Labor union fined for strike aimed at rescinding dismissal; union dismissed for failing supervisory duty.

Telakan työntekijäin työnseisauksien tarkoituksena oli ollut saada työnantaja peruuttamaan erään työntekijän työsuhteen purkaminen, ja se oli kohdistunut yleissopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta erottaa työntekijä. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon. Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijäliitto asian yhteydessä olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Erotetun työntekijän työsuhde ei sen purkamishetkellä ollut kestänyt yhdeksää kuukautta, joten irtisanomissuojasopimus ei koskenut häntä, eikä työnantaja hänet erottaessaan ollut voinut rikkoa sanotun sopimuksen määräyksiä eikä työnantajaliitto laiminlyödä valvontavelvollisuuttaan.

Kysymys myös kanteen tutkimisedellytyksistä.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen ryhmä r.y. ja Valmet Oy

RATKAISU

Asianosaisyhdistysten välillä 8.4.1974 allekirjoitetussa konepajoja ja laivatelakoita koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946.

Yleissopimus irtisanomissuojasta 22.2.1966.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Mom. 1. Kts. yleissopimus (YS) 5. kohta ja 6. kohta sekä irtisanomissuojasopimus (IS).

Milloin työntekijälle hänen rikkomuksensa tai laiminlyöntinsä vuoksi on annettu varoitus, tulee siitä ilmoittaa myös asianomaiselle luottamusmiehelle, mikäli tämä ei ollut läsnä varoitusta annettaessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetuissa yleissopimuksessa ja irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

YLEISSOPIMUS

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.- - - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

YLEISSOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Tämä sopimus koskee työntekijää, joka 18 vuotta täytettyään on ollut samassa työsuhteessa vähintään 9 kuukautta. Työsuhteen kestoaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jona työntekijä on ollut asevelvollisuuslain nojalla vakinaista palvelustaan suorittamassa.

Tämä sopimus ei koske:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. tapauksia, joissa työsopimus on purettu työsopimuslain 31 §:ssä mainitun syyn perusteella.

Sopimuksen piiriin kuuluvat kuitenkin ne tapaukset, joissa työsopimus on purettu sairauden tai sanotun lain 15 §:ään sisältyvien järjestysmääräysten rikkomisen perusteella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Työnantaja älköön irtisanoko tai lomauttako yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta. Jos hän syyllistyy tällaiseen toimenpiteeseen, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen.

Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä joiden perusteella yrityksen työntekijämäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

Jos irtisanomisesta tai lomauttamisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelujärjestystä noudattaen. Elleivät työnantaja- ja työntekijäliitot pääse asiasta yksimielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on Metallityöväen Liiton kanteeseen vastatessaan lausunut, että Parkkosen työsuhde Valmet Oy:ssä oli alkanut 1.8.1974 päättyen edellä selviävin tavoin 12.2.1975. Koska irtisanomissuojasopimuksen soveltaminen edellytti sopimuksen 1 §:n mukaan työsuhteen jatkumista vähintään 9 kuukautta ennen kuin työntekijä tuli sopimuksen piiriin ja kun muutakaan perustetta sopimuksen soveltamiselle ei ollut olemassa, Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta. Siltä varalta, että kanne tutkittaisiin, Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on kiistänyt Metallityöväen Liiton kanteessa esitetyt vaatimukset vaatien niiden hylkäämistä. Asianosaisyhdistysten edustajien läsnä ollessa työpaikalla laadittu selvitys nimittäin osoitti, että Parkkonen oli 11.2.1975 työpaikalta poistuessaan ollut alkoholin vaikutuksen alaisena.

Valmet Oy on osaltaan yhtynyt Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän vastineessa lausuttuun.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Helsingin Kone- ja telakkatyöväen ammattiosasto on ollut Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän kanteen johdosta kuultavana.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutut; ja koska Metallityöväen Liitto on kanteessaan vaatinut vahingonkorvausta ja hyvityssakkoa irtisanomissuojasopimuksen väitetyn rikkomisen perusteella ja kysymys siitä, kuuluuko asianomainen työsuhde sen kestoajan huomioon ottaen irtisanomissuojasopimuksen soveltamispiiriin, näin ollen on kannetta koskeva asiakysymys, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän tämän kanteen tutkimista vastaan esittämän väitteen.

Metallityöväen Liiton kanteen osalta työtuomioistuin toteaa, että erotetun työntekijän työsuhde on riidattomasti alkanut 1.8.1974 eikä se siis työsuhteen purkamishetkellä ole kestänyt yhdeksää kuukautta. Kun irtisanomissuojasopimus ei näin ollen 1 §:nsä mukaan ole koskenut häntä, ei Valmet Oy ole hänet erottaessaan voinut rikkoa mainitun sopimuksen määräyksiä eikä Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä yhtiön menettelyn hyväksyessään laiminlyödä sille työehtosopimuslain nojalla kuuluvaa valvontavelvollisuuttaan, eikä erotetulla työntekijällä siis liioin voi olla oikeutta korvaukseen irtisanomissuojasopimuksen perusteella.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Metallityöväen Liiton kanteen kokonaan sekä Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän Metallityöväen Liittoa vastaan esittämän hyvityssakkovaatimuksen, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Helsingin Kone- ja telakkatyöväen ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 500 markkaa. Helsingin Kone- ja telakkatyöväen ammattiosaston on sitä paitsi korvattava Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut työrauhavelvollisuutta koskevassa jutussa 800 markalla ja Metallityöväen Liiton, joka on jatkanut irtisanomissuojasopimusta koskevaa kannettaan senkin jälkeen kun erotetun työntekijän työsuhteen kestoaika oli käynyt riidattomaksi, Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikuluista tässä jutussa 300 markkaa. Muulta osin saavat asianosaiset itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Vihma, Riski, Airaksinen, Hyppönen, Lankinen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.