Legislator Case Law & Legislation
TT:1976-29 AI generated

Labor court allows collective agreement application to private successor of municipal utility under Labor Code section 5.

Case Number TT:1976-29
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The labor court ruled that a private electricity company, having acquired a municipal utility, must apply the collective agreement previously binding the municipality to its employees. The court held that the transfer of the business did not exempt the new owner from the obligations under the Labor Code section 5 regarding the continuation of the existing collective agreement. Consequently, the plaintiffs' claims for unpaid vacation and sick pay based on the municipal agreement were permitted.

Legislator headnote

AI generated

Labor Code section 5; Labor Code section 36: A private entity acquiring a business previously subject to a collective agreement must continue applying that agreement to the transferred employees until a new agreement is concluded.

Keywords

AI generated
Labor Code section 5 collective agreement transfer private successor liability municipal utility privatization vacation pay entitlement sick pay calculation labor dispute resolution

Cited Legislation

AI generated
Labor Code section 5
Labor Code section 36
Vacation Act section 3
Vacation Act section 28
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kunnan sähkölaitos oli kaupoin siirtynyt yksityisen sähköyhtiön omistukseen. Sähkölaitos katsottu yritykseksi siinä mielessä kuin työehtosopimuslain 5 §:ssä tarkoitetaan.

Se seikka, että yrityksen uusi haltija oli ennestään johonkin toiseen työehtosopimukseen sidottu, ei vapauttanut häntä soveltamasta hänelle siirtyneessä yrityksessä sanotussa säännöksessä tarkoitettua työehtosopimusta. Sähköyhtiö oli velvollinen soveltamaan sen palvelukseen siirtyneisiin työntekijöihin kuntien ja kuntainliittojen työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta sen voimassaoloajan päättymiseen saakka.

Kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan oli myös työtuomioistuimesta annetun lain osalta sovellettava työnantajayhdistyksistä annettuja säännöksiä. Sopimusvaltuuskunta vastasi sen solmimaa työehtosopimusta koskevaan kanteeseen myös sellaisen työnantajan osalta, joka ei ollut kunta eikä kuntainliitto ja oli sopimukseen sidottu vain työehtosopimuslain 5 §:n nojalla.

Suoritusvaatimuksia ei ratkaistu työtuomioistuimessa.

Asianosaiset: Sähköasentaja Erkki Koski ynnä muut Kunnallinen sopimusvaltuuskunta

RATKAISU

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain Liiton välisessä 18.4.1974 allekirjoitetussa kuntien ja kuntainliittojen tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tämä sopimus koskee jäljempänä mainituin rajoituksin kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olevia sellaisia tuntipalkkaisia työntekijöitä, jotka eivät kuulu kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 § Vuosiloma

1. Kunnan tai kuntainliiton työssä olevan työntekijän, joka saa siitä pääasiallisen toimeentulonsa, vuosilomaa annettaessa sekä lomapalkkaa tai lomakorvausta maksettaessa noudatetaan vuosilomalain (272/73) säännösten lisäksi tässä pykälässä olevia määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lomapalkan ja lomakorvauksen laskemisessa noudatetaan työehtosopimuksen liitteenä olevan lomapalkkasopimuksen määräyksiä (liite n:o 4).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa kutakin vuosilomalain 3 §:ssä tarkoitettua täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti:

a) 3 arkipäivää, jos hänellä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusta vähintään 15 vuotta;

b) 2 1/2 arkipäivää, jos hänellä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusta vähintään 10 vuotta sekä

c) muissa tapauksissa kaksi arkipäivää jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden. Jos työntekijä on ollut oman kunnan tai kuntainliiton palveluksessa kaikkina 12 täytenä lomanmääräytymiskuukautena, hänellä on oikeus saada yhden kuukauden vuosiloma, kuitenkin vähintään 26 arkipäivää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

28 § Sairausajan palkka

1. Työntekijällä, joka asianmukaisesti hyväksytyllä lääkärintodistuksella on osoittanut olevansa kykenemätön suorittamaan työtään todetun sairauden tai tapaturman vuoksi, on oikeus, jollei tauti tai tapaturma ole sattunut oloissa, jotka työsopimuslain 28 §:n 1 momentin mukaan ovat esteinä samassa laissa säädetyn sairausajan palkan saamiseen, saman kalenterivuoden kuluessa saada hänelle myönnetyn sairausloman aikana sairausajan palkkana, jos hänen työsuhteensa on keskeytymättä jatkunut vähintään 180 kalenteripäivää, täysi palkka kahdeksalta työviikolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa täydestä palkasta yhteensä 17 työviikon ajalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

36 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN

1. Työehtosopimus tulee voimaan 1.4.1974 ja sen voimassaoloaika päättyy 31.1.1976, josta päivästä se jatkuu yhden vuoden kerrallaan, jollei joku sopimusosapuolista ole sitä viimeistään kolmea kuukautta ennen sen päättymiseksi määrättyä aikaa irtisanonut tai sopimusosapuolet ole sitä irtisanomatta muuttaneet. Irtisanomisesta huolimatta noudatetaan sopimusmääräyksiä kuitenkin siihen ajankohtaan saakka, jona uutta sopimusta koskevien neuvottelujen on todettu päättyneen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantajan menettelystä oli kantajille aiheutunut seuraavat etujen menetykset:

Koskella olisi kunnallisen työehtosopimuksen 26 §:n mukaan ollut oikeus lomanmääräytymisvuodelta 1.4.1974-31.3.1975 30 päivän pituiseen vuosilomaan. Työnantaja oli kuitenkin antanut vuosiloman kunnallisen työehtosopimuksen mukaisesti vain kunnan palveluksessa olon ajalta eli huhti-heinäkuulta 1974 ja muilta osin vuosilomalain mukaan. Näin ollen hän oli saanut 2.5.-31.9.1975 välisenä lomakautena vain 28 arkipäivän pituisen vuosiloman.

Mäkisellä olisi kunnallisen työehtosopimuksen mukaan ollut oikeus kesän 1975 lomakautena 36 arkipäivän pituiseen vuosilomaan, mutta työnantaja noudattaen edellä selostettua periaatetta oli antanut vuosilomaa vain 30 arkipäivää.

Männiköllä olisi ollut oikeus vuonna 1975 saada kunnallisen työehtosopimuksen mukaan vuosilomaa 36 arkipäivää, mutta hän oli saanut lomaa vain 30 päivää.

Simolalla olisi ollut kunnallisen työehtosopimuksen mukaan oikeus saada kesällä 1975 vuosilomaa 30 arkipäivää, mutta hän oli saanut lomaa vain 28 päivää.

Tuura taas oli ollut sairaana 31.7.-11.9.1975. Työnantaja oli maksanut hänelle sairausajan palkkaa voimalaitosalan työehtosopimuksen mukaisesti 20.8.1975 saakka. Kunnallisen työehtosopimuksen mukaan hänellä olisi kuitenkin ollut oikeus sairausajan palkkaan kahdeksalta työviikolta eli siis koko sairausajalta. Näin ollen hän ei ollut saanut sairausajan palkkaa 16 työpäivältä.

Kantajat ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan

Sallilan Sähkölaitos Oy on ollut asian johdosta kuultavana.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Vihma, Parkkinen, Airaksinen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.