Legislator Case Law & Legislation
TT:1976-46 AI generated

Labor court orders union to pay fine for strike violating collective agreement peace clause.

Case Number TT:1976-46
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Finnish Labour Court ruled that the union's members violated the collective agreement's peace clause by initiating a spontaneous strike. The union argued the strike was a necessary response to the employer's refusal to follow agreed reassignment procedures after a fire, claiming they fulfilled their legal duties under the Act. However, the court found the strike was not a direct result of the employer's conduct and constituted an unlawful breach of the agreement's prohibition on strikes.

Legislator headnote

AI generated

Työehtosopimuslaki 8 §; 9 §; 10 §: A union branch is liable for damages when its members engage in a strike that violates the collective agreement's peace clause, provided the strike was not a direct and immediate consequence of the employer's breach of the agreement.

Keywords

AI generated
collective agreement peace clause strike liability labor court union fine spontaneous strike employer breach

Cited Legislation

AI generated
Työehtosopimuslaki 8 §
Työehtosopimuslaki 9 §
Työehtosopimuslaki 10 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Ammattiosasto, joka vastasi edustajiensa toiminnasta työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneen työtaistelun yhteydessä ja jäsenkuntansa enemmistön osallistumisesta lakkoon, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Osuusteurastamoiden Työnantajaliitto r.y. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 22.4.1974 solmitussa teurastamoita ja lihavalmistetehtaita koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusliittojen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen välisiä sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

Yleissopimus irtisanomissuojasta 22.2.1966

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

3 § Työpalkat

Täysin työkykyisten työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneissä eri paikka kuntaluokissa ja palkkaryhmissä seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI SOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN JA ERIMIELISYYDET

19 § Työrauha

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

20 § Neuvottelumenettely

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä ilman aiheetonta viivytystä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tämän lisäksi sanotaan työehtosopimuksen 2 §:ssä mainitun yleissopimuksen 5 kohdassa muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Osuusteurastamoiden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsentoiminimen Osuuskunta Itikan Seinäjoen teurastamolla 13.5.1975 sattuneen tulipalon vuoksi oli yhteensä 38 teurastamon ja suoliosaston työntekijää jäänyt vaille työtä. Raivaustöihin oli saatettu ottaa välittömästi 8-9 työntekijää, kun taas Kauhajoella sijaitseva Maan Liha Oy oli lupautunut ottamaan loput työntekijöistä töihin niin pitkäksi aikaa, kunnes teurastustoiminta Itikassa oli jälleen saatu käyntiin. Loput työntekijät olivatkin ryhtyneet työskentelemään Maan Liha Oy:n teurastamossa.

Työnantaja- ja työntekijäpuolen välisessä neuvottelussa 16.6.1975 oli työnantaja ilmoittanut, että korjaustyöt Itikalla olivat edistyneet niin, että sianteurastus voitiin aloittaa juhannuksen jälkeisellä viikolla. Sikalinjan koeajo olisi suoritettu 23.6., jolloin osa työtä vaille jääneistä sijoitettaisiin linjaan. Heille olisi ilmoitettu 19.6. kello 12 mennessä työhöntulon tarkempi ajankohta sekä lopuille pyritty keksimään muuta työtä. Työntekijäpuoli ei ollut ilmoitusta hyväksynyt, vaan vaatinut, että kaikki 17 teurastajaa oli otettava töihin heti 23.6., että muille osastoille kuin teurastamolle joutuneille teurastajille oli maksettava sen palkkaryhmän mukaista palkkaa, jossa he olivat olleet teurastamolla, ja että teurastajien tuli vaihtua tilikausittain teurastamosta muihin töihin ja päinvastoin. Tämän lisäksi oli sijoituskohteet heti selvitettävä.

Nain ollen oli Seinäjoen Elintarviketyöläiset r.y. täysin laiminlyönyt velvollisuutensa työrauhan palauttamiseksi, vaikka työntekijät olivat ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin painostaakseen työnantajaa hyväksymään työehtosopimuksen osana olevan yleissopimuksen 5 kohdan ja työehtosopimuksen 3 §:n vastaisia vaatimuksia. Päinvastoin olivat ammattiosaston toimihenkilöt itse osallistuneet työtaisteluun. Näillä perusteilla Osuusteurastamoiden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa vaatinut että Seinäjoen Elintarviketyöläiset r.y. tuomittaisiin työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on kanteeseen vastatessaan viitannut kanteessa mainittuun tulipaloon, jonka johdosta suurin osa teurastamon ja suoliosaston työntekijöistä oli jäänyt vaille työtä Osuuskunta oli ilmoittanut olevansa valmis siirtämään työntekijänsä tuotantokatkon ajaksi työhön noin 60 kilometrin päässä Kauhajoella sijaitsevaan Maan Liha Oy:n teurastamoon, josta osuuskunta omisti osake-enemmistön. Tässä teurastamossa oli nimittäin nyt ryhdytty teurastamaan myös Osuuskunta Itikan asiamiesten hankkimaa karjaa. Työntekijät olivatkin suostuneet tähän, ja he olivat ehtineet tehdä pari päivää siellä työtä, kunnes osuuskunta oli ilmoittanut aikeestaan siirtää työntekijänsä Maan Lihan työntekijöiksi. Työntekijät olivat tällöin kieltäytyneet jatkamasta työtään muuta kuin Osuuskunta Itikan työntekijöinä entiset työsuhteen ehtonsa säilyttäen.

Työntekijäpuolen käsityksen mukaan työnantajan tarkoituksena oli ollut sen esittäessä työntekijäin siirtämistä Maan Liha Oy:n väliaikaisiksi työntekijöiksi pyrkiä vain kiertämään voimassaolevan työehtosopimuksen määräyksiä palkkauksesta, matka-ajan palkasta ja voileipärahoista. Mistään työsopimuslain 27 §:n tarkoittamasta tapauksesta ei ollut kysymys, koska Osuuskunta Itikka omisti myös Maan Liha Oy:n. Koska työnantaja oli kieltäytynyt noudattamasta työsopimuslain säännöksiä ja keskusjärjestöjen välisen irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä sekä voimassa olevan työehtosopimuksen työpalkkoja ja erinäisiä korvauksia koskevia määräyksiä, Osuuskunta Itikan teurastamon tulipalon johdosta työttömiksi joutuneet työntekijät eivät olleet jääneet työhön Maan Liha Oy:öön sen työntekijöinä, vaikka kanteessa oli niin esitetty. Kun Osuusteurastamoiden Työnantajaliiton ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton välillä ei asiasta ollut päästy yksimielisyyteen, oli osuuskunta 20.5. lomauttanut kyseiset työntekijät.

Kun sikalinja oli ollut tarkoitus avata, oli enää 18 teurastajaa ollut lomautettuina. Näistä osa olisi automaattisesti tullut tälle linjalle. Työnantaja oli ilmoittanut olevansa halukas sijoittamaan vain osan teurastajista sikalinjalle ja järjestävänsä lopuille työtä muilta osastoilta. Kun osuuskuntaan oli kuitenkin otettu samanaikaisesti uusia työntekijöitä, joista suurin osa oli ollut koululaisia, eivät työntekijät olleet pitäneet menettelyä sopimuksen mukaisena, erityisesti kun loppuvaiheessa oli enää ollut kysymys neljän työntekijän sijoittamisesta. Työntekijäpuolen neuvottelijat olivat vain edellyttäneet työntekijäin kohtelemista keskenään samanarvoisina. Tämä oli tarkoittanut heidän asettamistaan samanarvoiseen asemaan työn suhteen ja työehtosopimuksen määräämän teurastajan palkan maksamista kaikille. Tätä riitaa oli sitten käsitelty myös liittotasolla.

Kun työntekijäpuolen neuvottelijat olivat selvittäneet työntekijöille neuvottelun tulokset, oli suuri osa heistä suuttunut työnantajan yrityksestä kiertää työehtosopimuksen määräyksiä. Tämän vuoksi oli syntynyt kanteessa tarkoitettu spontaani mielenosoituslakko.

Ammattiosaston toimihenkilöt olivat pyrkineet mahdollisuuksiensa mukaan rauhoittamaan työntekijöitä, mutta työnantajan ylimielinen käyttäytyminen oli tehnyt onnistumisen mahdottomaksi. Työntekijöiden mielenosoituslakko ei ollut syntynyt minkään suoranaisten etujen hankkimiseksi, vaan se oli ollut lähinnä vastalause työnantajapuolen neuvottelumenettelyyn. Työtaistelun päättymisaika oli ilmoitettu etukäteen, eikä se ollut siis jäänyt mitenkään riippuvaksi työnantajapuolen mahdollisesta menettelystä suuntaan tai toiseen. Työnseisauksen ennalta arvaamattomuuden ja lyhyyden vuoksi ei ammattiosastolla ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa työnseisauksen lyhentämiseen. Ammattiosaston toimikunta oli sittemmin tuominnut työnseisauksen.

Kun työnseisauksen ainoana syynä oli ollut työnantajan työehtosopimuksen vastainen käyttäytyminen ja kun ammattiosastolla ei ollut mitään tosiasiallisia mahdollisuuksia työtaistelun ehkäisemiseen tai lyhentämiseen, oli ammattiosasto täyttänyt sille työehtosopimuslain 8 §:n mukaan kuuluvat velvollisuutensa. Näillä syillä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat pyytäneet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Seinäjoen Elintarviketyöläiset r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Seinäjoen Elintarviketyöläiset r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Osuusteurastamoiden Työnantajaliitolle 3 000 markkaa sekä korvaamaan Osuusteurastamoiden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 700 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Peltola, Riski, Airaksinen, Lankinen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.