuodon ja syntyvaiheiden perusteella. Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi työnantaja ei ollut rikkonut tietensä työehtosopimusta eikä työnantajayhdistys laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan edes tuottamuksellisesti.

Suoritusvaatimus jätetty suoritustuomion perusteeksi liian yksilöimättömänä tutkimatta.

Asianosaiset: Radio- ja televisiotoimittajien liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. ja Oy Yleisradio Ab

RATKAISU

Asianosaisyhdistysten välillä 6.5.1972 solmitussa, aina 31.1.1976 asti voimassa olleessa Oy Yleisradio Ab:tä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

8 § Säännöllinen työaika

Ohjelmatyöntekijän säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmen viikon aikana. Periodityötä tekevien ohjelmatyöntekijäin säännöllinen työaika on enintään 120 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona paitsi 1.4.1973 lähtien 1.6.-31.8. välisenä aikana, jolloin työaika on kolmen perättäisen kolmiviikkoisjakson osalta enintään 111 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona. Heidän päivittäinen työaikansa määräytyy työtuntijärjestelmän mukaan. Työviikon ensimmäisenä päivänä pidetään sunnuntaita.

Vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, kirkolliset juhlapäivät, juhannus-, joulu- ja uudenvuoden aatot sekä pääsiäislauantai ovat vapaapäiviä.

Niissä periodeissa, joihin sisältyvät vapunpäiväviikon lauantai, itsenäisyyspäiväviikon lauantai ja uudenvuodenpäiväviikon lauantai, työaika on 112 tuntia. Tämän tuntimäärän ylittävä lisätyöosuus 120 tuntiin saakka korvataan 50 %:lla korotetulla tuntipalkalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Radio- ja televisiotoimittajien liitto (RTTL) on työtuomioistuimessa lausunut, että edellä mainitun työehtosopimuksen 8 §:n 3 momentin mukaan niissä kolmiviikkoisperiodeissa, joihin sisältyi itsenäisyyspäiväviikon lauantai, oli säännöllinen työaika 112 tuntia normaalin 120 tunnin sijasta. Sopimukseen sidottu Oy Yleisradio Ab oli Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ohjeiden mukaan kieltäytynyt noudattamasta tätä sopimusmääräystä ja jättänyt maksamatta sen mukaisen lisätyöosuuden korvauksen.

Asiasta oli neuvoteltu työehtosopimuksen 36 §:n mukaisesti Oy Yleisradio Ab:n ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän edustajien kanssa, mutta nämä olivat kieltäytyneet suostumasta kantajapuolen maksuvaatimuksiin ja esittäneet, että ko. kolmiviikkoiskaudella 1975 tuli olla 120 tuntia säännöllisen työajan pituutena, koska itsenäisyyspäivä oli lauantaina.

Mitään tällaista vastaajapuolen esittämää rajoitusta ei mainittu työehtosopimuksessa eikä tällaista kirjaamatonta rajoitusta myöskään missään tapauksessa edellytetty tarkoitetuksi sopimusta solmittaessa, vaan tarkoituksena oli ollut lyhentää itsenäisyyspäiväviikon sisältämän kolmiviikkoisperiodin säännöllistä työaikaa kahdeksalla tunnilla, kuten sopimuksen sanamuodosta ilmeni. Riidanalainen sopimusteksti oli kirjoitettu vastaajapuolen esityksen pohjalta. Jos sopimusta olisi tällöin tarkoitettu rajoitettavaksi vastaajapuolen nyt esittämällä tavalla, olisi tästä tietysti otettu rajoitusmaininta sopimukseen. Näin oli vastaaja menetellyt tehdessään vuonna 1974 Yleisradion teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen. Vastaajapuoli ei kuitenkaan keskusteluissa eikä työehtosopimusmuutosesityksissään vuosina 1973 ja 1974 ollut esittänyt edellämainitunlaista rajoitusta.

Vastaajapuoli oli 11.2.1976 päivätyssä ja kantajaliitolle osoitetussa kirjeessä esittänyt, että vastaavanlaista työehtosopimusmääräystä oli lukuisissa muissa työehtosopimuksissa tulkittu siten, ettei vuonna 1975 ollut itsenäisyyspäiväviikon lauantaita siinä mielessä kuin ko. sopimuskohdassa oli tarkoitettu. Tämä oli pelkkä väite, jolle ei löytynyt todellisuuspohjaa. Muilla periodityötä tekevillä työaloilla, kuten esimerkiksi ilmailualalla, oli päinvastoin kuin vastaajat esittivät vastaavansisältöistä työehtosopimusmääräystä sovellettu siten kuin kantaja vaati nyt Oy Yleisradio Ab:tä oman sopimuksensa vastaavaa määräystä soveltamaan. Ilmailualan Unionin sopimuksessa oli toisena osapuolena myös Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä. Myös Autoliikenteen Työnantajayhdistyksen ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton välisen työehtosopimuksen periodiajan lyhentämistä itsenäisyyspäiväviikolla koskevaa sopimusmääräystä oli vuonna 1975 sovellettu siten, että ko. periodin työaika oli lyhennetty.

Nyt kysymyksessä olevan työehtosopimuksen voimassaoloaikana 6.5.1972-31.1.1976 ei ollut sattunut toista sellaista tilannetta, että itsenäisyys-, uudenvuoden- tai vapunpäivä olisi sattunut lauantaiksi, joten aikaisempaa käytäntöä kiistan ratkaisemiseksi ei oman sopimuksen soveltamisajalta ollut. Edellä esitetystä kävi kuitenkin ilmi, että kiistanalaista tilannetta periodityöntekijöiden osalta oli tulkittu kantajan kannan mukaisesti. Vastaajayhdistys ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisen menettelyn korjaamiseksi, vaan tukenut työnantajan sopimuksenvastaista menettelyä.

Työehtosopimuksen sanamuodon osalta oli todettava, ettei sekään suoranaisesti tukenut kantajapuolen tulkintaa. Vastaajapuolen käsityksen mukaan työehtosopimus ei itse asiassa sisältänyt lainkaan määräystä nyt kysymyksessä olevan tapauksen varalta. Sopimuksen 8 §:n 2 momentissahan määrättiin, että mm. itsenäisyyspäivä on vapaapäivä. Koska tämä vapaapäivä vuonna 1975 osui lauantaiksi, merkitsi tämä sitä, että vuonna 1975 ei ollut "itsenäisyyspäiväviikon lauantaita" siinä mielessä kun ao. sopimuskohdassa oli tarkoitettu. Näin ollen työaikaa ei myöskään vastaavasti tullut lyhentää.

Vastaavanlaisen työehtosopimusmääräyksen tulkinta tuli Ryhmän piirissä seuraavan kerran esille pari vuotta myöhemmin sen ja Teknisten Liitto r.y:n välisissä työehtosopimusneuvotteluissa. Tämä johti haastehakemuksessa mainitun selventävän määräyksen ottamiseen Yleisradion teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 3 kohtaan. Kysymyksessä ei siis ollut minkään uuden rajoituksen ottaminen työehtosopimukseen, vaan sopimusmääräys pyrittiin ainoastaan saamaan tarkasti vastaamaan työajan lyhentämistä koskevaa sopimusta. Mainittakoon, että vuonna 1974 oli jo olemassa kokemuksia arkipyhäviikkojen työajan järjestelyä koskevan sopimuksen soveltamisongelmista, jota vastoin ne kokonaan puuttuivat asianosaisten välistä sopimusta solmittaessa vuonna 1972.

Edellä esitetyillä perusteilla vastaajat ovat pyytäneet, että työtuomioistuin hylkäisi Radio- ja televisiotoimittajien liiton kanteen kokonaisuudessaan sekä että mainittu liitto velvoitettaisiin korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut asiassa.

Työtuomioistuimen mielestä on työehtosopimusneuvotteluissa oltu molemmin puolin huolimattomia, vastaajapuolella olemalla tuomatta selvästi esille ehdotetun sanamuodon tarkoitusta ja kantajapuolella olemalla kiinnittämättä asianmukaista huomiota sanamuodon muuttumiseen kantajaliiton ehdottamasta. Harkitessaan kummankin osapuolen mainitun menettelyn merkitystä työtuomioistuin on tullut siihen tulokseen, että sopimusmääräyksen lopullisen sanamuodon ehdottanut vastaajapuoli saa kärsiä vastuun sanamuodon epäselvyydestä, semminkin kun sanamuoto sellaisenaan tukee pikemminkin kantajapuolen kantaa, mutta että Oy Yleisradio Ab:n ei voida katsoa vastaajapuolen tarkoituksen mukaista kantaa noudattaessaan rikkoneen tietensä työehtosopimusta eikä Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmänkään yhtiön kantaa tukiessaan laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan edes tuottamuksellisesti.

Edellä olevilla perusteilla ja kun asialla ei ole kantajaliitolle merkitystä muuten kuin vuoden 1975 itsenäisyyspäiväviikon osalta työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteessa tehdyt hyvityssakkovaatimukset hyläten vahvistaa, että sen kolmiviikkoisperiodin osalta, johon vuoden 1975 lauantaiksi sattunut itsenäisyyspäivä on sisältynyt, työehtosopimuksen 8 §:ssä tarkoitettu ohjelmatyöntekijäin säännöllinen työaika on ollut 112 tuntia ja että Oy Yleisradio Ab:n menettely sen katsoessa sanotuksi työajaksi 120 tuntia siten on ollut vastoin työehtosopimusta. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Järvenpää, Riski, Parkkinen, Hyppönen ja Lankinen

Tuomio oli yksimielinen.