TT:1976-23 · Työtuomioistuin

Kysymys siitä, oliko kanteen tarkoittama remonttimies oikeutettu saamaan palkkaa, joka 30 %:lla ylitti vaativien ammattitöiden perustuntipalkan. Remonttimies-sanalle ei jutussa esitetyn selvityksen mukaan voitu antaa eri merkitystä kuin työehtosopimuksessa käytetylle asentaja-korjausmies-termille. Jutun ratkaisu jäänyt riippumaan siitä, oliko työehtosopimuksen vaatimukset täydestä ammattitaidosta (ammatissa harjautuneisuudesta) ja ammattitaidon yhteisestä toteamisesta täytetty.

Kanteesta luovuttu osittain.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Puolustusministeriö

RATKAISU

Asianosaisten välillä sopimuskausiksi 19721976 tehtyjen työehtosopimuspöytäkirjojen mukaan on puolustusministeriön ja puolustuslaitoksen varsinaisissa huonerakennus ja niihin verrattavissa töissä ollut eräin poikkeuksin, joista tässä jutussa ei ole kysymys, noudatettava Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y:n ja Rakennustyöläisten Liiton samoiksi sopimuskausiksi tekemien rakennusalan työehtosopimusten määräyksiä.

Sopimuskaudella 19721973 oli rakennusalan työehtosopimuksessa muun muassa seuraavat määräykset:

V TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

14 § 1. Perustuntipalkat:

1. Perustuntipalkat:

I Ammattityöt

a) = = =

b) = = =

II Muut rakennustyöt

a) = = =

b) = = =

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 §

I PERUSTUNTIPALKASTA LASKETAAN SEURAAVAT LISÄT:

Aikaisemman käytännön mukaan maksetaan korkeintaan 15 %:n suuruinen ns. ammattitaitolisä. Kullakin työmaalla on edellämainittua ammattitaitolisää maksettava täysimääräisenä vähintään 25 §:lle aikapalkalla työskentelevistä työntekijöistä. Mainitun työntekijämäärän lisäksi työntekijälle, joka on ollut saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti lähimmät puolitoista vuotta, maksetaan mainittu ammattitaitolisä täysimääräisenä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Aikapalkalla työskentelevälle, täysin ammattitaitoiselle asentaja-korjausmiehelle ja kirvesmies-mittamiehelle, korjaustaitoiselle kaivinkoneen käyttäjälle sekä nosturin asennustaitoiselle torninosturinkuljettajalle, joiden ammattitaito on yhteisesti todettu, maksetaan palkkaa, joka 30 §:lla ylittää vaativien ammattitöiden perustuntipalkan. Mikäli em. työntekijälle on aiemmin maksettu ammattitaitolisää, maksetaan se entisen suuruisena.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Seuraavan sopimuskauden rakennusalan työehtosopimuksessa sanottiin muun ohessa näin:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

V TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 §

1. 18 vuotta täyttäneen täysin työkykyisen työntekijän perustuntipalkat:

Palkkaryhmä

I = = II = = III = = IV = =

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 §

I PERUSTUNTIPALKASTA LASKETAAN SEURAAVAT LISÄT:

1. Aikaisemman käytännön mukaan maksetaan korkeintaan 15 % suuruinen ns. ammattitaitolisä. Kullakin työmaalla on edellä mainittua ammattitaitolisää maksettava täysimääräisenä vähintään 25 %:lle aikapalkalla työskentelevistä työntekijöistä. Mainitun työntekijämäärän lisäksi työntekijälle, joka on ollut saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti lähimmät puolitoista vuotta, maksetaan mainittu ammattitaitolisä täysimääräisenä. Oikeus ammattitaitolisään on täysimääräisenä lisäksi sellaisella työntekijällä, joka on suorittanut ammattikoulun kaksivuotisen rakennuslinjan ja saanut päästötodistuksen siitä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Aikapalkalla työskentelevälle, täysin ammattitaitoiselle asentaja-korjausmiehelle ja kirvesmies-mittamiehelle, korjaustaitoiselle kaivinkoneen käyttäjälle sekä nosturin asennustaitoiselle torninosturinkuljettajalle, joiden ammattitaito on yhteisesti todettu, maksetaan palkkaa, joka 30 %:lla ylittää vaativien ammattitöiden perustuntipalkan. Mikäli em. työntekijälle on aiemmin maksettu ammattitaitolisää, maksetaan se entisen suuruisena.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimuskauden 1974-1976 rakennusalan työehtosopimuksessa taas oli muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

V TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 §

1. 18 vuotta täyttäneen täysin työkykyisen työntekijän perustuntipalkat:

Huhtikuun 11 päivänä 1974 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

Palkkaryhmä

I = = II = = III = = IV = =

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 §

I PERUSTUNTIPALKASTA LASKETAAN SEURAAVAT LISÄT:

1. Aikaisemman käytännön mukaan maksetaan korkeintaan 15 %:n suuruinen ns. ammattitaitolisä. Kullakin työmaalla on edellämainittua ammattitaitolisää maksettava täysimääräisenä vähintään 25 %:lle aikapalkalla työskentelevistä työntekijöistä. Mainitun työntekijämäärän lisäksi on työntekijällä, joka on ollut saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti lähimmän vuoden, maksetaan mainittu ammattitaitolisä täysimääräisenä. Oikeus ammattitaitolisään on täysimääräisenä lisäksi sellaisella työntekijällä, joka on suorittanut ammattikoulun 2-vuotisen rakennuslinjan ja saanut päästötodistuksen siitä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Ammatissa harjaantuneille asentaja-korjausmiehelle, mittakirvesmiehelle korjaustaitoiselle kaivinkoneen käyttäjälle ja torninosturin vakinaiselle kuljettajalle, joiden ammattitaito on yhteisesti todettu, maksetaan aikatyössä palkkaa, joka 30 %:lla ylittää I palkkaryhmän perustuntipalkan.

Mikäli em. työntekijälle on aiemmin maksettu ammattitaitolisää, maksetaan se entisen suuruisena.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että remonttimies Esa Minkkinen oli työskennellyt puolustusministeriön palveluksessa Luonetjärven uudisrakennustyömaalla 1.11.1971-7.6.1974. Puolustusministeriö oli kieltäytynyt maksamasta Minkkiselle rakennusalan työehtosopimuksen 15 §:n 6 kohdan mukaista täysin ammattitaitoiselle asentaja-korjausmiehelle maksettavaksi kuuluvaa 30 %:n lisää. Minkkinen oli tehnyt työsopimuksen hitsaus-, rautarakenne-, konekorjaus-, huolto- sekä sepäntöistä. Kahden kuukauden kuluttua työsopimuksen solmimisesta Minkkinen oli siirretty alkavalle uudisrakennustyömaalle itsenäisesti työskentelemään. Varsinaisella rakennustyömaalla hän oli tehnyt tilapäissähköistyksen, valaistuksen sekä lämmityksen, huollon ja korjauksen, sirkkelien ja betonihissin kunnostus- ja asennustyöt, höyrykattilan tarvitsemien vesi-, öljy- ja höyryputkien asennukset sekä muita työkalujen kunnostukseen liittyviä töitä. Tämänkaltaisia töitä Minkkinen oli tehnyt työsuhteensa loppumiseen asti.

Edellä lausutun perusteella Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi sen, että remonttimies Esa Minkkiselle olisi ollut puolustusministeriön ja Rakennustyöläisten Liiton kesken solmittujen vuosien 1972, 1973 ja 1974 työehtosopimusten nojalla maksettava viimeistään 24.1.1973 lukien aina hänen työsuhteensa päättymiseen 7.6.1974 saakka palkkaa, joka 30 %:lla ylitti vaativien ammattitöiden perustuntipalkan ottaen lisäksi huomioon, että Minkkiselle aiemmin maksettu 15 %:n suuruinen ammattitaitolisä säilyisi entisen suuruisena, ja että puolustusministeriö velvoitettaisiin korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut tässä asiassa.

Vaatimusta ammattitaidon yhteisestä toteamisesta työtuomioistuin on käsitellyt tuomiossaan (19/1972 ja 44/1973) katsoen, että erimielisyyden sattuessa ammattitaidon yhteisen toteamisen on tapahduttava asianomaisten työehtosopimusten mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen ja että oikeus erikoisammattimieslisään tulee voimaan vasta tuollaisesta yhteisestä toteamisesta lukien, vaikkakin työnantajapuolen haluttomuudesta ammattitaidon yhteiseen toteamiseen voi seurata, paitsi että työtuomioistuin joutuu ratkaisemaan ammattitaitoedellytyksen täyttymisen, myös velvollisuus lisän maksamiseen takautuvasti.

Minkkinen, joka on itse toiminut työmaan pääluottamusmiehenä, on vaatinut erikoisammattimieslisää keväällä 1972. Kun työnantaja ei ole suostunut vaatimukseen, on asia saatettu kanteessa kerrottuihin 24.1. ja 28.3.1973 sekä 3.9.1974 pidettyihin neuvotteluihin, joissa ei ole päästy yksimielisyyteen.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun nähden saa puolustusministeriö itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Vihma, Parkkinen, Hyppönen ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.