Labor court dismissed claim for daily allowance when return trip was under 15km despite outbound trip exceeding limit.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the railway official's claim for daily allowance for work days spent attending courses in Helsinki. The employee argued for compensation based on the distance traveled, but the court applied strict rules requiring both the outbound and return journeys to exceed 15 kilometers. Since the return trip to the home location was only 10 kilometers, the statutory conditions for the allowance were not met.
Legislator headnote
AI generatedValtioneuvoston päätös 533/72; Päivärahan suorittamisen edellytyksenä on, että sekä meno- että paluumatka ylittävät 15 kilometrin rajan. Oikeus päivärahaan syntyy vain jos matkan pituuden edellytykset täyttyvät molempiin suuntiin, ei vain yhdessä.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Hyvinkään kaupungissa asuvan työntekijän työpaikka oli Helsingin kaupungissa. Tuomiossa hylätty kanne, jossa vaadittu päivärahan suorittamista työntekijälle ajalta, jona hän oli ottanut osaa myös Helsingissä toimeenpannuille kursseille.
Asianosaiset: Rautatievirkamiesliitto r.y. Rautatiehallitus
RATKAISU
Asianosaisten välillä 1.4.197331.3.1974 voimassa olleessa työehtosopimuksessa sanotaan muun ohessa:
IV ERINÄISET KORVAUKSET
16 § Matkakustannusten korvaus
Toimihenkilöiden matkakustannusten korvaamisen suhteen noudatetaan valtion työntekijöiden matkakustannusten korvaamisesta annettua valtioneuvoston päätöstä (553/72) siihen mahdollisesti tehtävine muutoksineen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Valtiovarainministeriön 17.8.1973 antamissa valtion työntekijöiden matkakustannusten korvaamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (533/72) soveltamisohjeissa (P 2517) on muun muassa seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 § YLEISTÄ
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Korvattavina matkakustannuksina pidetään todellisten kustannusten periaatteen mukaisesti vain niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaiselle on ollut matkan johdosta (1 § 3 mom.). Päivittäisen matka-ajan ja matkustamiskustannusten korvaus sekä matka-ajan palkka suoritetaan kuitenkin asianomaisten erityismääräysten mukaisesti (11, 12 ja 24 §).
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5 §
Matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin on mahdollista huomioon ottaen asianomaisen hoidettavien tehtävien tarkoituksenmukainen suorittaminen. Tämän vuoksi onkin pykälän 2 momenttiin otettu lausuma siitä että matkasta ei suoriteta korvausta enempää kuin mitä olisi ollut maksettava, jos matka olisi tehty pykälän 1 momentissa tarkoitetulla, valtiolle edullisimmalla tavalla.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13 § Päiväraha
Päivärahan suorittamisen edellytyksenä on, että matka täyttää määrätyt ehdot sekä pituuden että kestoajan osalta.
Päivärahan suorittamisen edellytyksenä matkan pituuden osalta on, että se ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle työntekijän tai toimihenkilön asunnosta ja työpaikasta, laskettuna kulloinkin siitä paikasta mistä matka alkaa ja minne se päättyy, siten kuin seuraavasta kappaleesta ilmenee. Tämä raja on ensisijainen ja siitä riippumaton, ulottuuko matka oman tai muun kunnan rajasta toisen kunnan alueelle. Toissijainen raja yli 5 kilometriä oman kunnan rajasta toisen kunnan alueelle, on vastaavasti riippumaton siitä, mikä on oman kunnan alueella kuljetun matkan osuus. Periaatteena matkan pituuden laskemiselle molemmissa tapauksissa on lyhin yleisesti käytettävissä ollut tie silloin, kun matka tehtiin.
Matka voi alkaa joko asunnosta tai työpaikasta ja vastaavasti päättyä joko asuntoon tai työpaikkaan. Ensisijaisena sääntönä on, että matkan tulee ulottua yli 15 kilometrin etäisyydelle työpaikasta tai asunnosta. Päivärahan maksamisen edellytyksiä ei siten ole olemassa, jos esimerkiksi matka lähtöpaikasta tehtävän suorituspaikkaan on ollut 16 kilometriä, mutta paluumatka työpaikkaan tai asuntoon 10 kilometriä. Oikeus päivärahan saamiseen syntyy matkan pituuden osalta näin ollen vain jos sekä meno- että paluumatka tehtävän suorituspaikalle tai etäisimpään pisteeseen muutoin ylittää 15 kilometriä. Lähdön ja paluun on tapahduttava sen mukaan, kummasta tehtävien hoito edellyttää matkan tarkoituksenmukaisimmin alkavan ja kumpaan päättyvän. Tulkinta on sanamuodollisesta erosta huolimatta siten sama kuin virkaehtosopimuksenkin vastaavan määräyksen osalta.
Toissijaisena edellytyksenä päivärahan saamiselle matkan pituuteen nähden on, että se ulottuu yli 5 kilometrin etäisyydelle kunnan rajasta. Edellytyksenä tällöinkin on, että sekä lähtö- että paluumatka täyttävät kunnan rajan ulkopuolista matkaa koskevan edellytyksen, muuten päivärahaa ei suoriteta. Kun yli 15 kilometrin etäisyys työpaikasta tai asunnosta tehtävän suorituspaikkaan aina ensisijaisesti täyttää päivärahan saamisen edellytyksen matkan pituuden osalta, päivärahan saamisen edellytys on täyttynyt esimerkiksi silloinkin, kun matka lähtöpaikasta, joko työpaikasta tai asunnosta tehtävän suorituspaikkaan on yli 15 kilometriä ja paluumatka joko työpaikkaan tai asuntoon toisen kunnan alueella on yli 5 kilometriä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Nämä näkökohdat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, ettei Soikkelilla ole kanteessa tarkoitetuilta matkapäiviltä oikeutta päivärahaan, ja harkitsee sen vuoksi oikeaksi hylätä kanteen.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Heiniö, Riski, Kaski ja Virtanen.
Tuomio oli yksimielinen.