Labor court dismisses union penalty claim but orders employer to pay severance for unjustified dismissal.

Putkiasentajan irtisanominen oli johtunut tosiasiassa siitä, ettei työnantaja tilaajan kiellon vuoksi ollut voinut käyttää tätä ainoalla jäljellä olevalla asennustyömaallaan. Kun irtisanominen ei ollut tapahtunut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetulla asiallisella perusteella, yhtiö velvoitettu suorittamaan työntekijälle vahingonkorvausta.

Kun työsuhteen päättämiseen liittyviä tekijöitä ei ollut osapuolten kesken esitetty edes neuvotteluvaiheessa, vaan olennaisesti vasta työtuomioistuinkäsittelyssä, ei työnantajaliiton katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Putkijohtotyönantajainliitto r.y

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 10.5.1974 tehdyn putkijohtoalan työehtosopimuksen osana olevassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

3 §

Työnantaja älköön irtisanoko tai lomauttako yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta. Jos hän syyllistyy tällaiseen toimenpiteeseen, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen.

Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä joiden perusteella yrityksen työntekijämäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

4 §

Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijäin itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotuilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Sammutin Oy oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti päättäessään Kotolan työsuhteen. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Sammutin Oy:n velvoittamista maksamaan Martti Kotolalle vahingonkorvauksena menettelystään 22 000 markkaa laillisine korkoineen sekä Putkijohtotyönantajainliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Mitä esitetyn vahingonkorvausvaatimuksen määrään tuli, niin Kotolan keskituntiansion suuruuteen huhti-kesäkuulta vaikutti ennen kaikkea kierrekone-alennuksen poistaminen, mikä merkitsi urakkasummaan 25 %:n korotusta, minkä päälle lisäksi tuli mittauspalkkio 1,5 % urakkasummasta. Lisäksi keskituntiansion määrään vaikuttivat maaliskuussa tapahtuneen urakan ennenaikaisen katkaisun johdosta 1.4.1975 alkaneen lomanmääräytymisvuoden aikana työstä maksetut urakkapohjat. Tuolloin oli maksettu koko pohjat lukuunottamatta sisään jätettyjä 10 %. Keskituntiansio laskettiin putkijohtoalalla muuten jakamalla lomanmääräytymisvuoden ansio vastaavilla työtunneilla.

Sanotuilla perusteilla Putkijohtotyönantajainliitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Sammutin Oy on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Sammutin Oy on 21.3.1975 ilmoittanut palveluksessaan olleille sprinkleriasentajille, että yhtiö on työn vähyyden vuoksi pakotettu lomauttamaan tai irtisanomaan palveluksessaan olleet sprinkleriasentajat nykyisten työmaiden valmistuttua. Yhtiön viimeinen sprinkleriasennuskohde on ollut Oy Kaukas Ab:n sahan sprinkleriasennustyö. Kesäkuun 1975 lopussa on tuon työmaan palveluksessa ollut viisi asentajaa. Työnantaja on kirjeellään 30.6.1975 ilmoittanut purkaneensa kolmen asentajan työsuhteen luvattoman työpaikalta poissaolon vuoksi ja samana päivänä ilmoittanut myös kanteessa tarkoitetulle asentaja Martti Kotolalle katsovansa sprinklerityömaan päättyneeksi myös Kotolan osalta.

Kotolan työsuhde on sanottu irti 7.7.1975 päättymään kahden viikon irtisanomisajoin. Kotola on ollut sairaslomalla ajan 9.5.-28.6.1975, minkä jälkeen hän on ollut poissa työmaalta oman ilmoituksensa mukaan vuosilomalla työnantajan edustajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Työnantajan ilmoituksen mukaan poissaolo on kuitenkin ollut luvaton. Kotolan työsuhteen päättämisen jälkeen jutun neuvotteluvaiheessa ja erityisesti sen työtuomioistuinkäsittelyn aikana työnantajapuoli on perustellut irtisanomista myös sillä, että työkunnan työssä oli ollut puutteellisuuksia, joiden korjaaminen on aiheuttanut kustannuksia ja viivästyttänyt työn valmistumista, sekä sillä, ettei tilaaja enää ole sallinut työkunnan työskennellä työmaalla. Huomautuksia näiden seikkojen johdosta ei Kotolalle kuitenkaan ole näytetty esitetyn työsuhteen kestäessä, eikä sen jälkeenkään ole edes väitetty, että sanotut puutteellisuudet ja niihin perustuva tilaajan edellä mainittu kielto olisivat osaksikaan luettavissa Kotolan syyksi.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten vastaajaliittoa vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen, velvoittaa Sammutin Oy:n maksamaan Martti Kotolalle irtisanomissuojasopimuksen 3 ja 4 §:n mukaisena korvauksena työsopimuksen irtisanomisesta ilman asiallista perustetta kohtuulliseksi harkitut 10 000 markkaa. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä itse juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Järvenpää, Heiniö, Riski, Mickwitz, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.