Labor court dismisses workers' claim for severance pay when they refuse work due to disputed bonus rates.

Sähköasentajat olivat kieltäytyneet heille osoitetun työn suorittamisesta sillä työkohtaisuuslisällä, minkä työnantaja oli heille tarjonnut. Työnantaja ei ollut järjestänyt heille muutakaan työtä tuon työn sijasta. Tuomiossa katsottu, etteivät asianomaiset työntekijät olleet tuona aikana olleet irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetulla tavalla lomautettuina eikä heillä myöskään ollut oikeutta sanotussa sopimuksessa määrättyyn korvaukseen.

Asianosaiset: Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Sähkötyönantajain Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliitojen välillä 20.4.1974 tehdyssä sähköasennusalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Keskusliittojen sekä tämän työehtosopimuksen osapuolten väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen ja tämän työehtosopimuksen osapuolten välillä solmittuja erillisiä sopimuksia:

1. Yleissopimus

2. Sopimus irtisanomissuojasta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

5 §

A. Työhönottaminen ja irtisanominen

1) Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja irtisanoa työntekijä taikka työsopimuslain 43 §:ssä mainituin edellytyksin purkaa työsopimus, sekä määrätä työn johtamisesta.

2) Irtisanomisessa ja lomauttamisessa noudatetaan liittojen välistä irtisanomissuojasopimusta, joka on tämän työehtosopimuksen liitteenä n:o 2.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Ansion määräytyminen

A. Normaalituntipalkan määrääminen

1) Työntekijän ammattitaidosta, kokemuksesta tai työtehosta johtuen voidaan hänelle maksaa enintään 10 % korkeampaa palkkaa kuin mitä hänelle 7 §:n 3)-kohdan mukaisesti olisi maksettava.

2 ) Edellisen kohdan mukaan tarkistettua perustuntipalkkaa kutsutaan tässä työehtosopimuksessa normaalituntipalkaksi.

B. Urakkatyö

1 a) Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja työntekijän ansion kohottamiseksi työntekijälle varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä.

b) Urakkahinnoittelun yleisperusteena on tämän työehtosopimuksen liitteenä oleva "Sähköasennusalan työehtosopimukseen liittyvä urakkahinnoittelu".

c) Uudisrakennukset (asuin-, julkiset-, teollisuus-, omakoti-, maatalous- ja näihin verrattavat rakennukset) kuuluvat aina em. urakkahinnoittelun piiriin. Muiden töiden osalta sovitaan urakkahinnoittelun käytöstä työkohtaisesti ottaen huomioon työn laajuus, luonne ja urakkahinnoittelun soveltuvuus ko. työhön.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

C. Aikatyö

Tavallisena aikatyönä tehtäväksi sovitusta työstä maksetaan normaalituntipalkka.

D. Työkohtaisuuslisä

Sellaisesta aikatyöstä, jossa vaaditaan erityistä ammattitaitoa ja/tai joka suoritetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, voidaan palkkaryhmissä 4-7 maksaa työkohtaisuuslisää, joka lasketaan prosentuaalisena perustuntipalkasta.

Lisän suuruus sovitaan kussakin tapauksessa erikseen ottaen huomioon työn vaativuus, edellytetty työnopeus, työolosuhteet ja muut erityiset seikat, jotka tekevät työkohtaisuuslisän maksamisen perustelluksi.

Työkohtaisuuslisä voi olla paitsi työkohtainen, myös tehtäväkohtainen.

Erityisellä ammattitaidolla tarkoitetaan tässä yhteydessä kykyä suorittaa vaativia sähköasennustöitä itsenäisesti.

Poikkeuksellisilla olosuhteilla tarkoitetaan muunmuassa seuraavanlaisia tapauksia:

a) työ suoritetaan tavallista aikatyövauhtia nopeammin muttei kuitenkaan urakalla

b) työ on osittain vaativaa ammattityötä ja osittain tavanomaista ammattityötä, kuten esimerkiksi muutos- ja laajennustyöt jossain teollisuuslaitoksessa, jossa työhön kuuluu oleellisesti myös kojeasennus- ja automatiikka-asennukset.

Myös korjaamoissa suoritettavat vastaavan vaativuustason työt katsotaan tähän ryhmään kuuluviksi.

c) työ suoritetaan poikkeuksellisia asennustapoja käyttäen ja asentajat joutuvat itse ratkaisemaan niihin liittyviä asennusteknillisiä seikkoja.

d) Mikäli tämän työehtosopimuksen alaiset työntekijät joutuvat suorittamaan teollisuuden uudisrakennusten sähköasennustöitä rinnan ao. teollisuuslaitoksen omien sähköasentajien kanssa ja ollen lisäksi teollisuuslaitoksen työnjohdon alaisia, katsotaan tällainen työ työkohtaisuuslisän piiriin kuuluvaksi.

e) muissa edellä mainittuihin rinnastettavissa olosuhteissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

G. Odotusaika ja sen korvaus

1) Milloin työ on loppuun suoritettu ja työnantaja töiden järjestelyn väliaikana ei halua katkaista työsuhdetta, maksetaan odotusajalta normaalituntipalkka.

2) Jos työntekijä urakkatyössä joutuu työmaalla odottamaan tarveaineita, piirustuksia tms., tai jos hän urakkatyössä työnantajasta tai tilaajasta riippuvasta syystä tai muuten omatta syyttä joutuu odottamaan, on hän velvollinen siitä viipymättä ilmoittamaan työnantajalle ja suorittamaan odotusaikana muuta alaan kuuluvaa työtä ja maksetaan hänelle tästä keskituntiansion mukaista palkkaa, jota ei vähennetä urakkahinnasta.

Edellisen kappaleen määräyksiä ei ole sovellettava sellaisissa tapauksissa joissa työn keskeytys on joko ennakolta odotettavissa tai muuten kuuluu työn normaaliin suorittamiseen. (Esim. rakennuksen runkotyövaihe).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

X NEUVOTTELUJÄRJESTYS

21 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1) Jos jostakin työehtosopimukseen liittyvistä tai sille läheisestä asiasta, samoin kuin työehtosopimuksen liitteinä olevista erillisistä sopimuksista syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja yhden tai useamman työntekijän välillä, on pyrittävä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa mainittujen osapuolten kesken.

Ellei sovintoon päästä, neuvottelevat työnantaja tai hänen edustajansa sekä pääluottamusmies.

Ellei yksimielisyyteen päästä, voidaan asia alistaa jommankumman osapuolen toimesta liittojen ratkaistavaksi.

Erimielisyydestä on tällöin laadittava yhteinen muistio, jossa osapuolten tulee esittää oma kantansa asiasta ja käsityksensä erimielisyyden syystä.

Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneille liitoille, samoin kuin paikallisille osapuolille on annettava muistiosta oma kappaleensa.

2) Liittojen välisestä neuvottelujärjestyksestä on määrätty yleisten määräysten 1. ja 2. kohdissa.

3) Jos liitot eivät pääse sovintoon 2)-kohdan edellyttämää neuvottelujärjestystä käyttäen, voidaan asia alistaa työtuomioistuimelle.

4) Sellaiset liittojen väliset erimielisyydet, jotka työtuomioistuin on katsonut lankeavan tuomiovaltansa ulkopuolelle, ratkaistaan välimiesmenettelyä käyttäen siinä järjestyksessä, mitä laki välimiesmenettelystä määrää.

5) Kumpikin sopijapuoli sekä niiden jäsenet pidättäytyvät tätä työehtosopimusta koskevista oikeudellisista toimenpiteistä toisiaan vastaan, kunnes tässä pykälässä sovittu liittojen välinen neuvottelujärjestys on toteutettu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisliittojen 27.3.1975 allekirjoittamassa työehtosopimuksen tarkistamispöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkankorotukset

Sen sijasta mitä osapuolten välillä 20.4.1974 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on 1. huhtikuuta ja 1. syyskuuta 1975 lähinnä olevien palkanmaksukausien alusta voimaan tulevien palkankorotusten ja vastaavien taulukkopalkkojen osalta sovittu, korotetaan 31.3.1975 voimassa olevia palkkoja seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Normaalituntipalkkojen tarkistukset 1. huhtikuuta 1975 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta

Aikaisemmin sovittuja 1. huhtikuuta 1975 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta voimaantulevia perustuntipalkkoja korotetaan 35 pennillä tunnilta sekä lisäksi 24. helmikuuta 1975 jätetyssä täydennyksessä tarkoitetulla 0,2 %:lla, jolloin 1. huhtikuuta 1975 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta toteutettava perustuntipalkkataulukko on seuraava:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aikapalkat

1. 31.3.1975 voimassa ollutta työntekijän perustuntipalkkaa korotetaan 75 pennillä, johon summaan lisätään prosenttimäärältään entisen suuruinen hyvänmiehenlisä.

Mikäli työntekijälle ennen 31.3.-75 maksetusta tuntipalkasta ei ole perustuntipalkan ylittävää osaa selvästi määritelty onko se hyvänmiehenlisää tai työkohtaisuuslisää vai onko siihen sisällytetty molempia em. lisiä, katsotaan hyvänmiehenlisäksi se osa palkasta, joka enintään 10 %:lla ylittää perustuntipalkan ja työkohtaisuuslisäksi se osa, joka ylittää 10 % hyvänmiehenlisällä lasketun normaalituntipalkan.

2. Saadusta summasta vähennetään uuden perustuntipalkkataulukon mukainen ao. työntekijän uusi perustuntipalkka. Näin saatu erotus kirjataan ao. työntekijän hyvänmiehenlisäksi ja muutetaan prosenteiksi. Ellei erotusta jää, maksetaan työntekijälle kuitenkin uuden perustuntipalkkataulukon mukainen palkka.

3. Kaikki työkohtaisuuslisät muutetaan pennimääräisiksi ja säilyvät ne pennimäärältään entisen suuruisina.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotun tarkistamispöytäkirjan 30.4.1975 hyväksytyssä sovellutuspöytäkirjassa on annettu muun muassa seuraavat sovellutusohjeet:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Tarkistuspöytäkirjan kohdan "Aikapalkat" kappaleessa 3 on sovittu työkohtaisuuslisien muuttamisesta pennimääräisiksi ja niiden pysyttämistä pennimäärältään entisen suuruisina.

Tällä tarkoitetaan niitä työkohtaisuuslisiä, joista oli sovittu ennen 1.4.1975 joko henkilökohtaisina, työkohtaisina, työmaa- tai yrityskohtaisina ja riippumatta siitä, oliko ko. työ aloitettu tai aloittamatta.

Edellä olevan perusteella sovittuja työkohtaisuuslisiä noudatetaan siihen saakka kunnes mahdollisista tarkistuksista on normaalia neuvottelumenettelyä käyttäen sovittu. Työntekijäpuolen pyytäessä asiasta neuvotteluja on ne käytävä työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä.

Työkohtaisuuslisän käyttöä ja sen sopimista koskeva työehtosopimuksen 9 §:n D-kappale on muuttumattomana voimassa ja uusien töiden työkohtaisuuslisistä sopiminen tapahtuu sen mukaisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa tarkoitetussa irtisanomissuojasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Työnantaja älköön irtisanoko tai lomauttako yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta. Jos hän syyllistyy tällaiseen toimenpiteeseen, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen.

Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, joiden perusteella yrityksen työntekijämäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotuilla perusteilla Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Vihannon Sähkö Oy on lomauttanut Veikko Laihon, Pertti Montosen ja Taisto Lindqvistin ilman asiallista perustetta. Lisäksi liitto on vaatinut Vihannon Sähkö Oy:n velvoittamista suorittamaan korvauksena ilman asiallista perustetta tapahtuneesta lomauttamisesta Veikko Laiholle 2 138,88 markkaa, Pertti Montoselle 2 208 markkaa ja Taisto Lindqvistille 3 914,24 markkaa, kaikki korvaukset kuuden prosentin korkoineen 14.5.1975 lähtien.

Työkohtaisuuslisän sopiminen kaikissa töissä erikseen oli Rauman seudulla vanhentunut. Työehtosopimuksen 9 §:n D-kohdan määräys ei myöskään soveltunut kaikkiin tapauksiin. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan ja tarkistuspöytäkirjan samoin kuin sen sovellutuspöytäkirjan määräykset olivat tavallaan legalisoineet sen, että yrityskohtaisesti oli tehty sopimuksia työkohtaisuuslisistä, jolloin niiden muuttamiseksi käytävät neuvottelut toteutettiin normaalia neuvottelumenettelyä käyttäen.

Kanteessa mainitut kolme työntekijää olivat vain kuukautta aiemmin tehdystä työehtosopimuksen tarkistuspöytäkirjasta huolimatta esittäneet sen ylitse meneviä vaatimuksia työkohtaisuuslisien korottamisesta. Työnantaja ei ollut suostunut vaatimuksiin, vaan tarjonnut eräistä informaatiovaikeuksista johtuen alunperin 50 %:n suuruista työkohtaisuuslisää. Asiasta oli neuvoteltu Vihannon Sähkö Oy:ssä paikallisesti, ja neuvottelun tuloksena oli laadittu muistio.

Asianosaiset samoin kuin kuultavana ollut Vihannon Sähkö Oy ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että sen jälkeen kun Vihannon Sähkö Oy:n Rauman konttori oli huhtikuussa 1975 osoittanut palveluksessaan olevat kanteessa tarkoitetut kolme sähköasentajaa eri työmaille sähköasennustyöhön, nämä ovat kieltäytyneet työn suorittamisesta sillä työkohtaisuuslisällä, minkä yhtiö oli työstä tarjonnut. Kun yhtiö ei ole suostunut vaatimukseen korkeamman työkohtaisuuslisän suorittamisesta eikä osoittanut asianomaisille muutakaan työtä, ovat asentajat olleet työtä vailla siihen saakka, kunnes he 13.5.1975 ovat aloittaneet heille osoitettujen töiden suorittamisen.

Työnantajapuolen mielestä asentajien olisi tullut ryhtyä heille osoitettuihin töihin muun ohessa sillä perusteella, että työkohtaisuuslisistä oli voimassa vuonna 1973 tehty yrityskohtainen sopimus, jonka vaatimukset yhtiön tarjous ylitti. Työntekijäpuolen mielestä tuollainen yrityskohtainen sopimus ei voi olla työntekijöitä sitova ennen kuin he ovat sen kunkin heille osoitetun työn tai tehtävän osalta vaikkapa hiljaisesti, työhön ryhtymällä hyväksyneet. Asianosaiset ovat lisäksi olleet eri mieltä siitä, olisiko yhtiöllä ollut tarjota asentajille riidanalaisten töiden sijasta muuta työtä.

Näihin riitakysymyksiin työtuomioistuimen ei kuitenkaan ole tarpeen ottaa jutussa kantaa. Kanteessa ei näet ole työtuomioistuimen mielestä esitetty perustetta sille, että työnantaja olisi velvollinen edes pyrkimään järjestämään muuta työtä työntekijälle, joka kieltäytyy ryhtymästä hänelle osoitettuun työhön sen takia, ettei tästä työstä maksettavan työkohtaisuuslisän suuruudesta ole päästy sopimukseen. Tämän vuoksi työtuomioistuin katsoo, etteivät asianomaiset työntekijät ole kysymyksessä olevana aikana olleet irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetulla tavalla lomautettuina eikä heillä niin ollen myöskään ole oikeutta sanotussa sopimuksessa määrättyyn korvaukseen, minkä vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saavat Sähkötyönantajain Liitto ja Vihannon Sähkö Oy itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Vihma, Riski, Parkkinen, Hyppönen, Lankinen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.