Union fined for work stoppage covering unpaid wages and wage increases under collective agreement.

Kaksi asentajaa oli kieltäytynyt siirtymästä työhön öljynporauslautalle, koska työn hinnoittelusta ei ollut tehty sopimusta. Työstä kieltäytymistä ei voitu pitää työehtosopimukseen kohdistuneena työtaistelutoimenpiteenä, josta ammattiosasto olisi ollut vastuussa. Ammattiosaston sittemmin julistama saarto kohdistui osittain työehtosopimukseen, mutta sikäli kuin kohteena oli maksamaton riidaton palkkasaatava, saartoa ei voitu ammattiosaston vastuun kannalta pitää työehtosopimukseen kohdistuneena. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kts. myös kysymystä oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Kysymys myös kanteen yksilöinnistä.

Asianosaiset: Sähkötyönantajain Liitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olleessa vuosien 19741975 sähköasennusalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § KESKUSLIITTOJEN SEKÄ TÄMÄN TYÖEHTOSOPIMUKSEN OSAPUOLTEN VÄLISET SOPIMUKSET

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen ja tämän työ ehtosopimuksen osapuolten välillä solmittuja erillisiä sopimuksia:

1. Yleissopimus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

1) Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

2) Niin kauan kuin 21 §:ssä mainittuja neuvotteluja käydään tai erimielisyyden aiheuttanut asia on 21 §:ssä mainittujen elinten ratkaistavana ei asian johdosta saa julistaa lakkoa, saartoa tai työsulkua, työntekijän työsuhdetta katkaista, eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

5 §

A. Työhönottaminen ja irtisanominen

1) Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja irtisanoa työntekijä taikka työsopimuslain 43 §:ssä mainituin edellytyksin purkaa työsopimus, sekä määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖPALKAT

7 § Paikkakuntaluokat, perustuntipalkat ja työntekijäin ryhmittely

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 ) 18 vuotta täyttäneille työntekijöille maksetaan seuraavat perustuntipalkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Ansion määräytyminen

A. Normaalituntipalkan määrääminen

1) Työntekijän ammattitaidosta, kokemuksesta tai työtehosta johtuen voidaan hänelle maksaa enintään 10 % korkeampaa palkkaa kuin mitä hänelle 7 §:n 3)-kohdan mukaisesti olisi maksettava.

2 ) Edellisen kohdan mukaan tarkistettua perustuntipalkkaa kutsutaan tässä työehtosopimuksessa normaalituntipalkaksi.

B. Urakkatyö

1 a) Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja työntekijän ansion kohottamiseksi työntekijälle varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä.

b) Urakkahinnoittelun yleisperusteena on tämän työehtosopimuksen liitteenä oleva "Sähköasennusalan työehtosopimukseen liittyvä urakkahinnoittelu".

c) Uudisrakennukset (asuin-, julkiset-, teollisuus-, omakoti-, maatalous- ja näihin verrattavat rakennukset) kuuluvat aina em. urakkahinnoittelun piiriin. Muiden töiden osalta sovitaan urakkahinnoittelun käytöstä työkohtaisesti ottaen huomioon työn laajuus, luonne ja urakkahinnoittelun soveltuvuus ko. työhön.

d) Sellaisissa töissä, joissa em. hinnoittelua ei voida soveltaa, on urakkahinnoittelun perustuttava tämän työehtosopimuksen perustuntipalkkoihin ja oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalisella urakkatyövauhdilla 20 % 7 §:n 3)-kohdassa olevia perustuntipalkkoja korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä, vähintään samassa suhteessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5) Urakkatyönä tehtävästä työstä laaditaan, jomman kumman osapuolen niin halutessa, kirjallinen sopimus, jossa työn laatu, sen määrä, työstä sovitut palkkaperusteet sekä muut mahdollisesti tarpeellisiksi katsottavat seikat on riittävän tarkasti määritelty. Sopimusta tehdään kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7) Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää urakkahinnoittelua ei ole laadittu, sovitaan - mikäli mahdollista jo ennen töiden alkamista - urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste sekä välttämättömiä tietoja urakkahinnan laskemisen perusteista. Urakoita järjesteltäessä on pyrittävä siihen, että ne jaetaan mahdollisimman lyhyiksi jaksoiksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

C. Aikatyö

Tavallisena aikatyönä tehtäväksi sovitusta työstä maksetaan normaalituntipalkka.

D. Työkohtaisuuslisä

Sellaisesta aikatyöstä, jossa vaaditaan erityistä ammattitaitoa ja/tai joka suoritetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa voidaan palkkaryhmissä 4-7 maksaa työkohtaisuuslisää, joka lasketaan prosentuaalisena perustuntipalkasta.

Lisän suuruus sovitaan kussakin tapauksessa erikseen ottaen huomioon työn vaativuus, edellytetty työnopeus, työolosuhteet, ja muut erityiset seikat, jotka tekevät työkohtaisuuslisän maksamisen perustelluksi.

Työkohtaisuuslisä voi olla paitsi työkohtainen, myös tehtäväkohtainen.

Erityisellä ammattitaidolla tarkoitetaan tässä yhteydessä kykyä suorittaa vaativia sähköasennustöitä itsenäisesti.

Poikkeuksellisilla olosuhteilla tarkoitetaan muunmuassa seuraavanlaisia tapauksia:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

G. Odotusaika ja sen korvaus

1) Milloin työ on loppuun suoritettu ja työnantaja töiden järjestelyn väliaikana ei halua katkaista työsuhdetta, maksetaan odotusajalta normaalituntipalkka.

2) Jos työntekijä urakkatyössä joutuu työmaalla odottamaan tarveaineita, piirustuksia tms., tai jos hän urakkatyössä työnantajasta tai tilaajasta riippuvasta syystä tai muuten omatta syyttä joutuu odottamaan, on hän velvollinen siitä viipymättä ilmoittamaan työnantajalle ja suorittamaan odotusaikana muuta alaan kuuluvaa työtä ja maksetaan hänelle tästä keskituntiansion mukaista palkkaa, jota ei vähennetä urakkahinnasta.

Edellisen kappaleen määräyksiä ei ole sovellettava sellaisissa tapauksissa joissa työn keskeytys on joko ennakolta odotettavissa tai muuten kuuluu työn normaaliin suorittamiseen. (Esim. rakennuksen runkotyövaihe).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

X NEUVOTTELUJÄRJESTYS

21 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1) Jos jostakin työehtosopimukseen liittyvästä tai sille läheisestä asiasta, samoin kuin työehtosopimuksen liitteinä olevista erillisistä sopimuksista syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja yhden tai useamman työntekijän välillä, on pyrittävä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa mainittujen osapuolten kesken.

Ellei sovintoon päästä, neuvottelevat työnantaja tai hänen edustajansa sekä pääluottamusmies.

Ellei yksimielisyyteen päästä, voidaan asia alistaa jommankumman osapuolen toimesta liittojen ratkaistavaksi.

Erimielisyydestä on tällöin laadittava yhteinen muistio, jossa osapuolten tulee esittää oma kantansa asiasta ja käsityksensä erimielisyyden syystä.

Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneille liitoille, samoin kuin paikallisille osapuolille on annettava muistiosta oma kappaleensa.

2) Liittojen välisestä neuvottelujärjestyksestä on määrätty yleisten määräysten 1. ja 2. kohdissa.

3) Jos liitot eivät pääse sovintoon 2)-kohdan edellyttämää neuvottelujärjestystä käyttäen, voidaan asia alistaa työtuomioistuimelle.

4) Sellaiset liittojen väliset erimielisyydet, jotka työtuomioistuin on katsonut lankeavan tuomiovaltansa ulkopuolelle, ratkaistaan välimiesmenettelyä käyttäen siinä järjestyksessä, mitä laki välimiesmenettelystä määrää.

5) Kumpikin sopijapuoli sekä niiden jäsenet pidättäytyvät tätä työehtosopimusta koskevista oikeudellisista toimenpiteistä toisiaan vastaan, kunnes tässä pykälässä sovittu liittojen välinen neuvottelujärjestys on toteutettu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Porin Seudun Sähköalantyöntekijät on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja toteaa, että Sähkötyönantajain Liiton haastehakemuksessa on viitattu työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta, työn johtamista, palkkausta sekä erimielisyyksiä ja niiden ratkaisemista koskeviin määräyksiin. Lisäksi haastehakemuksessa on lueteltu ne Keskusosuusliike Hankkijan Porin konttorin työntekijäin toimenpiteet, joilla kannetta on perusteltu, ja sanottu näillä toimenpiteillä painostetun työnantajaa avoimien erimielisyyskysymyksien ratkaisemisessa, ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on voinut asiaan vastatessaan ymmärtää, mitä kantaja on noilla kysymyksillä tarkoittanut. Työtuomioistuin katsookin, että kanne on oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 3 momentin kanteen yksilöintiä koskevat säännökset huomioon ottaen riittävästi yksilöity, ja harkitsee sen vuoksi oikeaksi hylätä kanteen tutkimista vastaan tehdyn väitteen.

Saarrolla on edellä mainittujen lehti-ilmoituksen ja kirjeiden mukaan ollut useita tarkoituksia. Ensinnäkin on vaadittu, että edellä mainitut kaksi asentajaa olisi palautettava entisiin tehtäviinsä öljynporauslautta 3:lle ja heille korvattava ansion menetys työstä poissaolon ajalta keskituntiansion mukaan. Samanlainen vaatimus on esitetty öljynporauslautta 3:lle saarron aikana otetun työntekijän osalta. Näiden vaatimusten osalta saarto on työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työn johtamisesta ja odotusajan palkasta.

Saarrolla on edelleen vaadittu aikaisemmin urakoidun Pentagon 85-nimisen öljynporauslautan erääntyneiksi ilmoitettujen, mutta maksamatta jääneiden palkkasaatavien suorittamista. Näitä saatavia koskeneista erimielisyyksistä, jotka koskivat niin hyvin asianomaisen urakkasopimuksen tulkintaa kuin työn mittaamista, oli keväällä 1975 neuvoteltu työnantaja- ja työntekijäpuolen kesken. Selvitystä siitä, että näissä neuvotteluissa olisi ennen saartoa päästy sopimukseen, ei työtuomioistuimelle ole esitetty. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto oli kuitenkin tuolloin ilmoittanut ammattiosastolle, että erimielisyydet olisi sovittu ja että Sähkötyönantajain Liiton ilmoituksen mukaan kysymyksessä olevat palkkasaatavat olisi jo maksettukin työntekijöille. Työntekijät puolestaan olivat todenneet, ettei tällaista suoritusta ollut saatu. Näihin seikkoihin nähden ei saartoa tämän vaatimuksen osalta voida ammattiosaston vastuun kannalta pitää työehtosopimukseen kohdistuneena.

Edellä mainitussa 2.7.1975 päivätyssä kirjeessä on ehtoina saarron purkamiselle esitetty uusia vaatimuksia. Ensinnäkin on vaadittu sopimaan ja allekirjoittamaan öljynporauslautta 4:ää koskeva työsopimus. Siitä riippumatta, olisivatko työntekijät olleet velvollisia ryhtymään työhön mainitulla lautalla ennen sitä koskevan työsopimuksen allekirjoittamista, kohdistuu tällaisen sopimuksen laatimista tarkoittava toisenkin öljynporauslautan työt käsittävä saarto työtuomioistuimen mielestä työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräyksiin työn johtamisesta ja urakkapalkoista.

Mainitussa 2.7.1975 päivätyssä kirjeessä on ehtona saarron purkamiselle edelleen vaadittu, että "Lauttatyösopimusneuvottelu N:o 6:n 6 §:ään kirjatut työntekijäin vaatimukset neuvotellaan ja sovitaan Hankkijan sisäisesti osapuolia tyydyttävästi". Sen mukaan kuin jutussa on selvitetty ovat nämä vaatimukset koskeneet kanteessa mainittuja maapuolen työkohtaisuuslisien korottamisia. Tähän ei vaikuta se, että saarron lopettamisesta tehtyyn sopimukseen on työkohtaisuuslisiä koskeva kohta otettu työnantajapuolen aloitteesta. Työtuomioistuimen mielestä eivät työehtosopimuksen määräykset työkohtaisuuslisistä eroa luonteeltaan aikatyö- ja hyvänmiehenlisiä koskevista eri työehtosopimusten määräyksistä. Siten on saarto työkohtaisuuslisiä koskevalta osaltaan kohdistunut työehtosopimuksen näitä lisiä koskeviin määräyksiin.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen enemmälti hyläten työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Porin Seudun Sähkötyöntekijät r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Sähkötyönantajain Liitolle 2 000 markkaa. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Peltola, Vihma, Riski, Lankinen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.