Labor court dismisses union strike claims against employer for lawful wage deductions and fines union for breach of duty.

Työnantajan menettely oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä runkosopimuksen määräyksiin arkipyhäviikkojen työajasta. Yhtiön ei kuitenkaan katsottu menettelyllään rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan edes tuottamuksellisesti eikä työehtosopimuksen määräyksiä tieten.

Maksamattomia palkkoja koskevasta vahvistusvaatimuksesta ei annettu asiaratkaisua jutun yhteydessä, vaan asianomaiset osoitettu ajamaan niistä eri kannetta.

Työnantajaliitto tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kanteen tutkimista vastaan esitetyt väitteet hylätty.

Asianosaiset: Teknisten Liitto r.y. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. ja Ilmateollisuus Oy

RATKAISU

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton sekä Teknisten Liiton ja kahden muun toimihenkilöliiton välillä voimassa olleessa 22.4.1974 solmitussa palkkasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Palkkasopimus

Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä huhtikuun 22. päivänä 1974 tehtyyn runkosopimukseen ja saattavat sen voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Palkka

Teknisen toimihenkilön palkka on kuukausipalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Neuvottelujärjestys

Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, voidaan asia siirtää asianomaisten liittojen käsiteltäväksi runkosopimuksen 33 §:n määräysten mu kaista neuvottelujärjestystä noudattaen. Tämän sopimuksen 2 §:n tarkoittamiin asioihin ei sovelleta, mitä runkosopimuksen 33 §:n 6 momentin ensimmäisessä virkkeessä on sanottu eikä niiden johdosta saa ryhtyä työtaisteluun.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkasopimuksen 1 §:ssä mainitussa runkosopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Arkipyhäviikot

Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä lukuunottamatta

- uudenvuodenpäivän viikon lauantaita,

- pääsiäislauantaita,

- vapunpäivän viikon lauantaita,

- juhannusaattoa

- itsenäisyyspäiväviikon lauantaita ja

- jouluaattoa jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintä 2

Arkipyhäviikkojen työaikojen järjestelyssä noudatetaan lisäksi mitä asiaa koskevassa 8.12.1970 solmitussa erillisessä sopimuksessa on sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

33 § Neuvottelujärjestys

1. Sopijapuolet pyrkivät luottamuksellisesti neuvottelemaan kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja luottamuksellisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikoilla.

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta tekninen toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja teknisten toimihenkilöiden välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivät nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Niin kauan kuin edellä 3 momentissa mainitusta erimielisyydestä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

34 § Sopimuksen sitovuus

1. Tämä sopimus sitoo:

a) allekirjoittaneita keskusliittoja,

b) niitä keskusliittojen jäsenliittoja, jotka ovat keskenään kirjallisesti sopineet tähän sopimukseen yhtymisestä kysymyksessä olevan työnantajaliiton osalta ja tehneet tähän sopimukseen liittyvän palkkasopimuksen sekä

c) niitä työnantajia, teknisiä toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin jäsenliittoihin.

2. Tähän sopimukseen yhtyminen on voimassa siitä lähtien ja yhtä kauan kuin kysymyksessä olevien liittojen välillä solmittu palkkasopimuskin.

3. Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat mainittuihin sopimuksiin kokonaisuudessaan tai johonkin yksityiseen määräykseen, kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko sopimusten määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Erimielisyydestä oli neuvoteltu työnantajan edustajan kaupallisen johtajan E. Öhrlingin ja yhdysmies Saarisen välillä 4.2.1975, jolloin työnantaja oli uudistanut vaatimuksensa pidemmästä työajasta. Neuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen, ja erimielisyys oli siirretty liittojen välillä neuvoteltavaksi. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Teknisten Liiton välillä oli erimielisyydestä neuvoteltu 26.2., 11.3. ja 1.4.1975, jolloin työnantajaliitto oli ilmoittanut hyväksyvänsä työnantajan menettelyn ja neuvottelut olivat siten päättyneet tuloksettomina.

Hallintotiedotuksessa 4.4.1975 työnantaja oli uudistanut aiemman ilmoituksensa, että lauantai 5.4.1975 olisi kaikilla toimihenkilöillä työpäivä ja että niiden toimihenkilöiden palkkaan, joiden työsopimusten mukaan ko. päivä oli vapaapäivä, lisättäisiin erityinen korvaus 1.4.1975 lukien. Kun 16 teknistä toimihenkilöä oli työsopimustensa perusteella jäänyt tulematta työhön kyseisenä lauantaina, työnantaja oli pidättänyt näiden toimihenkilöiden säännöllisestä kuukausipalkasta päivän palkan painostaakseen toimihenkilöitä suostumaan työnantajan yksipuolisesti määräämään työajan pidentämiseen. Työnantajan suorittamista teknisten toimihenkilöitten palkkojen pidätyksistä oli neuvoteltu Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Teknisten Liiton välillä 5.8., 19.8., 19.9. ja 31.10.1975. Näissä neuvotteluissa työnantajaliitto oli ilmoittanut hyväksyvänsä työnantajan toimenpiteen.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan todennut, että kysymyksessä oli yksittäisten työsopimusten ehtojen soveltamisesta ja muuttamisesta syntynyt erimielisyys. Kun toisaalta Ilmateollisuus Oy oli nimenomaan edellyttänyt voimassa olevan työehtosopimuksen työaikaa koskevien määräysten noudattamista, ei kysymys myöskään voinut olla siitä, oliko menettely ollut työehtosopimuksen mukaista vai eikö. Näin ollen tulisi kanne työtuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n nojalla jättää tutkimatta.

Maaliskuun 24 päivänä 1975 oli työnantaja antanut tiedotteen, jossa oli mm. vahvistettu, että pääsiäisen jälkeinen lauantai eli 5.4.1975 oli kaikille toimihenkilöille työpäivä. Huhtikuun 4 päivänä 1975 oli työnantaja antanut tiedotteen, jossa oli aluksi vahvistettu edellä mainittu lauantai työpäiväksi. Tähän liittyen oli ilmoitettu työnantajan päätöksestä, jonka mukaan ko. päivästä sekä toisesta vastaavasta työehtosopimusten mukaisesta vuoden jakson sisälle sattuvasta lauantaityöpäivästä eli joulun jälkeisestä lauantaista maksetaan toimihenkilöille asianmukainen korvaus. Korvaus tuli niille toimihenkilöille, joille lauantai ei aikaisemmin ollut työpäivä. Korvaus oli lisätty työehtosopimusten mukaan 1.4.1975 korotettuun kuukausipalkkaan pysyväisluontoisena palkanlisänä. Edelleen oli ilmoitettu, että niille, jotka joulukuun 28 päivänä 1974 olivat olleet työssä, maksettiin erillinen korvaus.

Vaikka lain mukaan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta vastasi asianomainen kohdastaan, Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto katsoi, ettei työnantaja ollut väitettyyn rikkomukseen syyllistynyt. Valvontavelvollisuuden rikkomista ei puolestaan ollut menettely, jossa työnantajaliitto oli katsonut jäsenyrityksen olevan oikeutettu edellyttämään palveluksessaan olevien teknisten toimihenkilöiden noudattavan voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiä. Näillä syillä Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on katsonut, että mikäli kanne tutkittaisiin, se olisi hylättävä.

Ilmateollisuus Oy on kanteeseen vastatessaan yhtynyt Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton puolesta annettuun vastineeseen ja on kanteen tutkimisen varalta kiistänyt ryhtyneensä työtaistelutoimenpiteeseen. Toteutettu yhden päivän palkan vähentäminen oli ollut täysin perusteltua, koska toimihenkilöt olivat olleet poissa työstä työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä.

Työnantajana ei yhtiö myöskään ollut vaatinut mitään työehtosopimuksen määräyksen muuttamista tai poikkeavaa soveltamista. Koska toimenpide ei ollut lainkaan kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin eikä missään tapauksessa kanteessa yksilöityihin määräyksiin, ei se missään tapauksessa voinut olla työtaistelutoimenpide.

Kanteessa ei myöskään ollut mitenkään yksilöity, miten Ilmateollisuus Oy olisi rikkonut runkosopimuksen 11 §:n ja palkkasopimuksen 4 §:n määräyksiä. Työnantaja oli päinvastoin nimenomaan edellyttänyt runkosopimuksen 11 §:n mukaisen työaikajärjestelyn noudattamista. Koska työnantajalla oli ollut oikeus päivän palkan vähentämiseen, kun työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä oli oltu perusteettomasti poissa työstä, ei palkkasopimuksen 4 §:ää ollut väitetyin tavoin rikottu. Näillä syillä Ilmateollisuus Oy on pyytänyt kanteen jättämistä tutkimatta tai muussa tapauksessa sen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun; ja koska Teknisten Liitto on kanteessaan vaatinut hyvityssakkoa työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain väitetyn rikkomisen perusteella ja kysymys siitä, onko vaatimuksen perusteena ollut menettely ollut sopimuksen tai lain mukainen, on siten kannetta koskeva asiakysymys, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Ilmateollisuus Oy:n kanteen tutkimista vastaan tekemät väitteet.

Ottaen huomioon, että yhtiö on pyrkinyt korvaamaan ilmoittamansa työajan muutoksen korottamalla asianomaisten toimihenkilöiden kuukausipalkkoja ja että toimihenkilöiltä yhtiön menettelyn takia saamatta jääneiden palkkojen määrä ei ainakaan pääasiassa ole työehtosopimuskysymys, työtuomioistuin ei katso voivansa antaa tämän jutun yhteydessä asiaratkaisua maksamatta jätettyjä palkkoja koskevasta vahvistusvaatimuksesta.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, Ilmateollisuus Oy:tä vastaan tehdyt hyvityssakkovaatimukset hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton maksamaan Teknisten Liitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 2 000 markkaa ja työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 2 momentin nojalla osoittaa asianomaiset ajamaan maksamatta jääneistä palkoista eri kannetta asianomaisessa alioikeudessa tai, sikäli kuin asiassa vielä on kysymys työehtosopimuksesta, työtuomioistuimessa. Tämän ohessa velvoitetaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto korvaamaan Teknisten Liiton oikeudenkäyntikulut 700 markalla, kun taas Ilmateollisuus Oy saa jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen kärsiä itse omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Vihma, Heiniö, Riski, Lankinen, Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.