Labor court dismisses union claim for damages against employer's union for failing to monitor breach of information agreement.

Lasitehdas oli tehnyt ulkolaisen yhtiön kanssa sopimuksen, joka merkitsi sen toiminnan uudelleen järjestämistä, tiedottamatta muutoksista niin kuin tiedotussopimus edellytti. Se ei kuitenkaan ollut rikkonut sopimusta tietensä. Työnantajaliiton katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

Kanne jätetty tutkimatta siitä osin kuin asiassa ei ollut käyty erimielisyysneuvotteluja.

Asianosaiset: Lasi- ja Posliinityöväen Liitto r.y. Suomen Lasiteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Oy Lahden Lasitehdas - Lahtis Glasbruk Ab

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 22.2.1976 tehdyssä lasiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusliittojen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välisiä sopimuksia:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9. Sopimus yrityksen sisäisestä tiedotustoiminnasta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

33 § Sopijapuolia koskevia määräyksiä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Jos jossakin asiassa syntyy erimielisyyttä työnantajan ja työntekijäin tai heidän edustajiensa välillä, on ennen muihin toimenpiteisiin ryhtymistä pyrittävä sovintoon neuvottelemalla heidän kesken. Jos yksimielisyyteen ei päästä, on asia siirrettävä liittojen ratkaistavaksi.

3. Jommankumman liiton esittäessä neuvotteluja 2. kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea aiheetonta viivyttelyä välttäen.

4. Milloin liittojen väliset neuvottelut eivät ole johtaneet sovintoon, voidaan asia jättää työtuomioistuimen ratkaistavaksi siinä järjestyksessä ja laajuudessa kuin sanotussa laissa on säädetty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 2 §:ssä mainitussa keskusjärjestöjen välisessä sopimuksessa yrityksen sisäisestä tiedotustoiminnasta on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Tiedotustoiminnan merkitys ja tavoitteet

1. Tarkoituksenmukainen tiedotustoiminta on tehokkaan yhteistoiminnan perusedellytys. Sopijapuolet korostavat työntekijä-, toimihenkilö- ja työnantajapuolen myönteisen asennoitumisen merkitystä onnistuneelle tiedotustoiminnalle ja siten kaikelle yhteistoiminnalle yritysten piirissä.

2. Tehokas tiedotustoiminta edellyttää, että se toiminnallisesti sopeutuu yrityksen organisaatioon. Tällöin on otettava huomioon mm. yrityksen koko, toimiala, tuotantomenetelmät sekä henkilöstön rakenne ja sen tiedon tarpeet. Tuotantokomitean on jatkuvasti kehitettävä ja täsmennettävä yrityksen sisäistä tietojen vaihtoa, jotta siinä mahdollisimman hyvin otetaan huomioon niin yrityksen kuin sen henkilöstön tarpeet. Samoin sen tulee huolehtia tiedotustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutuksesta.

2 § Tiedotustoiminnan sisältö

1. Tiedotustoiminnan sisältö määräytyy sen mukaan, mitä tiedotus- ja neuvonpitoasiat eri yhteistoiminta-alueilla edellyttävät. Tämän lisäksi yrityksen tulee antaa henkilöstölleen riittävästi (ja riittävän usein) tietoutta yrityksen taloudellisesta tilasta, tuotannosta, työllisyydestä, kannattavuudesta, kustannusrakenteesta ja niiden kehitysnäkymistä. Samoin on annettava tietoja myös koko toimialan suhdanne- ym. tilanteista. Erityisen tärkeää on tiedottaa välittömästi työtehtäviin, niiden suorittamiseen ja muutoksiin samoinkuin työpaikkaan ja olosuhteisiin liittyvistä asioista. Myös yrityksen noudattaman henkilöstöpolitiikan sisältö on saatettava työpaikalla kaikkien tietoon.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Tiedottamisajankohta

On pyrittävä varmistamaan tiedon nopea välittyminen työntekijöille ja toimihenkilöille yrityksen kaikilla tasoilla. Toteutuneiden tapahtumien lisäksi on henkilöstöä informoitava riittävän ajoissa jo suunnitteluvaiheessa ja ennen päätösten tekoa erityisesti henkilöstöä itseään ja sen työtehtäviä koskevista muutoksista. Mikäli tietojen antaminen ennen päätöstä aiheuttaa vahinkoa jollekin osapuolelle, ei työnantaja ole velvollinen asiasta tiedottamaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Keskusjärjestöjen hyväksymissä tiedotussopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SOVELTAMISOHJEET

Yrityksen sisäistä tiedotustoimintaa koskevan sopimuksen allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että asianmukaisesti järjestetty tiedotustoiminta yrityksen sisällä on tärkeä osa nykyaikaista yritystoimintaa. Menestyksellinen toiminta edellyttää oikeiden ja totuudenmukaisten tietojen välittämistä yrityksen eri henkilöstöryhmien ja organisaatiotasojen kesken.

Inhimillinen tietojenvaihto on monimutkainen tapahtuma, johon liittyy suuri määrä häiriötekijöitä ja vaikeuksia. Yritysyhteisön sisäisten ihmissuhteiden syntyminen, säilyttäminen ja kehittyminen riippuvat suuresti siitä, miten tietojen välittäminen yrityksessä on järjestetty. Oikein järjestetty sisäinen tiedotustoiminta poistaa väärinkäsityksiä, viivytyksiä ja vaikeuksia työntekijöiden, toimihenkilöiden ja johdon välisissä suhteissa sekä lisää henkilöstön turvallisuudentunnetta ja työviihtyvyyttä.

Työtehtävien suorittamiseksi ja työmotivaation ylläpitämiseksi työntekijät ja toimihenkilöt tarvitsevat tietoja mm. työohjeista, työehdoista, turvallisuusnäkökohdista, järjestyssäännöistä ja muista henkilöstöpolitiikkaan ja yrityksen toimintaan liittyvistä kysymyksistä. Yritysjohto puolestaan tarvitsee toiminnan ja henkilöstön ohjausta varten monipuolisia tietoja mm. toiminnasta, henkilöstöstä ja sen työsuorituksista. Työsuhteiden asianmukainen hoitaminen ja yrityksen sisäisten ristiriitojen selvittäminen edellyttävät nekin henkilöstön tarpeiden tuntemista.

Näiden tarkoitusperien toteuttamiseksi tehdyistä yrityksen sisäistä tiedotustoimintaa koskevista sopimuksista ovat allekirjoittajajärjestöt yhteisesti laatineet seuraavat soveltamisohjeet.

TIEDOTUSTOIMINNAN MERKITYS JA TAVOITTEET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Demokraattisen työilmaston edellytyksenä on henkilöstön eri ryhmien ja yksityisten jäsenten mahdollisimman tiivis ja välitön vuorovaikutus. Yrityksen tiedotustoiminnan parantuessa paranevat samalla vuorovaikuttamisen mahdollisuudet ja siten mahdollisuudet laajentaa demokratiaa työpaikalla. Jotta yksilö tuntisi olonsa turvalliseksi ja viihtyisi työssään, hänen on tiedettävä paitsi miten ja miksi tehtävät suoritetaan myös se mitä työpaikalla, muualla yrityksessä ja sen vaikutuspiirissä tapahtuu. Tämä on tärkeää myös yrityksen menestyksellisen toiminnan kannalta. Kun ajatellaan yrityksessä tapahtuvia toimintoja yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, on nimittäin luonnollista, että vain tavoitteet tuntemalla ne voidaan saavuttaa. Tosiasioiden tietäminen lisää yhteenkuuluvuutta, mikä juuri on tärkeää välittömän vuorovaikutuksen syntymiselle. Jotta tiedotustoiminta onnistuisi, sen edellytyksenä on, että kaikki suhtautuvat siihen myönteisesti, tunnustavat sen tärkeän merkityksen ja edistävät sitä yhdessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Paitsi yhteistoimintaa tehokas tiedotustoiminta edellyttää myös järjestelmällisyyttä. Suunnittelemattomuus, hetkellisyys ja huolimattomuus ovat pahimpia tiedottamisen tehon heikentäjiä. Näin ollen on mielekästä, että tiedotustoimintaa hoidetaan pääasiassa yrityksen ns. virkatietä pitkin ja että tiedotustoiminnan koordinointi ja kehittäminen yrityksessä on keskitetty sinne, mihin se organisatorisesti sopii. Tämä ei kuitenkaan poista johdon, työntekijän eikä toimihenkilön vastuuta tiedottamisesta. Onnistuneen tiedottamisen edellytyksenä onkin, että kaikki organisaatioon kuuluvat tuntevat vastuunsa tiedon välittämisestä ja tiedotustoiminnan kehittämisestä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TIEDOTTAMISAJANKOHTA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TIETOJEN SALASSAPITOVELVOLLISUUS

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tietojen antaminen ei saa aiheuttaa vahinkoa millekään osapuolelle. Tieto ei saa aiheuttaa yksityiselle henkilölle haittaa eikä yritykselle häiriötä, esimerkiksi niin, että paljastetaan yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvia salaisuuksia, saattamalla asianomainen henkilö tai yhteisö halveksumisen alaiseksi tai haittaamalla asianomaisten menestymistä loukkaamalla mm. kunniaa tai mainetta.

Sopimuksessa on erityisesti korostettu tuotantokomitean jäsenen velvollisuutta olla paljastamatta ammatti- tai liikesalaisuutta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö myös muilla olisi velvollisuutta varjella ammatti- tai liikesalaisuuden säilymistä. Ammatti- tai liikesalaisuuden ollessa kysymyksessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tietojen antamiseen. Työnantaja, jonka tehtävä on kussakin tapauksessa todeta ammatti- tai liikesalaisuuden olemassaolo, ei ole velvollinen ilmaisemaan sellaista tietoa, joka saattaa aiheuttaa haittaa yrityksen toiminnalle ja kilpailuasemalle ja johtaa vaikkapa huomattaviin tappioihin.

Luottamuksellisesti toimien on näistäkin asioista voitava tiedottaa mahdollisimman pian. Kutakin tapausta on harkittava erikseen ottaen huomioon mm. sen, että pienemmälle piirille esim. tuotantokomitean jäsen, luottamusmies, voidaan antaa luottamuksellinen tieto hyvinkin varhaisessa vaiheessa, jotta tulevaan tapahtumaan voidaan varautua mahdollisimman hyvin.

Näitä velvollisuuksia ja oikeuksia harkittaessa on otettava huomioon mm. hyvä tapa sekä yleinen käsitys.

Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan samoin kuin muutkin työehtosopimusten sisällöstä tai tulkinnasta syntyneet ristiriidat. Sopimuksen ehdot ovat siten työrauhavelvoitteen alaisia samassa laajuudessa kuin muutkin työehtosopimukseen sisältyvät ehdot.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yhtiön tulevaisuudesta käytyihin neuvotteluihin oli ottanut osaa varsin monia eturyhmiä. Ulkopuolisista, joilla tosiasiassa oli ollut neuvotteluissa varsin suuri vaikutusvalta, olivat tärkeimmät valtio ja Helsingin Osakepankki. Sopimuksetkin olivat osittain syntyneet näiden ulkopuolisten kesken Oy Lahden Lasitehtaan ollessa ajoittain melko tietämätön neuvotteluvaiheista. Lasi- ja Posliinityöväen Liitto oli jollakin tavalla saanut haltuunsa sopimustekstit. Sopimukset oli ollut tarkoitus pitää salassa muun muassa siitä syystä, ettei niitä käytettäisi hyväksi Pilkington-yhtymän vastaisessa propagandassa, jota oli tehty voimakkaasti. Lasi- ja Posliinityöväen Liiton toimesta tapahtunut sopimusten julkistaminen ja nimenomaan julkistamistapa olivat olleet omiaan kiristämään Oy Lahden Lasitehtaan ja yhtymän välisiä neuvotteluja.

Kanteessa siis vaadittiin, että Oy Lahden Lasitehtaan olisi ollut informoitava sellaisista asioista, joista kaikista se itsekään ei ollut tietoinen, jotka aiheutuivat sinänsä vahvemman neuvottelukumppanin vaatimuksesta ja jotka olisivat olleet yritykselle itselleen vahingollisia. Väitteet olivat sitäkin perusteettomampia, kun yrityksen taloudellisesta tilasta oli annettu varsin runsaasti tietoja. Olipa "lasisotaa" varsin laajasti selvitetty myös lehtien palstoilla. Myös liittojen välisissä neuvotteluissa asia oli pyritty käymään läpi mahdollisimman tarkkaan, eikä Lasi- ja Posliinityöväen Liiton edustajilla enempää kuin tehtaan työntekijäin edustajillakaan ollut neuvottelutilaisuudessa ollut enempää kysyttävää. Kanteella olikin muita kuin tiedotussopimuksen noudattamiseen tähtääviä tavoitteita. Työehtosopimusten määräykset oli työnantaja täysin täyttänyt. Tämän vuoksi vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja toteaa liittojen väliseen erimielisyyspöytäkirjaan kantajaliiton kantana merkityn erimielisyyden koskevan seuraavaa kysymystä: "Lahden Lasitehdas Oy:n nimissä on tehty sopimus englantilaisen Pilkington Brothers Ltd-yhtymän kanssa yrityksen tulevaisuudesta. Siihen liittyy yrityksen tähänastisen rahoittajan Helsingin Osakepankin sekä Pilkingtonin välinen sopimus rahoitusvastuun järjestelystä. Tämän sopimusratkaisun vaikutusta työntekijöiden olosuhteisiin ja mm. työllisyyden tulevaan kehitykseen ei selvitetty työntekijöille tiedotussopimuksen tarkoittamalla tavalla." Työtuomioistuin jättääkin kanteen tutkimatta siltä osin kuin siinä voidaan katsoa esitetyn vaatimuksia tiedotussopimuksen rikkomisesta laajemmalti kuin sanotuilta osin.

Kerrottu Oy Lahden Lasitehtaan ja Pilkington-yhtymän sopimus on tullut työntekijäpuolen tietoon ilmoituksen mukaan epätarkkana suomennoksena ja saatettu Lasi- ja Posliinityöväen Liiton liittovaltuuston tietoon 11.6.1976. Sopimus oli tehty 17.5.1976, ja siinä oli muun ohella sovittu tasolasitehtaan sulkemisesta sopimuksessa tarkemmin määrätyn tilanteen syntyessä. Asia on ollut esillä liittojen edustajien kesken käydyissä neuvotteluissa 22.6.1976 ja 5.8.1976. Työntekijäpuoli on katsonut työnantajan laiminlyöneen tiedotussopimuksen mukaisen tiedottamisen ja työnantajapuoli taas katsonut asiassa tiedotetun niin kuin tiedotussopimus edellyttää. Työnantajapuolen mukaan tarkempi tiedottaminen olisi saattanut vaarantaa sopimusneuvottelujen käymistä, eikä tarkempi tiedottaminen myöhemminkään ollut mahdollista, kun ei työnantajakaan voinut tietää sopimuksen tarkemmasta toteutumisesta lähinnä työllisyyden turvaamista ajatellen.

Kevättalvesta 1976 saakka Oy Lahden Lasitehtaan toiminnan jatkuvuudesta käydyn keskustelun ja asian saaman julkisen huomionkin takia Suomen Lasiteollisuuden Työnantajaliitto on ollut yhteydessä yhtiöön. Liitolla olisi työtuomioistuimen mielestä kuitenkin ollut näissä oloissa aihetta seurata tehokkaammin sitä, täyttääkö yhtiö tiedotussopimuksen mukaiset velvollisuutensa. Viimeistään silloin kun Lasi- ja Posliinityöväen Liitto kesäkuussa 1976 saattoi työnantajaliiton tietoon edellä mainitun sopimuskäännöksen, työnantajaliitolla olisi ollut perusteltu aihe epäillä, ettei yhtiön tiedotustoiminnassa ole ollut vain puutteita vaan virheitäkin. Tästä huolimatta liitto ei ole ryhtynyt asianmukaisiin toimenpiteisiin asian selvittämiseksi yhtiössä ja yhtiön saamiseksi täyttämään tiedotussopimuksen mukaiset velvollisuutensa.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Oy Lahden Lasitehdasta vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Suomen Lasiteollisuuden Työnantajaliiton maksamaan Lasija Posliinityöväen Liitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 2 000 markkaa sekä korvaamaan Lasija Posliinityöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 800 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Peltola, Heiniö, Riski, Lankinen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.