Labor court orders unions to pay fines for violating collective agreement and failing to maintain industrial peace.

Lakoilla oli tuettu palkankorotusvaatimuksia. Pesutaukojen käytössä noudatetulla menettelyllä taas oli pyritty työehtosopimuksen määräämää lyhyempään työ. aikaan, joskin työntekijöillä oli saattanut olla käsitys, että heillä olisi ollut oikeus ko. taukoihin. Ammattiosasto, joka vastasi paitsi muuta siitä, ettei se ollut asianmukaisesti saattanut jäsentensä tietoon työntekijäliiton vaatimuksia työrauhan noudattamisesta, tuomittu hyvityssakkoon.

Työntekijäliitto tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kemian Työntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 28.2.1976 solmitussa kemiallisteknistä teollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖSUHDETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia ohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön, tämän työehtosopimuksen tai työsääntöjen kanssa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

6 § Säännöllinen työaika

1. Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevan lain säännöksiä.

2. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Ruokailutauko

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Vuorotyössä ei työntekijällä ole ruokailutaukoa, vaan hänelle varataan tilaisuus ruokailuun vuoron keskivaiheilla työn kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana. Poikkeama vuoron puolivälistä voi olla enintään 2 tuntia molempiin suuntiin.

4. Työntekijällä on oikeus kahdesti päivässä nauttia työpaikalla kahvia tai virvokkeita siten, että se mahdollisimman vähän häiritsee tuotannollista toimintaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖPALKAT

12 § Työpalkat

1. Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat penneinä tunnilta ovat seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

X NEUVOTTELUJÄRJESTYS

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

34 § Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa siitä kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.

2. Ellei edellä 1 kohdassa mainittua asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

3. Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantaja oli ilmoittanut olevansa valmis jatkamaan neuvotteluja joko paikallisesti tai liittotasolla heti työrauhan palattua. Suomen Työnantajain Yleisestä Ryhmästä oli oltu jokaisen työtaistelutoimenpiteen johdosta yhteydessä puhelimitse Kemian Työntekijäin Liittoon, josta oli kerrottu, että ammattiosastoa oli kehotettu palauttamaan työrauha. Kemian Työntekijäin Liitto oli myös kehottanut pääluottamusmiestä panemaan ilmoitustaululle kirjallisia tiedotteita, joissa oli korostettu työrauhan säilyttämistä, multa ammattiosaston toimikunta oli tästä kieltäytynyt.

Työtaistelutoimenpiteisiin oli liittynyt kumiosastolla työntekijäin omavaltainen pesuaikojen käyttöönotto. Koska työnjohtajien kehotukset työaikojen täsmällisestä noudattamisesta olivat jääneet tuloksettomiksi, oli työnantaja jättänyt syyskuun alussa työpaikalla toimivalle Sarviksen Ammattiosasto r.y:lle, joka kuului Kemian Työntekijäin Liittoon ja jonka asettamia myös edellä mainitut luottamusmiehet olivat, kirjelmän, jossa työntekijöitä oli kehotettu noudattamaan sovittuja työaikoja. Kirjelmästä huolimatta kumiosaston luottamusmies oli 7.9. kehottanut työntekijöitä lähtemään pesuhuoneisiin ennen kellokortin leimaamista noin 15 minuuttia ennen työajan päättymistä. Menettelyn jatkuttua oli työnantaja ilmoittanut vähentävänsä palkasta luvattomasti peseytymiseen käytettyä aikaa vastaavan rahamäärän.

Näillä perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimessa vaatinut, että Kemian Työntekijäin Liitto ja Sarviksen Ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuslain 8 §:ssä mainittujen velvollisuuksiensa rikkomisesta työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoon.

Kemian Työntekijäin Liitto on kanteeseen vastatessaan kiistänyt, että työnseisaukset olisivat olleet ammattiosaston tai liiton toimeenpanemia. Syyskuun 20 päivänä 1976 toimeenpantu työnseisaus oli ollut mielenosoitus hintojen kohoamista vastaan, eikä sillä ollut pyritty mitenkään vaikuttamaan työntekijäin työsuhteen ehtoihin. Kysymyksessä olevan osaston luottamusmies oli osallistunut vain tähän mielenosoituslakkoon. Erään toisen luottamusmiehen tarkoituksena oli ollut tulla vuorollaan töihin maanantaina 6.9., mutta hän ei ollut kuitenkaan tullut saatuaan tietää, että eräs luottamusmies, jota kanne ei enää koske, oli palautettu työpaikalta pois.

Tehtaalla oli jo vuosia vallinnut käytäntö, jonka mukaan työntekijät voivat työn likaisuuden takia peseytyä työajalla. Käytäntö oli näin ollen ollut voimassa työsuhteiden ehtona, eikä entisen käytännön noudattaminen tietenkään ollut voinut muodostua työtaistelutoimenpiteeksi.

Ammattiosaston puolesta oli pääluottamusmies ilmoittanut useita kertoja työosastojen luottamusmiehille, että työehtosopimuksen voimassa ollessa ei saanut panna toimeen työtaisteluja, sekä kehottanut heitä ilmoittamaan tämän työntekijöille. Myös ammattiosaston puheenjohtaja oli tehnyt luottamusmiehille samanlaisia ilmoituksia. Ammattiosaston toimikunta oli lisäksi useissa kokouksissa todennut työtaistelutoimenpiteet työehtosopimuksen vastaisiksi ja siten kielletyiksi. Toimikunnan jäsenet ja mukana olleet luottamusmiehet olivat välittäneet nämä toteamukset työpaikoille.

Näillä syillä Kemian Työntekijäin Liitto on katsonut, että sekä liitto että ammattiosasto olivat tehneet kaiken voitavansa työrauhan ylläpitämiseksi tehtaalla, ja pyytänyt kannetta hylättäväksi.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Sarviksen Ammattiosasto on ollut kuultavana.

Työtuomioistuin katsoo jutussa esitetyn selvityksen perusteella, että myös 20.9.1976 toimeenpannulla työnseisauksella on tuettu palkankorotusvaatimuksia. Pesutaukojen käytössä noudatetulla menettelyllä taas on pyritty työehtosopimuksen määräämää lyhyempään työ aikaan, joskin työntekijöillä on saattanut olla käsitys, että heillä olisi aikaisemman käytännön perusteella oikeus ko. taukoihin eikä niistä olisi työnantajallekaan mainittavaa haittaa. Luottamusmiesten poissaolo työstä työnseisausten aikana on joissakin tapauksissa perustunut puolustettavissa olevaan käsitykseen työnantajan luvasta, mutta muiden tapausten osalta ammattiosasto vastaa heidän osallistumisestaan työtaisteluihin samoin kuin siitä, ettei osasto ole riittävän tehokkaasti pyrkinyt niiden estämiseen eikä liioin ole asianmukaisesti saattanut jäsentensä tietoon Kemian Työntekijäin Liiton vaatimuksia työrauhan noudattamisesta.

Lakkojen pitkähköön esiintymiseen nähden, josta Kemian Työntekijäin Liitto on ollut selvillä, eivät liiton vastineessa mainitut toimenpiteet ole olleet riittäviä, varsinkin kun liitto ei ole riittävästi huolehtinut tiedotuksensa asianmukaisesta perillemenosta.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Kemian Työntekijäin Liiton maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 3 000 markkaa ja Sarviksen Ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 800 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Heiniö, Riski, Mickwitz, Hyppönen, Lankinen ja Kuivanen.

Tuomio oli yksimielinen.