Labour court allows captain's claim for waiting pay but dismisses union's enforcement action.

Kysymys laivanpäällikön oikeudesta erinäisiin korvauksiin.

Tuomiossa katsottu hänen voineen lähteä siitä, että hänen työehtosopimuksen mukainen palvelussuhteensa yhtiön oli jatkunut siihen saakka, kunnes hän oli lopettanut hänelle luvatun vakinaisen yliperämiehen toimen odottamisen.

Kun päällikkö oli lähtenyt aluksesta omasta aloitteestaan, ei yhtiö pelkästään järjestämällä hänelle sijaisuudet kahdella aluksella ollut tullut velvolliseksi maksamaan hänelle odotusajan palkkaa, kunnes hänelle järjestyisi taas uusi toimi tai hänen työsuhteensa muutoin päättyisi.

Asianomaiset osoitettu ajamaan suorituskannetta toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Asianosaiset: Suomen Laivanpäällystöliitto r.y. Suomen Varustamoyhdistys r.y.

RATKAISU

Suomen Laivanpäällystöliiton ja toiselta puolen muun muassa Merenkulun Työnantajaliitto r.y:n, nyttemmin Suomen Varustamoyhdistyksen kesken ajan 12.4.197331.3.1974 voimassa olleessa päälliköiden toimiehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

6 § Vuosiloma

Päällikkö on oikeutettu saamaan 35 työpäivän vuosiloman, joka annetaan varustamon ja päällikön keskenään sopimana aikana.

Vuosi- ja vastikelomaksi ei lueta pääsiäislauantaita, juhannus- ja jouluaattoa.

Pöytäkirjamerkintä: Liikenteen niin salliessa varustamon tulee sopia päällikön kanssa vapaan antamisesta mahdollisimman säännöllisin väliajoin vuosi- ja vastikeaikojen puitteissa. Tällöin päällikkö on oikeutettu palkkaan ja luontoisetujen korvaukseen välipyhistä samoin perustein kuin vuosiloman yhteydessä.

Poikkeavasti siitä, mitä merimiesten vuosilomalain 10 §:n 2 momentissa on säädetty, on päällikölle, joka työsuhteen päättyessä on ollut aluksessa toimessa lain 4 §:n mukaan laskien, vähintään yhden kuukauden, mutta ei yhtä vuotta, taikka, jonka toimessaolo sen jälkeen, kun hän aikaisemmin on saanut lomaa tai ollut siihen oikeutettu, on kestänyt alle vuoden, suoritettava lain 6 §:ssä säädetyllä tavalla laskettua korvausta kolmelta työpäivältä jokaista täten palveltua täyttä kalenterikuukautta kohti.

Jos päällikkö on niinä kalenterikuukausina, jolloin työsuhde alkoi ja päättyi, ollut aluksessa toimessa yhteensä vähintään 14 päivää, on hän näiltä kuukausilta oikeutettu saamaan lomakorvausta kolmelta päivältä. Mikäli hän nyt kysymyksessä olevina kuukausina on ollut toimessa vähintään 44 päivää, on hän oikeutettu saamaan lomakorvausta kuudelta päivältä.

Pöytäkirjamerkintä: Lomapalkkaa ja lomakorvausta laskettaessa tulee huomioida seuraavat lisät: Pätevyyslisä, ikälisä, öljynkuljetuslisä, valtamerilisä, virkapukulisä ja matkustajaaluslisä. Milloin päällikkö on ollut oikeutettu näihin lisiin vain osan aikaa lomanmääräytymisajanjaksona, otetaan lisät huomioon siinä suhteessa kuin ne siltä ajalta on maksettu. Mitä edellä on sanottu lomapalkasta ja lomakorvauksista on vastaavasti sovellettava vastike- ja pyhätyökorvauksiin.

Loman aikana suoritetaan korvaus ravinnosta ja asunnosta seuraavasti: ravinto 11 mk/päivältä ja asunto 5 mk/päivältä.

Vain kussakin eri tapauksessa tehdyn sopimuksen perusteella voidaan ulkomailla saatua lomaa pitää sopimuksen mukaisena lomana.

Päällikkö, joka Suomessa palaa toimeensa vuosi- tai vastikelomaltaan on oikeutettu saamaan varustamolta kotipaikkakunnan ja toimeentulopaikkakunnan välisestä paluumatkasta juna-, linja-auto-, laiva- tai alennetun lentolipun hinnan. Päällikkö, joka kirjallisesti on sopinut varustamon kanssa palaavansa toimeen vuosiloman jälkeen varustamon kustannuksella cross-trade liikenteessä olevaan alukseen, on oikeutettu vapaaseen kotimatkaan. Kohtuulliset asunto- ja ravintokustannukset matkan aikana korvataan laskun mukaan. Laivanvarustamo kustantaa sijaisen matkat.

Lomaraha

Merimiesten vuosilomalain perusteella vuosilomaan oikeutetulle merimiehelle suoritetaan lomarahana 20 % hänen vuosilomapalkastaan.

Lomaraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin merimiehelle maksetaan vuosilomapalkka.

Vuosilomalla tarkoitetaan merimiesten vuosilomalain mukaista lomaa sellaisena kuin se on tämän pykälän 1 momentissa.

Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan alkaessa sitä vastaava osa lomarahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty.

Poikkeavasti siitä, mitä merimiesten vuosilomalain 4 §:n 2 mom:ssa on säädetty, toimessaoloaikaan luetaan ne työpäivät, joina merimies työsuhteen kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamasta sairauden tai tapaturman vuoksi, ei kuitenkaan enempää kuin yhteensä 75 päivää lomanmääräytymisvuoden aikana; jos tällainen este keskeytyksittä jatkuu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään työssäolopäivien veroisina tämän sairauden tai tapaturman osalta kuitenkin yhteensä enintään 75 päivää.

Päällikön, joka haluaa käyttää hyväkseen merimieslain 26 §:ssä säädetyn edun vapaasta kotimatkasta, on ilmoitettava varustamolle aikeestaan matkustaa kotiin niin hyvissä ajoin, että sijainen ehditään lähettää alukselle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Siirto

Jos vakinaisessa palveluksessa oleva päällikkö siirretään samassa varustamossa vakinaiseen palvelukseen sellaiselle alukselle, joka on alempaa palkkausluokkaa kuin se, joka hänellä on aikaisemmin, maksetaan hänelle palkka sen aluksen mukaan, jolle hänet on siirretty.

Mikäli vakinaisessa palveluksessa olevan päällikön siirto tulee kysymykseen, on kummankin osapuolen oltava siitä yksimielisiä.

Jos päällikkö tilapäisesti siirretään samassa varustamossa toiseen alukseen, ei hänen viransijaisena saamansa palkka saa alittaa hänen vakinaisessa toimessa saamaansa palkkaa ikälisineen.

Siirron yhteydessä mahdollisesti syntyneestä odotusajasta on päällikkö oikeutettu saamaan korvauksen ravinnosta ja asunnosta 4 §:n mukaan sekä sen peruspalkan ikälisineen, jonka hän on saanut sillä aluksella, josta hänet siirretään. Jos on kysymys väliaikaisesta siirrosta, on odotusajalta tulevaan palkkaan nähden noudatettava mitä tämän §:n 3 momentissa sanotaan.

Sovellettaessa tämän §:n 1 momenttia on otettava huomioon, että esitetyssä momentissa mainittu alempi palkka maksetaan ainoastaan siinä tapauksessa, että siirto on tapahtunut varustamoa kohdanneen tonnistomenetyksen johdosta. Tonnistomenetykseksi katsotaan haaksirikko, myynti tai luovutus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen osapuolten kesken samana aikana voimassa olleessa ulkomaanliikenteen konealuksissa palvelevien perämiesten palkkaus- ja työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa taas on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Vuosiloma

Poikkeavasti siitä, mitä Merimiesten vuosilomalain 5 §:ssä on säädetty saa lain 4 §:ssä mainittua vuosilomaa siihen oikeutettu perämies, kun toimessaolo on jatkunut vuoden, vähintään 24 työpäivää, ja kun se on jatkunut viisi vuotta tai enemmän vähintään 30 työpäivää.

Vuosi- ja vastikelomaksi ei lueta pääsiäislauantaita, juhannus- ja jouluaattoa.

Pöytäkirjamerkintä: Liikenteen niin salliessa varustamon tulee sopia laivaväen kanssa vapaan antamisesta mahdollisimman säännöllisin väliajoin vuosiloma- ja vastikeaikojen puitteissa. Tällöin laivaväki on oikeutettu palkkaan ja luontoisetujen korvaukseen välipyhistä samoin perustein kuin vuosiloman yhteydessä.

Lomakorvaus

Poikkeavasti siitä, mitä Merimiesten vuosilomalain 10 §:n 2 momentissa on säädetty on perämiehelle, joka työsuhteen päättyessä on ollut aluksessa toimessa lain 4 §:n mukaan laskien, vähintään yhden kuukauden, mutta ei yhtä vuotta, taikka jonka toimessaolo sen jälkeen, kun hän aikaisemmin on saanut lomaa tai on ollut siihen oikeutettu, on kestänyt alle vuoden suoritettava lain 6 §:ssä säädetyllä tavalla laskettua korvausta kahdelta työpäivältä jokaista täten palveltua täyttä kalenterikuukautta kohti. Laskettaessa lomakorvausta perämiehelle, jonka toimessaolo on palveluksen päättyessä kestänyt 5 vuotta tai kauemmin, maksetaan korvausta kuitenkin kahdesta ja puolesta työpäivästä jokaiselta täydeltä kalenterikuukaudelta.

Jos perämies on niinä kalenterikuukausina, jolloin työsuhde alkoi ja päättyi ollut aluksessa toimessa yhteensä vähintään 14 päivää, on hän näiltä kuukausilta oikeutettu saamaan lomakorvausta kahdelta päivältä. Mikäli hän nyt kysymyksessä olevina kuukausina on ollut toimessa vähintään 44 päivää, on hän oikeutettu saarnaan lomakorvausta neljältä päivältä. Vähintään 5 vuotta toimessa ollut perämies on edellisessä tapauksessa oikeutettu saamaan lomakorvausta 2 1/2 päivältä ja jälkimmäisessä tapauksessa 5 päivältä.

Milloin perämies palvelusaikanaan tilapäisesti on toiminut yhteensä vähintään yhden kuukauden vakinaista virka-asemaansa ylemmässä virka-asemassa, suoritetaan hänelle vuosilomapalkka/vuosilomakorvaus eri palvelusaikoja vastaavien palkkaetujen mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä: Lomapalkkaa ja lomakorvausta laskettaessa tulee huomioida seuraavat lisät: Pätevyyslisä, ikälisä, öljynkuljetuslisä, valtamerilisä, virkapukulisä ja matkustajaaluslisä. Milloin perämies on ollut oikeutettu näihin lisiin vain osan aikaa lomanmääräytymisajanjaksona, otetaan lisät huomioon siinä suhteessa kuin ne siltä ajalta on maksettu.

Loman aikana suoritetaan korvaus ravinnosta ja asunnosta seuraavasti: ravinto 11 mk/päivältä ja asunto 5 mk/päivältä.

Vain kussakin eri tapauksessa tehdyn sopimuksen perusteella voidaan ulkomailla saatua lomaa pitää näiden määräysten edellyttämänä lomana.

Talvella liikennöivän aluksen perämiehelle on, mikäli mahdollista, myönnettävä vuosilomaa kesäkuukausina.

Merimies, joka Suomessa palaa toimeensa vuosi- tai vastikelomaltaan, on oikeutettu saamaan varustamolta kotipaikkakunnan ja toimeentulopaikkakunnan välisestä paluumatkasta juna-, linja-auto-, laiva- tai alennetun lentolipun hinnan. Merimies, joka kirjallisesti on sopinut varustamon kanssa palaavansa toimeen vuosiloman jälkeen varustamon kustannuksella cross-trade liikenteessä olevaan alukseen, on oikeutettu vapaaseen kotimatkaan. Kohtuulliset asunto- ja ravintokustannukset matkan aikana korvataan laskun mukaan. Laivanvarustamo kustantaa sijaisen matkat.

Merimiesten vuosilomalain perusteella vuosilomaan oikeutetulle merimiehelle suoritetaan lomarahana 20 % hänen vuosilomapalkastaan.

Lomaraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin merimiehelle maksetaan vuosilomapalkka.

Vuosilomalla tarkoitetaan merimiesten vuosilomalain mukaista lomaa sellaisena kuin se on tämän pykälän 1 momentissa.

Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan alkaessa sitä vastaava osa lomarahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty.

Poikkeavasti siitä, mitä merimiesten vuosilomalain 4 §:n 2 mom. on säädetty, toimessaoloaikaan luetaan ne työpäivät, joina merimies työsuhteen kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamasta sairauden tai tapaturman vuoksi, ei kuitenkaan enempää kuin yhteensä 75 päivää lomanmääräytymisvuoden aikana; jos tällainen este keskeytyksittä jatkuu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään työssäolopäivien veroisina tämän sairauden tai tapaturman osalta kuitenkin yhteensä enintään 75 päivää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Siirto

Jos vakinaisessa palveluksessa oleva perämies ylennetään virassaan tai siirretään samassa virka-asemassa ylempään ryhmään kuuluvaan alukseen samassa varustamossa, on uudesta toimesta maksettavan palkan, riippumatta siitä, otetaanko toimi vastaan vakinaisesti tai viransijaisena, oltava vähintään yhtä suuri kuin vanhasta toimesta maksettu palkka siihen kuuluvine ikälisineen.

Jos perämies vakinaisesti siirretään alempaan virka-asemaan tai samaan virka-asemaan alemman luokan aluksessa, maksetaan palkka uudesta toimesta siten kuin se on vahvistettu 1 §:ssä olevassa taulukossa ikälisineen.

Vakinaisessa palveluksessa oleva perämies, joka ilman omaa pyyntöään vapautetaan aluksen palveluksesta ja siirretään toiseen saman laivanvarustamon alukseen, on mahdollisesti syntyneen odotusajan aikana oikeutettu saamaan korvauksen ravinnosta ja asunnosta 4 §:n mukaan sekä sen palkan ikälisineen, jonka hän on saanut siinä toimessa, josta hänet siirretään.

Huom. Mikäli vakinaisessa palveluksessa olevan perämiehen siirto tulee kysymykseen, on kummankin osapuolen oltava siitä yksimielisiä.

Pöytäkirjamerkintä: Perämies, jonka toimi aluksessa päättyy aluksen myynnin tai riisumisen takia, on velvollinen ryhtymään vastaavanlaiseen toimeen samassa varustamossa, tai saman johdon alaisessa varustamossa, jos tällainen toimi hänelle tarjotaan (vastaavalla toimella tarkoitetaan samaa virkaasemaa). Tämä merkitsee, että perämies siirron tapahtuessa luopuu siitä korvauksesta, johon hänellä mahdollisesti merimieslain perusteella olisi ollut oikeus. Odotusaikana perämiehelle voidaan vapaa-ajan muodossa antaa aikaisemmin kertynyttä vastikeaikaa.

Jos perämiehelle, joka varustamon esityksestä on jäänyt odottamaan siirtoa, ei osoiteta tässä tarkoitettua tointa, on hän oikeutettu merimieslain mukaiseen korvaukseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hyvärinen oli vaatinut odotusajaltaan 4.1.1974 lähtien palkkaa. Yhtiö oli ensin viivytellyt vastausta vaatimukseen ja 24.1.1974 ilmoittanutkin, ettei mitään palkkaa 4.1.1974 jälkeiseltä odotusajalta maksettaisi. Yhtiö ei kieltäytymisen perusteeksi voinut vedota siihen, ettei ml. Finnmasterin päällikkö ollut suostunut tekemään uutta pestausta eli työsopimusta, koska Hyvärisen työsuhde yhtiöön oli edelleen jatkunut ja kysymyksessä oli ollut edellisenä kesänä sovittu Hyvärisen siirtyminen ml. Soskuasta johonkin muuhun yhtiön laivaan. Toisaalta oli nimenomaan sovittu siitä, että Hyvärinen 18.1.1974 lähtien ottaisi vastaan toimen ml. Finnmasterilla.

Päälliköitä koskevan työehtosopimuksen 9 §:n 2 ja 4 momentin perusteella Hyvärisellä oli oikeus täyteen palkkaukseen ja korvaukseen ravinnosta ja asunnosta, koska hänen oli katsottava työsuhteensa ehtojen kannalta olleen päällikkö, vaikka hän olisikin tehdyn täydentävän sopimuksen mukaan tullut aluksi hoitamaan perämiehen tehtäviä. Samaan lopputulokseen johti myös perämiehiä koskevan työehtosopimuksen 11 §:n 4 momentin sekä pykälän kohdalla olevan pöytäkirjamerkinnän 2 momentin määräys. Viimeksi sanotut määräykset saattoivat myös ensin mainittua työehtosopimusta täydentävinä tulla asiassa sovellettaviksi.

Asiasta oli käyty neuvottelut ensin yhtiön kanssa sekä sen jälkeen liittojen välillä. Lisäksi työnantajaliiton edustaja oli tehnyt asiasta oman muistionsa, joka tosin suurelta osalta sisälsi virheellisiä väitteitä, mutta jossa toisaalta myönnettiin mm. se, että varustamo oli kieltäytynyt maksamasta palkkaa. Hyvärisellä oli työsopimuslain 43 §:n perusteella sekä mahdollisesti merimieslain eräiden säännösten perusteella ollut oikeus purkaa työsuhteensa työnantajan olennaisen sopimuksen rikkomisen vuoksi. Työnantajaliitto ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin, jotta sen jäsenyritys edes jälkikäteen olisi hyvittänyt maksamatta jättämänsä odotusajan palkat yhtiön hyväksymien siirtojen yhteydessä. Määrällisesti oli odotusajan palkan suhteen paikallisissa neuvotteluissa viitattu merimieslain 34 §:n tuntemaan kahden kuukauden palkkaan.

Esillä olevassa tapauksessa Hyvärinen oli lähtiessään ml. Soskuasta ilmoittanut todistajien läsnäollessa, että Soskuaan hän ei enää palaa. Tämä ilmoitus oli ymmärrettävä irtisanomiseksi varsinkin huomioon ottaen sen, että Hyvärisen pyrkiessä uudestaan työhön yhtiöön ja tarjottaessa hänelle ml. Soskuassa samaa paikkaa, josta hän oli lähtenytkin, hän oli kieltäytynyt tästä toimesta. Varustamo oli tällöin hyväntahtoisesti yrittänyt järjestää Hyväriselle työtä joltakin muulta alukselta, ja niin oli solmittu uusi työsopimus, nimittäin määräaikaisesta viransijaisuudesta ml. Finnroverilla. Samoin oli solmittu uusi työsopimus, joka koski viransijaisuutta ml. Finntraderilla. Suomen Laivanpäällystöliitto piti näitä työsopimuksia siirtoina. Näin ei kuitenkaan ollut asian laita, eikä työehtosopimuksessa olevaa siirtopykälää voitu soveltaa tähän tapaukseen ennenkuin työsuhteen jatkuvuutta koskeva erimielisyys oli ratkaistu.

Oy Finnlines Ltd on ollut jutussa kuultavana.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Suomen Varustamoyhdistyskin on katsonut yhtiön sen selvityksen puitteissa, mikä neuvotteluissa on ollut käytettävissä, viimeksi mainitulta ajalta maksuvelvolliseksi. Kun kantajan puolelta ei ole luovuttu pitemmälle menevistä vaatimuksista, ei Suomen Varustamoyhdistys puolestaan ole huolehtinut siitä, että yhtiö olisi maksanut Hyväriselle yhdistyksen mainitun kannanoton mukaisen palkan. Työtuomioistuin ei pidä tätä Suomen Varustamoyhdistyksen menettelyä asianmukaisena. Kun Suomen Varustamoyhdistyksen kannanotto ei kuitenkaan ole perustunut siihen, että yhdistys olisi ollut työehtosopimuksen tulkinnasta samaa mieltä kuin työtuomioistuin, vaan työehtosopimuksen ulkopuolella oleviin seikkoihin, ja kun työehtosopimuksen soveltaminen esillä olevassa tapauksessa on varsin tulkinnanvaraista, työtuomioistuin ei katso yhdistyksen menettelyllään laiminlyöneen työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee osaksi oikeaksi kanteen enemmälti hyläten vahvistaa, että Oy Finnlines Ltd on päälliköiden ja perämiesten toimiehtoja koskevien työehtosopimusten nojalla velvollinen suorittamaan Teppo Kari Juhani Hyväriselle odotusajan palkkauksen ajalta 18.1.24.1.1974, ja työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 2 momentin nojalla osoittaa asianomaiset, sikäli kuin palkkausta ja siihen perustuvia muita suorituksia ei suosiolla makseta tai niiden määrästä syntyy riitaa, ajamaan näistä kysymyksistä eri kannetta toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Peltola, Äimälä, Airaksinen, Parkkinen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.