Labor court dismisses union claims for intentional breach of collective agreement due to unresolved salary disputes.

Voimalaitoksen kahden vuoromestarin ja työnjohtajien työstä kieltäytyminen aiheutui palkkaerimielisyydestä. Liitto ei vastannut työstä kieltäytymisistä.

Yhtiö oli pidättänyt palkkiointityöstä kieltäytyneiden työnjohtajien palkkauksesta niin suuren osan, että pidätys yhtiön arvion mukaan vastasi tekemättä jätetyn työn määrää. Kysymys siitä, olisiko yhtiöllä ollut oikeus menetellä kerrotulla tavalla, niin epäselvä, ettei yhtiön katsottu syyllistyneen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Kysymys myös neuvotteluvelvollisuudesta erimielisyyden syntyessä työnantajan ja teknisten toimihenkilöiden välillä.

Kysymys edelleen kanteen laajentamisesta.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. ja Teknisten Liitto r.y. puolin ja toisin kantajana ja vastaajana sekä Teknisten Liitto r.y. Enso-Gutzeit Osakeyhtiö

RATKAISU

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton sekä toiselta puolen muun muassa Teknisten Liiton välillä 22.4.197431.1.1976 voimassa olleessa paperi ja puumassateollisuuden palkkasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä huhtikuun 22 päivänä 1974 tehtyyn runkosopimukseen ja saattavat sen voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.

7 § Tehtävämuutokset

Jos teknisen toimihenkilön toimen edellyttämä vastuu ja sen asettamat vaatimukset muuttuvat, määritellään hänen palkkansa uudelleen.

Jos teknisen toimihenkilön tehtävä olennaisesti muuttuu tämän sopimuskauden aikana tulee ryhmittely suorittaa uudelleen ja tällöin korotetaan hänen palkkaansa tehtävän muuttumisajankohtaa välittömästi seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien vähintään puolella sen ja uuden palkkaryhmän asianomaisen ohjeluvun välisestä erotuksesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkasopimuksen 1 §:ssä tarkoitetussa runkosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

33 § Neuvottelujärjestys

1. Sopijapuolet pyrkivät luottamuksellisesti neuvottelemaan kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja luottamuksellisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikoilla.

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta tekninen toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja teknisten toimihenkilöiden välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivät nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

4. Jommankumman asiapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Seuraavan neuvottelutilaisuuden ajankohdasta on neuvotteluissa sovittava.

5. Neuvotteluissa on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava muistio kummallekin osapuolelle. Muistiot on kummankin osapuolen allekirjoitettava. Muistiossa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiot on laadittava kahden viikon kuluessa neuvottelujen päättymisestä.

6. Jolleivät edellä 2 momentissa mainitut neuvottelut johda tulokseen, voi jompikumpi asiapuolista jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetut asiat voivat asianomaiset liitot, oltuaan asiasta yksimieliset, siirtää keskusliittojen välillä neuvoteltaviksi.

7. Niin kauan kuin edellä 3 momentissa mainitusta erimielisyydestä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

34 § Sopimuksen sitovuus

1. Tämä sopimus sitoo:

a) allekirjoittaneita keskusliittoja,

b) niitä keskusliittojen jäsenliittoja, jotka ovat keskenään kirjallisesti sopineet tähän sopimukseen yhtymisestä kysymyksessä olevan työnantajaliiton osalta ja tehneet tähän sopimukseen liittyvän palkkasopimuksen sekä

c) niitä työnantajia, teknisiä toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin jäsenliittoihin.

2. Tähän sopimukseen yhtyminen on voimassa siitä lähtien ja yhtä kauan kuin kysymyksessä olevien liittojen välillä solmittu palkkasopimuskin.

3. Sen jälkeen, kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat mainittuihin sopimuksiin kokonaisuudessaan tai johonkin yksityiseen määräykseen, kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko sopimusten määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että palkkasopimuksen 7 §:n 1 kappaleen määräys velvoitti työnantajan määrittelemään teknisen toimihenkilön palkan uudelleen toimen edellyttämän vastuun ja sen asettamien vaatimusten muututtua. Tehtävämuutosten toteuttaminen ei runko- eikä palkkasopimuksen mukaan ollut neuvottelukysymys. Liiton jäsenyrityksen Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Tainionkosken tehtailla oli työnantajan työnjohto-oikeuden rajoissa toimeenpantu eräitä tehtävämuutoksia, jotka tekniset toimihenkilöt olivat velvollisia toteuttamaan. Työnantajapuolen tuli määritellä, silloin kun se käytännössä oli mahdollista, miten järjestely mahdollisesti vaikutti teknisten toimihenkilöiden palkkoihin. Kuitenkin eräät Tainionkosken tehtailla työskentelevät toimihenkilöt olivat vedoten lähinnä palkkasopimuksen 7 §:n 1 kappaleen määräykseen kieltäytyneet eräistä töistä, koska niistä ei ollut ennakkoon sovittu maksettavaksi mitään korvausta.

Voimalaitoksen vuoromestarit olivat 16.4.1975 ilmoittaneet, että he olivat kieltäytyneet maakaasuaseman valvonnasta, mittarin lukemisesta ja lukeman ilmoittamisesta Neste Oy:lle. Syyksi oli samalla ilmoitettu, ettei työtä ollut otettu huomioon palkassa. Kysymyksessä olevaa työtä oli tehty vuoden 1974 alusta lukien. Työstä kieltäytyminen oli päättynyt 23.4.1975.

Kunnossapito-osastojen työnjohtajat olivat kieltäytyneet 2.6.1975 alkaen suorittamasta työntekijöiden palkkiotyön teettämisen edellytyksenä olevia valmistelutöitä johdon kehotuksesta huolimatta. Tämä työstä kieltäytyminen oli jatkunut 13.6.1975 saakka, jolloin toimihenkilöille oli ilmoitettu, että valmistelutyöt hoidetaan muu la tavalla. Vastaavanlaista palkkiotöiden valmistelua oli kokeiltu myös aikaisemmin, lähinnä vuonna 1974.

Teknisten Liitto oli aktiivisesti välttänyt kannanottoa esillä olevassa asiassa, mistä oli johtunut, että työstä kieltäytyminen oli jatkunut huomattavan kauan ja aiheuttanut tuntuvaa haittaa. Liittojen erimielisyysmuistiossa määritellystä kannasta huolimatta Teknisten Liitto ei ollut huolehtinut siitä, että sen alaiset yhdistykset ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, eivät riko työehtosopimuksen määräyksiä, vaan oli kaikesta päätellen tukenut teknisiä toimihenkilöitä näiden sopimuksen vastaisessa menettelyssä.

Sanotuilla perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Teknisten Liiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten valvontavelvollisuuksien selvästä laiminlyömisestä.

Jos Teknisten Liitolla katsottaisiin valvontavelvollisuus olevan on liitto tämän velvollisuutensa täyttänyt. Palkkiotyöjärjestelmää oli viimeksi kokeiltu kunnossapito-osastoilla 15.10.1974-15.1.1975. Tältä ajalta olivat näihin tehtäviin osallistuneet työnjohtajat saaneet lisäkorvauksena noin 600-800 markkaa.

Sanotuilla perusteilla Teknisten Liitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan ajamassaan kanteessa, jonka johdosta Enso-Gutzeit Osakeyhtiö on Teknisten Liiton pyynnöstä haastettu kuultavaksi, vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työnantaja ja työnantajaliitto ovat runkosopimuksen 33 §:n perusteella velvollisia neuvottelemaan sekä tehtävämuutoksista että palkkasopimuksen 7 §:n 1 momentissa tarkoitetuista kysymyksistä, jos toinen osapuoli niin vaatii. Lisäksi Teknisten Liitto on vaatinut Metsäteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevien määräysten rikkomisesta sekä Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Enso-Gutzeit Osakeyhtiön tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden vastaisesta työehtosopimukseen kohdistuneesta painostustoimenpiteestä taikka työehtosopimuksen tahallisesta rikkomisesta.

Sanotuilla perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Teknisten Liitto on jutun suullisen esivalmistelun jälkeen Enso-Gutzeit Osakeyhtiötä vastaan vireille panemassaan kanteessa toistanut kanteen perusteena Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausutun. Edelleen Teknisten Liitto on lausunut, että sen mielestä Enso-Gutzeit Osakeyhtiö oli ensisijaisesti syyllistynyt työrauhavelvoitteen vastaiseen työehtosopimukseen kohdistuneeseen painostustoimenpiteeseen pidättäessään teknisten toimihenkilöiden palkoista osia. Toissijaisesti oli kysymys työehtosopimuksen tahallisesta rikkomisesta. Tämän vuoksi Teknisten Liitto on Enso-Gutzeit Osakeyhtiötä vastaan ajamassaan kanteessa toistanut vaatimuksensa sanotun yhtiön tuomitsemisesta hyvityssakkoon työehtosopimuksen tahallisesta rikkomisesta.

Enso-Gutzeit Osakeyhtiö on sitä vastaan ajettuun kanteeseen vastatessaan lausunut, että Teknisten Liiton viimeinen haastehakemus sisälsi liiton Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan ajaman aikaisemman vastahaastehakemuksen sellaisen muutoksen, joka oli oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n vastainen. Itse asiasta Enso-Gutzeit Osakeyhtiö on toistanut sen, mistä se Teknisten Liiton kanteen johdosta kuultuna on Metsäteollisuuden Työnantajaliiton vastineeseen yhtyen lausunut.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutut ja toteaa Teknisten Liiton panneen työehtosopimuksen tahallista rikkomista koskevan kanteensa vireille ensin Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan myös siltä osin kuin on väitetty Enso-Gutzeit Osakeyhtiön rikkoneen tahallisesti työehtosopimusta. Kun työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n 3 momentin nojalla kanteeseen, joka tarkoittaa työehtosopimuslain 7 §:n soveltamista, vastaa asianomainen työnantaja itse, työtuomioistuin jättää Teknisten Liiton ensimmäisen kanteen sanotuilta osin tutkimatta.

Kun toisaalta Teknisten Liiton Enso-Gutzeit Osakeyhtiötä vastaan vireille panemassa kanteessa ei ole kysymys sellaisesta kanteen laajentamisesta, mikä oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:ssä on kielletty, vaan kokonaan uudesta kanteesta, jonka työtuomioistuin juttujen asiayhteyden vuoksi voi käsitellä yhdessä kahden muun esillä olevan kanteen kanssa, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä vaatimuksen tämän kanteen jättämisestä mainitulla perusteella tutkimatta. Kun kuitenkaan tässä kanteessa tarkoitetuista työehtosopimuksen väitetyistä rikkomisista ei ole neuvoteltu runkosopimuksen 33 §:n edellyttämällä tavalla, työtuomioistuin tällä perusteella ja työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin nojalla jättää tämän kanteen tutkimatta.

Tutkiessaan näin ollen Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteen kokonaisuudessaan sekä Teknisten Liiton kanteen Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan muilta kuin edellä mainituilta osin työtuomioistuin katsoo käyneen selville, että Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Tainionkosken tehtaiden voimalaitoksen kaksi vuoromestaria on 16.4.-23.4.1975 kieltäytynyt maakaasuaseman valvonnasta, mittarin lukemisesta ja lukeman ilmoittamisesta Neste Oy:lle, minkä työn asianomaiset olivat suorittaneet vuoden 1974 alusta asti. Kieltäytymisen syyksi on ilmoitettu, ettei työtä ollut otettu huomioon heidän palkkauksessaan. Työstä kieltäytyminen, jolla siten on pyritty palkantarkistusvaatimusten tukemiseen, on niin ollen kohdistunut palkkasopimuksen määräyksiin. Asiassa on kuitenkin jäänyt selvittämättä, että Teknisten Liitto olisi vastuussa tuosta työstä kieltäytymisestä.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteen kokonaan sekä Teknisten Liiton kanteen Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan sen tutkitulta osalta. Juttujen näin päättyessä ja niiden laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Peltola, Äimälä, Parkkinen, Mickwitz, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.