Labor court dismisses strikes supporting internal wage demands as violating peace obligations and union supervision duties.

Yhtiön työmailla oli viidellä eri paikkakunnalla pantu toimeen työnseisauksia, joiden syyksi oli ilmoitettu tukea yhden konepajan asennusosaston työntekijäin palkankorotusvaatimuksia. Myötätuntotoimenpiteiksi ilmoitetuilla työnseisauksilla oli pyritty tukemaan samaan työehtosopimukseen sidottujen saman työnantajan palveluksessa olevien työntekijäin palkkavaatimuksia, joita vastaavia aikapalkkojen korotuskysymyksiä oli sitä paitsi ollut vireillä myös niillä osastoilla, joilla työnseisauksiin oli ryhdytty. Työnseisauksia ei voitu pitää työrauhavelvollisuuden ulkopuolelle jäävinä myötätuntotoimenpiteinä.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 8.4.1974 solmitussa ja 7.3.1975 tarkistetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkaryhmät

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perustuntipalkka

Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3. Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään 5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkka, joka vähintään 15 %:lla ylittää työntekijän perustuntipalkan.

Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja näiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa esittänyt, että sen jäsenyrityksen A. Ahlström Oy:n Varkauden konepajalla oli Metallityöväen Liiton jäsenyhdistyksen Varkauden Metallityöväen Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies Juhani Holopainen esittänyt 10.2.1975 työnantajalle vaatimuksen, jonka mukaan mm. asennusosaston työntekijöiden palkkoja olisi ollut korotettava 1 mk/t yli sen, mitä työehtosopimuksen mukaan työntekijöille oli jo suoritettu. Työnantaja oli torjunut yleiskorotusvaatimuksen työehtosopimukseen perustumattomana, mutta oli sen sijaan ilmoittanut eräistä tarkistuksista, joilla oli korjattu aika- ja urakkapalkkojen välistä suhdetta. Tarkistukset oli toteutettu 3.3.1975 lukien.

Näiden lakkojen lisäksi olivat eräät Varkauden konepajan osastot ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin ilmoittaen tukevansa lakkoilevia asennusosaston työntekijöitä. Putkiosastolla oli 25.3.1975 ryhtynyt 58 työntekijää kahden tunnin istumalakkoon ja 71 työntekijää 16.4. neljän tunnin lakkoon. Samana päivänä oli lisäksi työkaluosastolla ollut 30 työntekijää neljän tunnin lakossa ja kolmen tunnin istumalakkoon oli osallistunut 72 työntekijää levyosastolla, 33 työntekijää koneistamossa, 12 työntekijää kokoonpano-osastolla, 45 työntekijää seulalevyosastolla ja 46 työntekijää ulkotyöosastolla sekä tehdaspalveluosastolla oli kaksi työntekijää ollut neljän tunnin mittaisessa lakossa.

Tapahtumat Varkauden konepajalla oli välittömästi työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen saatettu Metallityöväen Liitolle tiedoksi edellyttäen toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi. Työtaistelutoimen piteiden yhä jatkuessa oli pyyntö uudistettu useaan otteeseen, mutta Metallityöväen Liiton mahdollisesti suorittamilla toimenpiteillä ei ollut havaittu olleen minkäänlaista vaikutusta.

Työtaistelutoimenpiteiden uhatessa ja niiden alkamisen jälkeen oli työnantaja vaatinut pääluottamusmiestä ja muita luottamusmiehiä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan säilymiseksi ja palauttamiseksi tuotantolaitoksessa. Nämä eivät kuitenkaan olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin, vaan olivat vaatimuksia esittämällä ja muulla toiminnalla asettuneet selvästi tukemaan lakkoilevia työntekijöitä.

Kaikilla näillä työtaisteluilla oli pyritty painostamaan työnantajaa hyväksymään voimassa olevan työehtosopimuksen määräysten vastaiset vaatimukset ryhtymällä painostustoimenpiteisiin työehtosopimusta rikkoen. Työtaistelut olivat selvästi kohdistuneet voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiin. Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies enempää kuin muutkaan luottamusmiehet tai osaston toimihenkilöt eivät olleet ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin työehtosopimusten vastaisten työtaistelujen syntymisen ehkäisemiseksi tuomitsemiseksi tai lopettamiseksi, vaan olivat toiminnallaan tukeneet työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia.

Koska sekä liitto että ammattiosasto olivat täten laiminlyöneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet, liitto laiminlyömällä toimenpiteet työrauhan säilymiseksi ja palauttamiseksi ja ammattiosasto sallimalla sitä työpaikalla edustavien luottamusmiesten ja toimihenkilöiden tukea työehtosopimuksen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä sekä molemmat jättämällä huolehtimatta siitä, että ammattiosaston jäsenet olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä, Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa vaatinut, että Metallityöväen Liitto ja Varkauden Metallityöväen Ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kuvatunlaisessa palkkatilanteessa eivät olleet olleet yksinomaan asennusosaston työntekijät, vaan myös muiden työosastojen suorituspalkkaiset työntekijät, jotka työtilanteesta riippuen siirrettiin työpaikan käytännön mukaisesti asennustyöhön. Asennustyötä tehdessään nämä työntekijät joutuivat huomattavasti alhaisemmille aikapalkoille. Siirto tapahtui työnantajan yksipuolisin määräyksin ja näiden ns. lainamiesten ansiot saattoivat pudota jopa 4 markalla/tunti.

Varkauden ulkopuolella sattuneiden häiriöiden lopettamiseen oli edellä mainitun pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen ollut vaikeaa ja jopa mahdotonta tehokkaasti vaikuttaa. Jos pääluottamusmiehelle oli tullut työnantajalta mitään ilmoitusta, oli hän pyrkinyt puhelimitse saamaan yhteyttä ko. ulkopaikkakuntatyömaille. Työntekijät oli tavoitettu aikaisintaan seuraavana työpäivänä, jolloin työt olivat jo olleet normaalisti käynnissä.

Ammattiosaston toiminnasta oli todettava, että osaston puheenjohtaja Matti Kaurio oli tapahtumien aikaan ollut lautamiehenä viikon kestäneillä käräjillä ja lisäksi tapaturman vuoksi sairaslomilla. Osaston varapuheenjohtajan ja sihteerin mahdollisuuksia asian hoitamiseen oli vaikeuttanut muun muassa se, että he olivat olleet samanaikaisesti kursseilla ja siten poissa työpaikalta. Ammattiosaston toimikunta oli kokouksessaan 17.4.1975 käsitellyt asennusosaston tilannetta ja tuominnut jyrkästi eri työpaikoilla tapahtuneet seisaukset edellyttäen osaston puuttumista asiaan. Ammattiosaston puheenjohtaja oli sairaslomansa jälkeen pyrkinyt selvittämään tilannetta työnantajan kanssa käydyin neuvotteluin. Kaurio oli saanut tilanteesta tiedon paikalliselta liiton toimitsijalta Kauko Ahoselta, ja jo sairaslomansa aikana Kaurio oli puhelimitse yrittänyt saada yhteyttä joillekin työmaille ja ollut yhteydessä luottamusmiehiin.

Liiton toimitsijat Esko Honkavaara ja Unto Husso olivat kumpikin tahollaan hoitaneet Varkaudessa syntynyttä tilannetta. Honkavaara oli velvoittanut toimitsija Kauko Ahosen selvittämään tilannetta. Ahonen oli edelleen ollut yhteydessä ammattiosaston puheenjohtajaan samoinkuin työpaikoille ja kehottanut työrauhan palauttamiseen. Hänen mahdollisuuksiaan oli kuitenkin vähentänyt ne 22 matkatyöpäivää, jolloin hän oli ollut poissa Varkaudesta. Toimitsija Husso oli ollut yhteydessä pääluottamusmieheen ja toimitsija Ahoseen kehottaen kumpaakin toimimaan tilanteen rauhoittamiseksi.

Mikäli Varkauden Konepajalla oli tapahtunut juttuun liittyviä myötätuntotyötaistelutoimenpiteitä, olivat sellaiset oikeutemme mukaan luvalliset. Vaikka oikeuskirjallisuudessa oli esiintynyt pyrkimystä viedä tällaiset työtaistelutoimenpiteet työrauhavelvollisuuden piiriin, ei laista saanut tukea tällaiselle kannanotolle. Työrauhavelvollisuus oli sen sijaan relatiivista, mutta myötätuntotyötaistelutoimenpiteiden kuuluminen työrauhavelvollisuuteen merkitsisi sen muuttumista absoluuttiseksi.

Kaiken kaikkiaan oli todettava että työehtosopimuksen edellyttämiin luottamusmiehen normaalitoimenpiteisiin oli ollut jokseenkin mahdotonta ryhtyä niissä tapauksissa, joissa työntekijöitä ei ollut tavoitettu huomattavien etäisyyksien vuoksi. Häiriöt olivat lisäksi olleet ennalta aavistamattomia, joten oli ollut mahdotonta ryhtyä ennakkoehkäiseviin toimenpiteisiin. Jälkitoimenpiteisiin olivat luottamusmiehet voineet ryhtyä työrauhavelvollisuuden edellyttämällä tavalla ainoastaan Varkauden alueella. Luottamusmiehet eivät kuitenkaan missään olleet toiminnallaan tukeneet työstä poistuneita työntekijöitä sen paremmin kuin ammattiosastokaan, joka oli jyrkästi tuominnut seisaukset. Näillä perusteilla Metallityöväen Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Varkauden Metallityöväen Ammattiosasto r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että A. Ahlström Oy:n Varkauden konepajalla on 10.2.1975 esitetty vaatimus asennusosaston työntekijäin palkkojen korottamisesta yhdellä markalla tunnilta. Työnantajan torjuttua vaatimuksen mutta tarkistettua aika- ja urakkapalkkojen välistä suhdetta vaatimus on 21.3.1975 uusittu. Vaatimuksen tukemiseksi ovat työntekijät sitten ryhtyneet kanteessa kerrottuihin työnseisauksiin 18.3. ja 16.4.1975 välisenä aikana Varkauden prosessitehtailla ja yhtiön Pietarsaaren, Raahen, Kaukopään ja Tornion työmailla. Tämän lisäksi ovat Varkauden konepajan putkiosastolla työntekijät 25.3.1975 ryhtyneet työnseisaukseen kanteessa kerrotuin tavoin ja 16.4.1975 on työnseisauksia esiintynyt myös konepajan putki-, työkalu-, levy-, kokoonpano-, seulalevy-, ulkotyö- ja tehdaspalveluosastolla sekä koneistamossa Työnseisausten syyksi on molempina päivinä ilmoitettu tarkoitus tukea asennusosaston työntekijöitä.

Häiriöiden pitkittymiseen nähden ei ammattiosaston toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi asennusosastolle voida pitää riittävinä. Myötätuntotoimenpiteiksi ilmoitetuilla työnseisauksilla on pyritty tukemaan samaan työehtosopimukseen sidottujen saman työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden palkkavaatimuksia, joita vastaavia aikapalkkojen korotuskysymyksiä on sitä paitsi ollut vireillä myös niillä osastoilla, joilla sanottuihin työnseisauksiin on ryhdytty. Näistä syistä ei näitä työnseisauksia voida pitää työrauhavelvollisuuden ulkopuolelle jäävinä myötätuntotoimenpiteinä. Ammattiosaston ei ole kuitenkaan edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin näiden työnseisausten johdosta. Vastineessa mainittuja Metallityöväen Liiton toimenpiteitä ei työhäiriöiden pitkällisen jatkumisen vuoksi liioin voida pitää riittävinä liiton valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Varkauden Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 500 markkaa ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2 500 markkaa. Tämän ohessa Varkauden Metallityöväen Ammattiosasto ja Metallityöväen Liitto velvoitetaan korvaamaan yhteisvastuullisesti Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 700 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Peltola, Vihma, Riski, Airaksinen, Hyppönen, Lankinen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.