Legislator Case Law & Legislation
TT:1976-101 AI generated

Labor court dismissed claim that pipe damage compensation must be paid per treatment cycle in mechanical sandblasting.

Case Number TT:1976-101
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the union's claim requiring pipe damage compensation to be paid for every treatment cycle in mechanical sandblasting work. The court found the union's evidence insufficient to contradict the clear wording of the collective agreement, which explicitly limited compensation to specific conditions rather than every cycle. Consequently, the court ruled that the employer acted correctly by following the agreement's literal text without intentional breach.

Legislator headnote

AI generated

Section 1 of the Collective Agreement on Construction Workers' Wages; The collective agreement's explicit wording prevails over implied interpretations, meaning compensation is due only as strictly defined and not for every treatment cycle unless the text specifies otherwise.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation pipe damage compensation mechanical sandblasting treatment cycle payment labor dispute resolution contractual wording union claim dismissal
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Tuomiossa hylätty kanne, jossa vaadittu, että työehtosopimuksen mukaan koneellisessa hiekkatasoitetyössä putkihaittakorvaus olisi maksettava kultakin käsittelykerralta. Myös hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Perusteluissa nojauduttu pitkälti työehtosopimusneuvotteluista esitettyyn selvitykseen. Työehtosopimuksen soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys todettu varsin puutteelliseksi.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Maalarimestariliitto r.y. Tasoite Backman Oy

RATKAISU

Rakennustyöläisten Liiton ja Suomen Maalarimestariliiton kesken 23.4.1974 solmittuun maalarinalan työehtosopimukseen liittyvässä urakkahinnoittelussa on muun ohessa seuraavat määräykset:

I SISÄPUOLISET MAALARINTYÖT

Yleismääräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Eri hinnoitteluryhmiä täydentäviä yleishintoja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jos seinissä ja katoissa on lämpö- ja sähköjohdot pinnassa, maksetaan niiden aiheuttamasta haitasta täytössä mk -,14 jm.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Koneelliset hiekkatasoitetyöt

Kohde: Suurmuottimenetelmällä rakennettu normaali kerrostalo hinnoittelu n:o 1, elementtimenetelmällä rakennettu kerrostalo hinnoittelu n:o 2 ja tasasaumaiset tiili- ja lautavalupinnat hinnoittelu n:o 3.

Ruisku: Tolu ja Tumac työnantajan koneilla. Koneelle Mono 20 % ja koneelle Aru 27 % korotus.

Uudet hiekkatasoitteen ruiskutuslaitteet ym. koneet hyväksytään liitettäväksi hinnoitteluun yhteisen tutkimuksen pohjalta.

Tasoitteet: Vetonit KR, T ja V, Valke K3H ja Pinta.

Hinnoittelu n:o 1

Käsittelyt 2 1/2 1 1/2 1 1/2 Osittain tasoitus -,29 -,29 - -,29 I ylitäyttö -,52 -,52 -,52 II Ylitäyttö tai kattopintojen valmiiksi ruiskutus -,46 - - Kulmat ja rajoit. -,11 -,07 -,06 -,02 Pienten pintojen kor. -,11 -,06 -,04 -,03 Massan sekoitus ja suojaus -,08 -,05 -,03 -,02 Kokonaishinnat mk/m2 1,57 -,99 -,65 -,36

Hinnoittelu n:o 2 2 1/2 1 1/2 1 1/2

Osittainen tasoitus -,19 -,19 - -,20 I ylitäyttö -,52 -,52 -,52 II ylitäyttö tai kattopintojen valmiiksi ruiskutus -,40 - - Kulmat ja rajoit. -,12 -,08 -,06 -,03 Pienten pintojen kor. -,13 -,06 -,04 -,03 Massan sekoitus ja suojaus -,10 -,05 -,03 -,02 Kokonaishinnat mk/m2 1,46 -,90 -,65 -,28

Hinnoittelu n:o 3

Käsittelyt 3 2 1 1/2 Osittain tasoitus *) -,34 I ylitäyttö -,76 -,76 -,76 II ylitäyttö -,60 -,60 III ylitäyttö -,61 Kulmat ja rajoit. -,16 -,11 -,06 -,03 Pienten pint.korotuk. -,16 -,11 -,05 -,03 Massan sekoitus ja suojaus -,16 -,08 -,04 -,03 Kokonaishinnat mk/m2 2,45 1,66 -,91 -,43

*) Osittain tasoitus tehdään aina ylitasoituksen jälkeen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17) Jokaisesta V- ja U-muotoisesta urasta maksetaan -,29 jm ylitäytön osalta (ei koske pintaruiskutusta). Sisäpuolisten maalarintöiden yleismääräyksiä ei sovelleta koneellisessa hiekkatasoitetyöhinnoittelussa.

18 ) Vesi-, viemäri-, ym. johtojen tuottamasta haitasta maksetaan -,14 mk/jm. Jos putket ovat 5 cm lähempänä seinää, maksetaan -,25 mk/jm.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Suomen Maalarimestariliiton jäsenyritys Tasoite Backman Oy oli suorittanut vuonna 1974 koneellista hiekkatasoitetyötä käsittävää alaurakointia useissa eri rakennuskohteissa Helsingin seudulla. Rakennustyöläisten Liiton kolme jäsentä oli suorittanut kyseistä työtä Lauttasaaressa Itälahdenkadulla sijaitsevalla rakennustyömaalla 11.-28.6. ja 12.-23.8.1974. Ajalla 26.3.-12.4. ja 24.5.-11.6. sekä 29.7.-9.8.1974 he olivat työskennelleet Mellunmäessä sijaitsevalla rakennustyömaalla.

Aina 11.6.1974 eli Lauttasaaren työmaahan asti työnantaja oli maksanut koneellisessa hiekkatasoitetyössä vesi-, viemäriym. johtojen tuottamasta haitasta työehtosopimuksen 18 kohdan mukaisen korvauksen 14 p/jm ja 25 p/jm kultakin tasoituskerralta. Urakkalaskelmiin oli esim. kahdelta tasoituskerralta suoritettu putkihaitan korvaaminen kirjattu siten, että putken pituus eli juoksumetrit oli kerrottu kahdella rahakertoimen oltua yhdelle tasoituskerralle säädetyt 14 ja 25 p/jm.

Kesäkuun 11 päivän 1974 jälkeen tehdystä työstä työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta putkihaitan korvausta muutoin kuin yksinkertaisena riippumatta työn vaatimasta tasoituskertojen lukumäärästä. Elokuussa oli käynyt ilmi, että Tasoite Backman oli jättänyt jo aikaisemmin keväällä 1974 Myyrmäessä sijaitsevalla aluerakennustyömaalla koneellisessa hiekkatasoitetyössä putkihaitan maksamatta tapauksissa, joissa tasoitus oli tehty 2 tai 2 1/2 kertaa. Liiton kolmelle jäsenelle haittamaksu oli maksettu vain yhdeltä tasoitekerralta.

Paikallisessa neuvottelussa 6.8.1974 Mellunketun työmaalla Myyrmäessä olivat työntekijäpuolen edustajat vaatineet haittamaksua kultakin käsittelykerralta työehtosopimuksen 18 kohdan tarkoituksen ja aikaisemman sopimuskäytännön mukaisesti. Mikäli kysymyksessä oli 2 1/2-kertainen tasoitus eli kaksi täyttä tasoitusta (ylitäyttöä) sekä osittain tasoitus, haittamaksu kuului saman sopimuskohdan mukaan pelkästään kaksinkertaisena. Yhtiö oli ilmoittanut maksavansa putkihaitan vain yksinkertaisena, muun muassa sillä perustelulla, että näin olisi kevään työehtosopimusneuvotteluissa sovittu.

Vuoden 1970 työehtosopimukseen oli otettu Rakennustyöläisten Liiton esityksestä määräys koneellisista hiekkatasoitetöistä. Putkihaittojen korvaamisen osalta käytäntö oli ollut samanlainen kuin vuoden 1969 työehtosopimuskierroksella.

Vuoden 1971 työehtosopimuskierroksella Rakennustyöläisten Liitto oli tehnyt ko. töitä koskevia muutosesityksiä, joiden mukaan mm. vesi-, viemäri- ja lämpöjohtojen tuottamasta haitasta maksettaisiin mk -,11 putkijuoksumetriä kohti käsittelykerralta. Muutosta ei kuitenkaan ollut saatu aikaan.

Vuoden 1972 työehtosopimuskierroksella oli liiton tekemässä maalausalan työehtosopimuksen muutosesityksessä ehdotettu koneellisia hiekkatasoitetöitä koskevaan kohtaan määräystä, jonka mukaan "vesi-, viemäri- ym. johtojen tuottamasta haitasta maksetaan 0,22 mk/jm." Suomen Maalarimestariliitto oli tehnyt 8.5.1972 vastaesityksen, jonka mukaan (kohta 18) "vesi-, viemäri- ym. johtojen tuottamasta haitasta maksetaan 0,11 mk/jm. Jos putket ovat 5 cm lähempänä seinää, maksetaan 0,22 mk/jm. (Kohtiin 17 ja 18 + yleiskorotus)". Suluissa mainittu yleiskorotus oli merkinnyt yhtä penniä.

Asiasta käydyissä keskusteluissa oli käynyt selville, että kysymys oli korvauksesta, joka maksettiin yhdeltä ylitäytöskerralta, kuten sisäpuolisten maalaustöidenkin kohdalla mainitusta putkihaitasta. Näin ollen työntekijäpuoli oli hyväksynyt työnantajien esityksen, jollaisena se oli kirjattu uuteen työehtosopimukseen. Vastaavaan sopimuskohtaan ei vuosina 1973 ja 1974 ollut tehty muutoksia pennimääriä lukuunottamatta. Vuoden 1972 jälkeen putkihaitta oli korvattu sopimuksen mukaisesti kultakin käsittelykerralta, kunnes Tasoite Backman Oy:n menettely oli muuttanut tilannetta.

Myös ennen putkihaittaa koskevan määräyksen ottamista vuoden 1972 työehtosopimukseen käytännössä putkihaitasta oli maksettu käsittelykertojen määrästä riippuvaa korvausta käyttäen esikuvana sisäpuolisten maalaustöiden hinnoittelua. Tässä periaatteessa ei ollut tapahtunut muutosta silloinkaan, kun putkihaitta oli kirjattu työehtosopimukseen. Myös sovellutuskäytäntö oli vastannut työehtosopimusta. Varsin epäoikeudenmukainen ja epälooginen olisikin sellainen tulkinta, jonka mukaan työntekijä ei saisi tehdessään saman tasoituksen kahteen tai kolmeen kertaan lisätyöstä mitään hyvitystä, vaikka putkihaitta koski joka työkertaa.

Näillä perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa vaatinut vahvistettavaksi, että koneellista hiekkatasoitetyötä tekevällä työntekijällä on oikeus saada työehtosopimuksen sanotunlaista työtä koskevien urakkatyömääräysten 18 kohdan tarkoittama lisämaksu kultakin tasoituskerralta (ylitäytöltä) lukuunottamatta osittain tasoitusta, jolta haittamaksua ei makseta. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut että Tasoite Backman Oy työehtosopimuslain 7 §:n nojalla tuomittaisiin hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Maalarimestariliitto työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Suomen Maalarimestariliitto ja Tasoite Backman Oy ovat kanteeseen vastatessaan katsoneet, että koneellisten hiekkatasoitetöiden urakkahinnoittelu oli rakentunut kokonaishintaperiaatteelle siten, ettei kaikkia erillisiä haittoja ollut erikseen otettu huomioon, vaan oli haettu keskimääräinen kokonaishinta, johon sisältyi rajoitus, suojaus, pienten pintojen korotus ym.

Vuonna 1972 Rakennustyöläisten Liitto oli jälleen vaatinut putkihaittakorvauksen ottamista työehtosopimukseen. Vaatimuksen sanamuoto ja ajatus olivat kuitenkin olleet aivan toiset kuin edellisenä vuonna. Sen mukaan "vesi-, viemäri- ym. johtojen tuottamasta haitasta maksetaan 0,22 mk/jm". Vuoden 1971 muutosesitykseen sisältyneet sanat "putkijuoksumetriä kohti käsittelykerralta" oli jätetty pois. Työnantajapuoli oli tietenkin ymmärtänyt vaatimustekstin niin, että kokonaishinnoittelulle vieraasta käsittelykertojen laskennasta oli luovuttu, mitä vahvisti se, että pennimääräinen korvaus oli kaksinkertaistettu vastaamaan kaksinkertaisen käsityöhinnoittelun hintaa. Tällaisen kokonaishinnoitteluun sopivamman lisähaittakorvauksen työnantajat olivat olleet valmiit hyväksymään, koska työntekijäpuoli oli luopunut edellisenä vuonna esittämästään jokaista käsittelykertaa koskeneesta vaatimuksestaan. Tässä typistetyssä muodossa haittakorvaus oli otettukin vuoden 1972 työehtosopimukseen.

Haittakorvauksen pennimääräiseksi suuruudeksi oli siis otettu käsityöhinnoittelun korvaus, koska haitta oli sama sekä koneellisessa työssä että käsityössä. Käsityökorvaus 10 penniä oli kuitenkin kerrottu kahdella, koska kahden kerran käsittely oli koneellisessa tasoitetyössä yleisintä ja samalla oli säilytetty kokonaiskorvaukseen perustunut järjestelmä.

Kannekirjelmässä oli valheellisesti väitetty, että vuoden 1972 työehtosopimusneuvotteluissa olisi keskustelussa käynyt ilmi, että määräystä putkihaittakorvauksesta tulisi soveltaa sanamuotonsa vastaisesti. Neuvotteluista laadituista melko yksityiskohtaisista pikakirjoitusmuistiinpanoista ei löytynyt mitään mainintaa tällaisesta ajatuksesta, jolla olisi kumottu tekstin selvän sanamuodon mukainen sisältö.

Maalausalan työehtosopimuksen urakkahinnoittelussa oli muissa kohdin aina käytetty sanontaa "kerralta", "ylitäytön osalta" tms. lisämainintaa, jos oli tarkoitettu maksaa haittakorvaus jokaiselta käsittelykerralta. Näin esimerkiksi riidanalaista kohtaa edeltävässä yleismääräyksessä, joka oli samalla kierroksella otettu työehtosopimukseen, oli käytetty sanontaa "ylitäytön osalta". Käsittämätön oli myös väite, että tällä hetkellä maamme suurin hiekkatasoitetöiden urakoitsija Tasoite Backman Oy olisi jonakin tiettynä päivänä - 11.6.1974 yht'äkkiä muuttanut aikaisempaa käytäntöä. Työehtosopimusta oli jatkuvasti sovellettu sen selvän sanamuodon mukaisesti.

Kannekirjelmään liitetyt laskelmat eivät osoittaneet käytännön poikkeavan sopimuskohdan selvästä sanamuodosta. Joillakin satunnaisilla hajatapauksilla ei muutoinkaan ollut suurta merkitystä, koska rakennusalan palkat olivat liukuneet myös yleismääräysten soveltamisen yhteydessä. Työehtosopimuksen sanamuoto oli näin ollen ehdoton tulkintaohje. Tuntipalkkauksen puolella Rakennustyöläisten Liitto olisi tuskin lähtenyt ajamaan kannetta työsopimuksiin vedoten, että työehtosopimuksessa määrätty tuntipalkka 11,79 olisi käytännön perusteella luettava esim. 12,50.

Näillä syillä Suomen Maalarimestariliitto ja Tasoite Backman Oy ovat katsoneet, ettei Tasoite Backman Oy ole rikkonut maalausalan työehtosopimusta sitä sen sanamuodon mukaisesti soveltaessaan. Tahallisesta rikkomisesta ei missään tapauksessa voinut olla kyse, koska kyseinen sanamuoto vastasi työnantajan käsitystä. Näin ollen ei Suomen Maalarimestariliitto myöskään ollut voinut syyllistyä valvontavelvollisuutensa rikkomiseen.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että putkihaittakorvaus olisi koneellisessa hiekkatasoitetyössä työehtosopimuksen mukaan maksettava kultakin käsittelykerralta, ja harkitsee sen vuoksi oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saavat Suomen Maalarimestariliitto ja Tasoite Backman Oy itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Vihma, Mickwitz, Parkkinen, Hyppönen, Lankinen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.