Labour Court dismisses union claim that publisher violated information agreement due to delayed financial data.

Yhtiö oli laiminlyödessään toimittajien riittävän informoinnin lehden taloudellisesta tilasta ja kannattavuudesta toiminut vastoin tiedotussopimusta, muttei rikkonut sitä tietensä.

Jutussa ei ollut näytetty, että työnantajaliitolta olisi ennen lehden lakkauttamista vaadittu toimenpiteitä yhtiön laiminlyönnin suhteen eikä että liitolla muutoin olisi ollut erityinen aihe valvoa juuri tuon jäsenensä toimintaa. Asian tultua liiton tietoon liitto oli pyrkinyt sen selvittämiseen neuvotteluin. Liiton menettelyä ei tuossa vaiheessa voitu pitää työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyömisenä.

Näyttämättä oli jäänyt, että erimielisyyskysymys olisi liittojen kesken sovittu.

Asianosaiset: Suomen Sanomalehtimiesten Liitto r.y. Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto r.y. Yhtyneet Kuvalehdet Oy

RATKAISU

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton (GTT) ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton (SSL) välillä 25.4.1974 tehdyn työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa lehtiyrityksen sisäisestä tiedotustoiminnasta on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Tiedotustoiminnan sisältö

Tiedotustoiminnan tulee toiminnallisesti sopeutua yrityksen organisaatioon.

1. Yrityksen tulee antaa toimitukselliselle henkilöstölle riittävästi ja riittävän usein tietoutta yrityksen ja lehden taloudellisesta tilasta, tuotannosta, työllisyydestä, kannattavuudesta kustannusrakenteesta ja niiden kehitysnäkymistä sekä toimitusta koskevista asioista. Samoin on annettava tietoja myös koko toimialan suhdanne- ym. tilanteista. Erityisen tärkeää on tiedottaa välittömästi työtehtäviin, niiden suorittamiseen ja muutoksiin samoin kuin työpaikkaan ja -olosuhteisiin liittyvistä asioista. Myös yrityksen noudattaman henkilöstöpolitiikan sisältö on saatettava työpaikalla kaikkien tietoon.

2. Toimihenkilöiden on saatettava työnantajan tietoon yrityksen ja lehden toimintaan ja henkilöstöä itseään kiinnostaviin kysymyksiin liittyvät merkitykselliset asiat. Nämä tiedot pyritään välittämään yrityksen ja lehden virallisen tehtäväorganisaation puitteissa, mutta toimihenkilöillä on mahdollisuus ja oikeus myös luottamusmiehen ja toimitusosaston kautta saattaa asia työnantajan tietoon.

2 § Tiedottamisajankohta

Tiedon nopea välittyminen toimihenkilöille on pyrittävä varmistamaan yrityksen ja lehden kaikilla tasoilla. Henkilöstöä on informoitava riittävän ajoissa jo suunnitteluvaiheessa ja ennen päätöksentekoa erityisesti henkilöstöä itseään ja sen työtehtäviä koskevista muutoksista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen liittojen välillä 22.4.1975 tehdyn työehtosopimuksen osana noudatettavan lehtiyrityksen sisäisestä tiedotustoiminnasta tehdyn sopimuksen 1 § on saman sisältöinen kuin vastaava edellisen työehtosopimuksen 1§, 2 §:n kuuluessa seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Tiedottamisajankohta

Tiedon nopea välittyminen toimihenkilöille on pyrittävä varmistamaan yrityksen ja lehden kaikilla tasoilla. Henkilöstöä on informoitava ensi tilassa, kun ryhdytään suunnittelemaan erityisesti henkilöstöä itseään ja sen työtehtäviä koskevia muutoksia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yhtiön johdon tiedotuspolitiikan linjaa oli vaikeuttanut toisaalta Oulun toimitusosaston ja toisaalta Helsingin toimitusosaston välinen kilpailu asemasta. Kesällä 1974 oli henkilökunnalle pidetty kahdessa osassa päivän pituinen tiedotusja koulutustilaisuus. Tässä tilaisuudessa oli pidetty noin tunnin kestävä esitys yhtiön suunnitelmista, talouden perusteista, jakelujärjestelmästä ja markkinoinnista. Henkilökunnalla oli taas ollut vapaa kyselyoikeus. Henkilökunta oli ollut tietoinen siitä, että yhtiön oli tiukennettava talouttaan paperin hintojen korotuksen vuoksi. Yhtyneet Päivälehdet Oy oli 27.6.1974 lopettanut Pohjois-Suomen painoksen. Oulun toiminnan lopettamisesta ja taloudellisista perusteista oli informoitu Helsingin toimitusta. Oli täysin selvää, että lehden toimitus oli ollut tietoinen siitä, että yhtiön talous ei kestänyt ylimääräisiä rasitteita.

Vuoden 1974 lokakuussa oli todettu, etteivät lehden lähetysmäärät olleet kehittyneet toivotulla tavalla. Toimitusta oli informoitu asiasta, ja kaikki olivat olleet tietoisia siitä, että lehden myyntiä yritettiin tehostaa hinnanalennuskampanjalla, joka oli jatkunut vuoden 1974 loppuun. Tammikuussa 1975 oli koko toimitukselle pidetty yhtiön tiloissa tiedotustilaisuus, jossa oli käyty läpi lehden uudistamista. Toimitukselliselle henkilökunnalle oli kerrottu, että lehden uudistaminen oli välttämätöntä, koskei lehti ollut vieläkään saavuttanut toivottua asemaa. Levikkisaavutuksista oli informoitu sen mukaan kuin yhtiön johto pystyi saamaan tietoa. Uutispäällikkö ja pääluottamusmies olivat aktiivisesti osallistuneet uudistustyön suunnitteluun ollen siis perillä muutoksista, joita uudistustyön kuluessa tulisi tapahtumaan. Toimituksellinen johto oli ollut tietoinen levikkitavoitteista ja siitä, millä levikkimäärällä lehti lähestyi kannattavuutta.

Vielä oli huomattava, että Rautakirja Oy, joka oli määräävä myyntikanava kaikkien lehtien irtonumeromyynnissä, vastasi myös Iltaset-lehden irtonumeromyynnistä. Kun Rautakirja Oy:n myynti- ja tilitysjärjestelmä oli luotu viikko- ja kuukausijulkaisuja varten, oli raportoinnissa ollut paha viive. Ensimmäisen vuosineljänneksen tilitysraportti oli annettu lehtiyhtiölle 15.5. Tämän vuoksi tarkka talouden suunnittelu oli päivittäin ilmestyvässä lehdessä ollut vaikeaa ja levikin tarkka seuranta lähes mahdotonta. Koska yhtiön johto ei ollut pystynyt saamaan päivänkohtaisia levikkitietoja, ei niitä jatkuvasti ollut voitu antaa myöskään toimitukselle.

Lehden talouden pahimpana ongelmana oli kuitenkin ollut se, että lehden painattamisesta vastannut yhtiö oli kieltäytynyt hyväksymästä voimassa olleen painosopimuksen mukaisia hintaperusteita kirjapainohinnoiksi vuodelle 1975. Kun yhtiö oli vaatinut huomattavasti sopimusta korkeampia hintoja, ei yhteisymmärrystä ollut saavutettu. Tämän vuoksi Iltaset oli sanonut painosopimuksen irti 11.4.1975 päättyväksi 30.6.1975, ellei yhtiö suostunut alentamaan hintoja. Sitä, että vielä tässä vaiheessa lehden toimintaa aiottiin jatkaa, kuvasti se, ettei painosopimusta sanottu irti sen takia, että Iltaset olisi päässyt irti taloudellisista velvoitteistaan, vaan uusi painosopimus oli valmisteltu.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Kun kuitenkin otetaan huomioon, että tiedotussopimuksen varsin jyrkkien määräysten tulkinta on olennaiselta osaltaan muotoutunut vasta toukokuusta 1975 lähtien liittojen kesken käydyissä eri lehtiyrityksiä koskeneissa muistioneuvotteluissa, työtuomioistuin ei katso yhtiön laiminlyödessään kerrotuin tavoin toimittajien informoinnin rikkoneen tiedotussopimusta tietensä. Jutussa ei liioin ole edes väitetty, että GTT:ltä olisi ennen Iltasten lakkauttamista vaadittu toimenpiteitä yhtiön laiminlyönnin suhteen, eikä näytetty, että liitolla muutoin olisi ollut erityinen aihe valvoa juuri tuon jäsenensä toimintaa. Asian tultua lehden lakkauttamisen jälkeen GTT:n tietoon liitto on pyrkinyt sen selvittämiseen neuvotteluin, eikä kanteessa ole työtuomioistuimen mielestä esitetty perustetta sille, että liiton menettelyä tässä vaiheessa voitaisiin pitää työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyömisenä.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi esitetyt hyvityssakkovaatimukset hyläten vahvistaa, että Yhtyneet Päivälehdet Oy, sittemmin Yhtyneet Kuvalehdet Oy on edellä mainituilla laiminlyönneillään toiminut vastoin tiedotussopimusta. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa. Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Vihma, Airaksinen, Parkkinen, Kaski, Lankinen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.