Labor court rules collective agreement applicability depends on union membership criteria, not production quality.

Kysymys siitä, oliko yhtiön työntekijäin työsuhteisiin ollut sovellettava laukkualan vaiko muovialan työehtosopimusta. Vaatimuksia perusteltu muun muassa tehtaan tuotannossa käytettävän raaka-aineen laadulla, tehtaan tuotteiden laadulla ja tuotteiden valmistustavalla. Tältä kannalta olennaiseksi katsottu, miten suuri osa tuotannosta oli laadultaan laukkuteollisuuden tuotteisiin rinnastettavien tuotteiden valmistamista.

Kysymys siitä, oliko työehtosopimuksen katsominen asianomaisen alan työehtosopimukseksi ratkaistava tuotannon laadun perusteella sinänsä vai ottamalla huomioon työehtosopimukseen osallisten työnantajayhdistysten soveltamat jäsenyyskriteerit, ei kuulunut niihin seikkoihin, joista voitiin pyytää lausuntoja työtuomioistuimelta.

Lausunnossa lausuttu myös palkkaryhmistä, jos muovialan työehtosopimusta oli sovellettava työsuhteisiin.

Asianosaiset: Lausunto Vaasan hovioikeudelle Martti Turkka/Utasauma Oy

RATKAISU

Laukkuteollisuusliitto r.y:n ja toiselta puolen Suomen Nahka, Jalkine ja Kumityöväen Liitto r.y:n sekä Nahka ja Kumialojen ammattiliitto r.y:n kesken 1.1.1971 voimaan tulleessa laukkualan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Laukkuteollisuusliiton jäsentehtaiden sekä niiden työntekijäin välisissä työsuhteissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite n:o 3

PALKKARYHMÄT

(18 Vuotta täyttäneet työntekijät)

Palkkaryhmään 1 luetaan kuuluvaksi apu- ja sekatöiden tekijä, varastoapulainen sekä muut näihin verrattavat työntekijät, joita ei mainita jäljempänä olevissa palkkaryhmissä 2, 3, 4, 5 ja 6.

Palkkaryhmään 2 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä:

Konetöiden tekijä; Niittaaja Vuorin leikkaaja (konetyö) Vuorin ompelija (ostoslaukut) Taivuttaja (nuuttaaja) Kääntäjä (muovaaja) Vuorittaja (pääasiassa konetyönä)

Palkkaryhmään 3 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt varsinaisissa laukkualan töissä yhden vuoden:

Kehystäjä (yksinkert. vaihetyöt) Vuorin leikkaaja (käsityö) Vuorittaja (käsityö) Vanhempi varastotyöntekijä (pakkaaja)

Palkkaryhmään 4 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä suorittava työntekijä, joka on työskennellyt vähintään kaksi vuotta palkkaryhmiin 2-4 kuuluvissa varsinaisissa laukkualan töissä:

Ohentaja Kehystäjä ja kehysten päällystäjä (vaativat vaihetyöt) Ompelija (muu kuin palkkaryhmässä 2, 5 ja 6 mainittu) Niittaaja (nahka- tai keinonahkatyö)

Palkkaryhmään 5 luetaan kuuluvaksi jotakin alempana mainittua työtä tekevä työntekijä, joka on työskennellyt varsinaisissa laukkualan töissä vähintään kolme vuotta, josta ajasta ainakin yhden vuoden 4-5 palkkaryhmiin kuuluvissa ammattitöissä:

Käsilaukuntekijä, täysin ammattitaitoinen, vaativissa nahkaja keinonahkatöissä (ei kuitenkaan ostoslaukut) itsenäisesti työskentelevä sekä vaativissa nahkatöissä itsenäisesti työskentelevä nahkaisen matkalaukun tekijä

Ompelija (vaativat keinonahkatyöt, ei kuitenkaan ostoslaukut) Päällisen leikkaaja (muu kuin 6. palkkaryhmässä mainittu) Kehystäjä (itsenäisesti työskentelevä)

Palkkaryhmään 6 luetaan työntekijä, joka on työskennellyt vähintään neljä vuotta varsinaisissa laukkualan töissä ja tästä ajasta ainakin kaksi vuotta 4-6 palkkaryhmiin kuuluvissa ammattitöissä:

Nahkaisten päälliosien leikkaaja Satulaseppä Työnvalvoja Mallintekijä Vastuullinen varastonhoitaja Ompelija (raskaalla erikoiskoneella) Täysin ammattitaitoinen, itsenäisesti työskentelevä työntekijä, joka valmistaa koko laukun Ompelija (vaativat nahkakäsilaukkutyöt)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Laukkuteollisuusliiton ja Nahka- ja kumialojen ammattiliiton kesken 18.5.1972 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa määräykset, jotka vastaavat edelle jäljennettyjä vuoden 1971 työehtosopimuksen määräyksiä eräitä palkkaryhmittelyn yksityiskohtia lukuun ottamatta.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y:n ja Kemian Työntekijäin Liitto r.y:n kesken 30.12.1970 tehdyssä muovitehtaita koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Ryhmään kuuluvien muovitehtaiden ja niiden apuosastojen sekä näiden työntekijäin välisissä työsuhteissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työpalkat

1. Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Täydennys 1: Työt jaetaan oheisen liitteen mukaisiin palkkaryhmiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kemian Työntekijäin Liitto r.y:n väliseen muovitehtaita koskevaan työehtosopimukseen.

1. palkkaryhmä Kevyt aputyö Pakkaaja Siivooja

2. palkkaryhmä Raskaat seka- ja aputyöt Metalliosien valmistaja Myllyttäjä Varastoaputyöntekijä Tehdassiivooja

3. palkkaryhmä Erittäin raskaat seka- ja aputyöt Punnitsija Trukin kuljettaja Tarkastaja Varastotyöntekijä Apulämmittäjä Puristaja Pulverin sekottajan apulainen Eristysaineen sahaaja

4. palkkaryhmä Varastotyöntekijä, vastaava Puristaja, vaativassa vaihetyössä

5. palkkaryhmä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 palkkaryhmä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ky Amerplast Suominen & Co:ia koskeva töiden ryhmittely

1. palkkaryhmä Kevyt aputyö Pakkaaja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Siivooja

2. palkkaryhmä Raskaat seka- ja aputyöt

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tehdassiivooja Nuorempi saumaaja Nuorempi koneenhoitaja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. palkkaryhmä Erittäin raskaat seka- ja aputyöt

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Nuorempi leikkaaja saumaamossa Vanhempi saumaaja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vanhempi koneenhoitaja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. palkkaryhmä Vanhempi leikkaaja saumaamossa

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Oy Tampella Ab:n muovitehtaita koskeva töiden ryhmittely

1. palkkaryhmä Kevyt aputyö Pakkaaja Siivooja

2. palkkaryhmä Raskas aputyö Tehdassiivooja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Saumaajan apulainen - Valjakan saumaaja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. palkkaryhmä Saumaaja Nuorempi leikkaaja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. palkkaryhmä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Leikkaaja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kemian Työntekijäin Liiton välisessä työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjassa 13 päivältä huhtikuuta 1972 on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Sovittiin, että liittojen väliset työehtosopimukset uudistetaan seuraavin muutoksin:

1. Sopimusten yhdistäminen

Liittojen välillä sovitulla tavalla yhdistetään aikaisemmin omina sopimuksinaan solmitut seuraavat työehtosopimukset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muovitehtaat

Näistä sopimuksista muodostetaan kemiallis-teknistä teollisuutta koskeva työehtosopimus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Palkat ja palkkaperusteet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Uudet ohjepalkat yhdistettyyn kemiallis-teknistä teollisuutta koskevaan työehtosopimukseen ovat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14. Ryhmittelymääräykset

Kemiallis-teknistä teollisuutta koskevaan työehtosopimukseen ryhmittelymääräys tulee kuulumaan:

"Töiden ryhmittely pohjautuu kunkin tähän työehtosopimukseen sidotun työpaikan nykyiseen käytäntöön. Mahdolliset muutokset vahvistetaan liittojen välillä".

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Martti Turkka on Utasauma Oy:tä vastaan Muhoksen kihlakunnanoikeudessa ajamassaan kanteessa lausunut, että sanottu yhtiö oli jättänyt ajalta 1.1.1971-1.6.1972 maksamatta työntekijöilleen työsopimuslain 17 §:n edellyttämän vähimmäispalkan. Työntekijät olivat siirtäneet maksetun palkan ja vähimmäispalkan erotuksen yhteensä 21 681,09 markkaa kantajalle, joka on pyytänyt Utasauma Oy:n velvoittamista suorittamaan hänelle sanotun summan korkoineen. Turkka on esittänyt palkkasaatavien siirtoasiakirjan ja sosiaali- ja terveysministeriön ammattienylitarkastajan valtion ammattientarkastuspiireille lähettämän kirjeen, jonka mukaan Utasauma Oy:n laukkualan työntekijäin palkkaukseen nähden oli noudatettava Laukkuteollisuusliiton ja Suomen Nahka-, Jalkine- ja Kumityöväen Liiton sekä Nahka- ja kumialojen ammattiliiton välillä 13.1.1971 solmittua työehtosopimusta.

Kanteen johdosta Utasauma Oy on lausunut, että kanne kuului työtuomioistuimen tutkittavaksi, minkä vuoksi se olisi jätettävä tutkittavaksi ottamatta. Haastehakemusta ei myöskään ollut riittävästi yksilöity, minkä vuoksi kanne myös olisi jätettävä tutkimatta. Siinä tapauksessa, että kanne tutkittaisiin, se olisi kuitenkin hylättävä. Utasauma Oy oli nimittäin muovitehdas, minkä vuoksi yhtiö oli velvollinen noudattamaan työsuhteessa niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka valtakunnallisessa muovitehtaita koskevassa työehtosopimuksessa oli määrätty. Näitä ehtoja yhtiö oli myös noudattanut. Työntekijät olivat saaneet muovialan sopimuksen ylittävätkin palkat. Ammattienylitarkastajan kirjeelle ei voitu asiassa antaa arvoa, koskei ministeriöllä ollut riittävästi perustietoja käytettävissään ja annetut tiedotkin olivat olleet kantajapuolen taholta annettuina täysin yksipuolisia.

Kantaja on vastineen johdosta lausunut, että Utasauma Oy oli villi työnantaja eivätkä sitä koskevat asiat kuuluneet työtuomioistuimelle. Haastehakemuksen liitteenä ollut työpalkkaerittely teki kanteen riittävän yksilöidyksi. Kanne kuului näin ollen kihlakunnanoikeuden tutkittaviin.

Kantajan esittämässä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö r.y:n järjestöosaston toimitsijan allekirjoittamassa lausunnossa Nahka- ja kumialojen ammattiliitto ry:lle sanottiin, lähinnä tehtaan tuotannon perusteella, ettei muoviteollisuuden sopimuksen soveltamiselle ollut perustetta, koska muovialan sopimuksessa ei ollut laukkuteollisuutta koskevia määräyksiä, ja että SAK:n käsitys siten oli, että Utasauma Oy:n tuli työsopimuksissaan noudattaa laukkuteollisuutta koskevaa työehtosopimusta. Kantaja on edelleen esittänyt Kemian Työntekijäin Liiton Nahka- ja kumialojen ammattiliitolle antaman vastauksen, jonka mukaan työ kuuluisi laukkuteollisuuden työehtosopimuksen piiriin, joskin Kemian Työntekijäin Liiton toimintapiirissä oli sellaisiakin tehtaita, joissa valmistettiin myös vastaavia asiakirjasuojuksia ja kuumasaumaamalla tehtyjä asiakirjasalkkuja. Kirjeessä ei osattu vastata siihen, oliko palkkaryhmittelyn kohdalla noudatettu muovialan sopimuksia.

Vastaaja on vielä todennut yhtiön päätuotteena olevan kuumasaumausmenetelmällä valmistetut muovituotteet. Nahka- ja laukkualalla oli raaka-aineena hinnaltaan kallis materiaali ja sen työstäminen vaati yksilöllisiä työsuorituksia ja korkeaa ammattitaitoa. Vastaavasti Utasauma Oy:n työntekijöiden materiaalina olivat pääosaltaan halvahkot muoviraaka-aineet, eikä tehtaan tuotteiden valmistaminen vaatinut suurtakaan ammattitaitoa. Näin ollen oli kohtuutonta, jos yhtiössä olisi noudatettava jo lähtökohdiltaan kalliimpaa palkkatasoa edustavaa nahka-alan työehtosopimusta. Nahka-alan työntekijät edustivat vielä nykyaikanakin perinteistä käsityöammattia, mitä ei voitu sanoa muovialalla työskentelevistä henkilöistä. Näin ollen oli ymmärrettävää, ettei Laukkuteollisuusliitto ollut hyväksynyt jäsenikseen muovialalla toimivia yrityksiä.

Vastaajan oikeudelle esittämässä sosiaali- ja terveysministeriön toimistopäällikön Oulun työsuojelupiirin piiripäällikölle lähettämässä kirjeessä sanottiin, että hänen ammattienylitarkastajana allekirjoittamansa kirje oli kirjoitettu sen olettamuksen perusteella, että ompelemalla muovista valmistettujen tuotteiden määrällinen osuus koko tuotannosta olisi ollut merkittävä, mutta että hän, Laukkuteollisuusliiton ilmoitettua tuotannon olevan miltei yksinomaan sähkösaumauskoneiden käyttöön perustuvaa, nyt peruutti aikaisemman ohjeensa yhtiössä sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Kantaja on oikeudessa kuulustuttanut yhtä niistä henkilöistä, joiden kantajalle siirtämistä palkkasaatavista jutussa on kysymys. Tämä henkilö on kertonut vastaajayhtiön työntekijäin perustaneen vuonna 1971 ammattiosaston, joka oli liittynyt Nahka- ja kumialojen ammattiliittoon erään työläistarkastajan tultua tähän tulokseen selvitettyään ammattiosaston pyynnöstä, minkä ammattiliiton piiriin osasto parhaiten soveltuisi. Kuitenkaan yhtiö ei ollut noudattanut mainitun liiton sopimusta eikä ilmoittanut noudattavansa muutakaan työehtosopimusta. Todistaja on vahvistanut kantajan esittämän luettelon palkkasaatavansa siirtäneiden ammattinimikkeistä.

Utasauma Oy on vastineessaan hovioikeudessa pyytänyt muutoksenhakemuksen hylkäämistä todeten tehtaan olevan muovitehdas, joka valmisti yksinkertaisin työmenetelmin pääasiassa muovituotteita. Kantajalle vaatimuksensa siirtäneet työntekijät olivat kuuluneet ensimmäiseen palkkaryhmään. Tähän nähden kantajan esittämä pienempikin korvausvaatimus oli perusteeton.

Vaasan hovioikeus on pyytänyt työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla lausuntoa siitä,

1. onko ko. työntekijäin työsuhteisiin sovellettava jonkun työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitetun yleiseksi katsottavan valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä ja jos on, niin mitä työehtosopimusta on sovellettava, sekä

2. mihin palkkaryhmiin sanotut työntekijät olisi luettava kuuluviksi, mikäli muovialan työehtosopimusta on heidän työsuhteisiinsa sovellettava.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Laukkuteollisuusliitolle, Kumi- ja Nahkatyöväen Liitolle, Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle ja Kemian Työntekijäin Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi.

Laukkuteollisuusliitto ja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ovat lausuneet seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Koska työnantaja- ja työntekijäliittojen välisissä neuvotteluissa ei lausuntopyynnön kohteena olevasta asiasta ole voitu päästä yksimielisyyteen, ovat liitot päättäneet antaa asiasta omat erilliset lausuntonsa. Ryhmän ja Laukkuteollisuuden Työnantajaliiton lausunto perustuu työtuomioistuimen liitoille toimittamaan ja kihlakunnanoikeudessa esille tuotuun materiaaliin sekä lisäksi siihen selvitykseen, minkä Utasauma Oy on toiminnastaan esittänyt Ryhmän jäseneksi liittyessään. Lisämateriaalin hankkiminen ei ole ollut mahdollista sen vuoksi, että Utasauma Oy on 15.4.1975 jättänyt konkurssihakemuksen Muhoksen kihlakunnanoikeudelle ja tässä yhteydessä eronnut Ryhmän jäsenyydestä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Laukkualan työehtosopimus pohjautuu teollisuusliittoperiaatteelle. Vuosina 1971-1972 voimassa olleet sopimukset käsittivät käsilaukkualan, matkalaukkualan ja muun laukkualan.

Laukkualan työehtosopimuksen soveltamisalaa määriteltäessä on pääpaino asetettava valmistetuille tuotteille. Ratkaisu riippuu tällöin ennen kaikkea siitä, kuuluvatko valmistetut tuotteet laukkualan piiriin vai ei. Soveltamisalaa ei voida määrätä sen mukaan, millaisesta raaka-aineesta laukkualan tuotteita valmistetaan, sen paremmin kuin senkään mukaan, kootaanko laukku ompelemalla, liimaamalla, niittaamalla vai kuumasaumausmenetelmällä. Harkittaessa tuotteen kuuluvuutta laukkualan piiriin, voidaan huomiota epäselvissä tapauksissa kiinnittää myös siihen, minkälaisia työsuorituksia tuotteen valmistukseen sisältyy.

Näin ollen muovia tai keinonahkaa raaka-aineenaan käyttävä tehdas, joka ei itse valmista käyttämäänsä raaka-ainetta, saattaa kuulua laukkualan sopimuksen piiriin. Yhdymme siihen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö r.y:n järjestöosaston toimitsijan allekirjoittamassa kirjeessä esitettyyn kantaan, että valmistuksessa käytetty materiaali ei voi olla sopimuksen peruste. Sitä vastoin emme voi pitää oikeana sellaista Laukkuteollisuusliiton näkemystä, että yritystä ei pelkästään valmistusmenetelmän perusteella voitu pitää laukkutehtaana.

Ratkaistaessa kysymystä laukkualan työehtosopimuksen soveltamisesta tehtaan ja sen työntekijöiden välisissä työsuhteissa on rajatapauksissa, jolloin yksinomaan tuotteiden laadun perusteella asiaa ei voida päättää annettava merkitystä myös sille, minkälaista työtä työntekijöiden enemmistö tekee.

Utasauma Oy:n toimitusjohtajan tehtaan tuotteista laatimasta luettelosta on todettava, että ryhmissä II-IV mainitut tuotteet on luettava laukkualan tehtaiden tavanomaisesti valmistamiin tuotteisiin. Sen sijaan ryhmä I:ssä mainittu tuotevalikoima ei ole kokonaisuudessaan tyypillinen laukkualan tehtaalle. Kuitenkin tämän ryhmän tuotteista ainakin kukkarot, erilaiset lompakot, avainperät, salkut, kynäkotelot, kassit ja pussit ovat laukkualan tehtaissa valmistettuja tuotteita. Lisäksi laukkutehtaissa tehdään osittain eri tuotteina osittain laukkujen sisustuksen osiksi kirjetaskuja, kortistokoteloita, valokuvataskuja, diataskuja, rekisterikirjakoteloita, kielikurssikoteloita ym. vastaavia valmisteita. Sanotussa luettelossa mainituista työntekijöistä leikkaajia sekä luonnollisesti pakkaajia ja siivoojia esiintyy laukkualalla.

Kaiken edellä sanotun perusteella lausumme, että kysymyksessä oleviin työntekijöiden työsuhteisiin tuli soveltaa työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettuna työehtosopimuksena laukkualan työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kemian Työntekijäin Liitto on lausunut seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kuten olemme aikaisemmin esittäneet, ei liittoraja-asia em. ajankohtana ko. tehdasta ajatellen ollut selvä. Koska liitollamme ei ole ollut tietoa mitä tuotteita tehtaassa em. ajankohtana valmistettiin ja mikä oli tuotannon pääsuunta, emme voi antaa täsmällistä vastausta asiasta, koska tehtaan toimitusjohtajan ja työntekijäin lausunnot tässä asiassa menevät pahasti ristiin. Liittomme toimesta perustettiin 1.7.1973 ammattiosasto Utasauma Oy:n tehtaalle, koska tänä ajankohtana suurin osa tehtaan tuotteiden valmistuksesta kuului käsityksemme mukaan kemiallis-teknisen työehtosopimuksen piiriin. Mikäli Utasauma Oy:n työntekijöiden palkkasuhteisiin noudatetaan vuoden 1971-72 osalta muovitehtaita koskevaa työehtosopimusta on työntekijät sijoitettava käsityksemme mukaan seuraaviin palkkaryhmiin:

1. palkkaryhmä Pakkaajat, kevyttä aputyötä tekevät

2. palkkaryhmä Tehdassiivoojat ompelijat, saumaajan apulaiset, nuoremmat saumaajat, nuoremmat varastotyöntekijät, raskasta aputyötä tekevät

3. palkkaryhmä Saumaajat, nuoremmat leikkaajat, vanhemmat varastotyöntekijät

4. palkkaryhmä Vaativimmat saumaustyöt, vanhemmat leikkaajat, painajien apulaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Hovioikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa ensinnäkin siitä, onko jutussa tarkoitettujen Utasauma Oy:n työntekijöiden työsuhteisiin sovellettava jonkin työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitetun yleiseksi katsottavan valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä. Juttua kihlakunnanoikeudessa käsiteltäessä samoin kuin hovioikeuteen toimitetuissa vetoja vastinekirjelmissä on ollut kysymys vain toisaalta laukkualan vuosien 1971 ja 1972 työehtosopimusten, toisaalta taas muovitehtaita koskevan vuoden 1971 työehtosopimuksen ja kemiallisteknisen teollisuuden vuoden 1972 työehtosopimuksen soveltamisesta. Näin ollen työtuomioistuin katsoo hovioikeuden lausuntopyynnön tarkoittavan tältä osin sitä, onko Utasauma Oy:n työntekijäin työsuhteissa ollut työsopimuslain 17 §:n nojalla noudatettava jotakin edellä mainittua työehtosopimusta.

Sen enempää riitajutun asianosaisten kuin myöskään työtuomioistuimessa kuultujen edellä mainittujen työehtosopimusten osallisyhdistysten kesken ei ole ollut epäselvyyttä siitä, etteikö kaikkia edellä mainittuja työehtosopimuksia olisi pidettävä yleiseksi katsottavina ja valtakunnallisina työsopimuslain 17 §:n mielessä. Epäselvyys koskee sitä, mitä näistä työehtosopimuksista ehkä on pidettävä kanteessa tarkoitettuihin työsuhteisiin nähden asianomaisen alan työehtosopimuksina sanotun säännöksen mielessä.

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kemian Työntekijäin Liiton välisen muovitehtaita koskevan vuoden 1971 työehtosopimuksen 1 §:n mukaan sopimuksen määräyksiä sovelletaan Ryhmään kuuluvien muovitehtaiden ja niiden apuosastojen sekä näiden työntekijäin välisissä työsuhteissa. Työehtosopimuksen liite sisältää palkkaryhmittelymääritelmät. Vuoden 1972 työehtosopimusneuvotteluissa on muovitehtaita koskevasta työehtosopimuksesta ja eräistä muista sen osallisyhdistysten välisistä työehtosopimuksista muodostettu kemiallis-teknistä teollisuutta koskeva työehtosopimus, jossa töiden ryhmittely on muun ohessa muovitehtaiden osalta määrätty pohjautumaan kunkin sopimukseen sidotun työpaikan silloiseen käytäntöön.

Laukkuteollisuusliiton ja Suomen Nahka-, Jalkine- ja Kumityöväen Liiton sekä Nahka- ja kumialojen ammattiliiton välisiä laukkualan työntekijöitä koskevia edellä mainittuja työehtosopimuksia sovelletaan sopimusten 1 §:n mukaan Laukkuteollisuusliiton jäsentehtaiden sekä niiden työntekijäin välisissä työsuhteissa. Palkkaryhmittelystä on määrätty kunkin työehtosopimuksen liitteessä.

Kysymys siitä, onko työehtosopimuksen katsominen asianomaisen alan työehtosopimukseksi työsopimuslain 17 §:n mielessä ratkaistava tuotannon laadun perusteella sinänsä vai ottamalla huomioon työehtosopimukseen osallisten työnantajayhdistysten soveltamat jäsenyyskriteerit, ei työtuomioistuimen mielestä kuulu niihin erityistä työehtosopimusolojen tuntemusta edellyttäviin seikkoihin, joista tuomioistuimet työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaan voivat pyytää lausuntoja työtuomioistuimelta.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Peltola, Leiponen, Mickwitz, Parkkinen, Hyppönen, Lankinen ja Virtanen.

Lausunto oli yksimielinen.