Employer dismissed union rep for resignation; court ruled employer breached trust agreement and must pay damages.

Työnantaja oli estänyt pääluottamusmiehen työsuhteen jatkumisen vedoten tämän erääseen omaan lausumaan irtisanomisena. Näin menetellessään työnantaja oli rikkonut luottamusmiessopimusta tietensä, minkä vuoksi työnantaja tuomittu hyvityssakon sijasta maksamaan luottamusmiessopimuksen mukaista vahingonkorvausta.

Asianosaiset: Puutyöväen Liitto r.y. Hämeen Kalustaja Kommandiittiyhtiö Lauri Peltonen

RATKAISU

Asianosaisia sitoneessa Puusepänteollisuuden Liitto r.y:n ja Puutyöväen Liitto r.y:n välillä 8.4.1976 solmitussa puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YLEISTÄ

3 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Luottamusmiessopimus (2.4.1969)

4. Irtisanomissuojasopimus (22.2.1966)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Työsuhdemääräykset

1. Irtisanomissuojasopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden osalta noudatetaan neljäntoista vuorokauden molemminpuolista irtisanomisaikaa. Muiden työntekijöiden osalta työsuhde lopetetaan molemmin puolin irtisanomisaikaa noudattamatta.

2. Työntekijälle annetaan ennakkoilmoitus työsuhteen päättymisestä kolme viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti viisi vuotta ja neljä viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut keskeytymättä kymmenen vuotta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

20 § Vuosiloma

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.1973-31.3.1974 määräytyvältä vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana 30 % hänen vuosilomapalkastaan.

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.1974-31.3.1975 määräytyvältä vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana 40 % hänen vuosilomapalkastaan.

Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

26 § Erimielisyyksien sovittelu

Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi jompikumpi osapuoli voi alistaa sen asianomaisten liittojen ratkaistavaksi. Tällöin on, elleivät liitot pidä sitä tarpeettomana, työpaikalla laadittava asiasta muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheuttanut asia sekä molempien osapuolien siihen omaksuma kanta. Muistion allekirjoittavat molemmat osapuolet ja on siitä annettava kappale kummallekin allekirjoittajalle.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa, mitä liitteenä olevassa yleissopimuksessa on sanottu. Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi siinä järjestyksessä, kuin laissa on säädetty.

Ryhtyminen työnseisaukseen tai muuhun toimenpiteeseen tässä pykälässä tarkoitettujen erimielisyyksien johdosta on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimuksen osana noudatetussa Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä 2.4.1969 solmitussa luottamusmiessopimuksessa sanotaan muun muassa näin:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

3. Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista ja jos hänelle tästä syystä järjestetään muuta työtä, ei tällainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

4. Pääluottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa.

Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmieheen on osaston puitteissa, mikäli mahdollista, sovellettava samoja sääntöjä.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä.

Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 22.2.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

5. Luottamusmiehenä toimivalle työntekijälle annetaan ennakkoilmoitus työsuhteen päättymisestä kolme viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut yhden vuoden ja neljä viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut vähintään viisi vuotta. Luottamusmiehelle annettavaan ennakkoilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy.

6. Pääluottamusmiehelle annetusta ennakkoilmoituksesta toimitetaan tieto myös sille ammattiosastolle, joka pääluottamusmiehen on valinnut. Ennakkoilmoituksesta työosaston luottamusmiehelle annetaan tieto pääluottamusmiehelle. Edellä mainitut ennakkoilmoitusmääräykset eivät kuitenkaan koske tapauksia, joissa työnantaja lain mukaan on oikeutettu purkamaan työsopimuksen taikka työt ylivoimaisen tapahtuman takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa ja luottamusmiessopimuksessa mainitussa irtisanomissuojasopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Näin menetellen työnantaja oli tietensä rikkonut luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohtaa. Yritys jatkoi edelleen toimintaansa ja jopa pääluottamusmies Siivosen omiakin töitä teetettiin edelleen. Rikkomista oli pidettävä erityisen häikäilemättömänä mm. sen vuoksi, että työnantaja oli jälkeenpäin keksinyt selityksen, jonka mukaan Siivonen olisi itse irtisanonut työsopimuksensa. Työnantaja oli samalla rikkonut myös työsopimuslain 53 §:ää, koska työntekijäin enemmistön kantaa ei ollut kysytty. Edelleen oli yhtiötä monta kertaa kehotettu peruuttamaan sopimuksen vastainen irtisanominen, ja sille oli huomautettu työehtosopimuksen velvoitteista.

Työnantajan keksintö pääluottamusmiehen omasta irtisanoutumisesta ei ollut vähääkään uskottava, vaikkei otettaisi huomioon todistusaineistoakaan. Pääluottamusmieshän oli joutunut työttömäksi 7 viikoksi, joten hänellä ei ollut uutta työpaikkaa tiedossa. Lisäksi Siivonen olisi menettänyt lomaltapaluurahansa, jos hän olisi päättänyt työsuhteensa juuri ennen vuosilomien alkamista.

Todemmalta näyttikin, että työnantaja oli työvoimaa muuten vähentäessään halunnut rangaista monet vaikeudet sille tuottanutta pääluottamusmiestä vääristelemällä hänen sanontansa sellaiseksi kuin edellä on kuvattu.

Näillä perusteilla Puutyöväen Liitto on työtuomioistuimessa vaatinut että Hämeen Kalustaja Kommandiittiyhtiö Lauri Peltonen tuomittaisiin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon ja että se velvoitettaisiin tämän lisäksi korvaamaan puuseppä Keijo Siivoselle ansionmenetyksenä 7 viikon palkan yhteensä 4 340 markkaa ja menetettynä lomaltapaluurahana 1 376 markkaa 10 penniä, molemmat summat 5 % korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Hämeen Kalustaja Kommandiittiyhtiö Lauri Peltonen on kanteeseen vastatessaan ilmoittanut, että sen jälkeen kun yhtiön oli ollut pakko 29. toukokuuta 1975 tehdä päätös puutyöosaston lopettamisesta taloudellisista syistä, oli asiaan liittyvistä toimenpiteistä neuvoteltu pääluottamusmies Keijo Siivosen kanssa. Puutyöosaston koko henkilökunta oli kuitenkin jouduttu irtisanomaan 30. toukokuuta 1975.

Kun tieto osaston lopettamisesta oli tullut julkiseksi, oli pääluottamusmies Siivonen irtisanoutunut 2. kesäkuuta 1975. Irtisanoutuminen oli tapahtunut tuotantopäällikkö Heikki Lähteenmäelle. Markkinointijohtaja Risto Peltonen oli lisäksi ollut läsnä. Eri yhteydessä oli pääluottamusmies Siivonen myös ilmoittanut osastonsa työnjohtajalle Ilkka Kauriinojalle, että hän lähtisi talosta, mutta tekisi lähtönsä talolle niin vaikeaksi kuin mahdollista.

Kysymys ei ollut lainkaan siitä, kuten kanteessa oli väitetty, että yhtiö olisi tietensä rikkonut luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohtaa. Erimielisyyttä ei ollut siitä, olisiko yritys ollut oikeutettu esillä olevanlaisessa tapauksessa irtisanomaan pääluottamusmiehen. Erimielisyyttä oli sen sijaan siitä, oliko pääluottamusmies Siivonen irtisanoutunut vai eikö. Kun irtisanoutuminen oli tapahtunut, ei yritys ollut velvollinen hyväksymään irtisanoutumisen peruutusta.

Pääluottamusmies Siivonen oli usean henkilön läsnäollessa ilmoittanut, että hänelle oli tarjottu työtä isojenkin yritysten taholta ja myös hänen puolueensa välityksellä. Samoin oli Siivonen ilmoittanut työnjohtaja Kauriinojalle ja tuotantopäällikkö Lähteenmäelle, että hänelle oli tarjottu puusepän paikkaa Lahden kaupunginteatterissa. Tätä tointa varten hän oli myös pyytänyt väliaikaista työtodistusta. Väitteet, että työnantaja olisi halunnut rangaista Siivosta joidenkin oletettujen vaikeuksien järjestämisestä, olivat tuulesta temmatut. Päinvastoin oli työnantaja aina pitänyt Siivosta asiallisena työntekijänä ja työväenaatteen ajajana. Olihan hänen työsuhteensakin jatkunut noin 10 vuotta.

Annetun työtodistuksen osalta oli todettava, että sen ali kirjoittanut työnjohtaja Kauriinoja tarkasti Siivosen oman sanelun mukaisesti. Kauriinoja oli puolestaan toiminut hyvässä uskossa ja kaikesta päätellen tahtonut auttaa Siivosta uuden työpaikan saannissa. Oli huomattava, että Siivonen oli pyytänyt tällaista työtodistusta vasta neuvoteltuaan liittonsa edustajan kanssa. Irtisanomisajan kuluttua alkuperäisen irtisanoutumisen nojalla umpeen oli pääluottamusmies Siivonen nostanut yhtiöltä lopputilin ja kaikki kesälomakorvauksensa.

Näillä syillä Hämeen Kalustaja Kommandiittiyhtiö Lauri Peltonen on työtuomioistuimessa kiistänyt kanteen ja kaikki sen nojalla tehdyt vaatimukset.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Lappalainen, Riski, Mickwitz, Parkkinen, Hyppönen, Lankinen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.