Labour Court allows one strike fine for multiple lockouts under collective agreement breach rules.

Kolmessa yhdessä käsitellyssä eri kanteessa oli vaadittu ammattiosaston tuomitsemista telakan työntekijäin lakkojen johdosta viiteen eri hyvityssakkoon, kun taas vastineissa niiden oli katsottu muodostavan ammattiosaston vastuun kannalta yhden kokonaisuuden. Työtuomioistuin ei jutussa esitetyn perusteella voinut sanottujen lakkojen johdosta tuomita ammattiosaston maksettavaksi enempää kuin yhden hyvityssakon.

Lakot olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin siitä riippumatta, että työpaikalla noudatetut, osin paikallisiin sopimuksiin perustuneet palkat jo ennestään olivat ylittäneet työehtosopimuksen määräämän vähimmäistason.

Kanne katsottu riittävästi yksilöidyksi.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisten välillä voimassa olevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkaryhmät

Mom. 2. Suorittamiensa töiden vaativuutta perustana pitäen jaetaan työntekijät palkkaryhmiin seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työkohtainen tuntipalkka eli suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste

Mom. 6. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoitteluperusteena työkohtaista tuntipalkkaa, joka määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan, poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perustuntipalkka

Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3. Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään 5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkka, joka vähintään 15 %:lla ylittää työntekijän perustuntipalkan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkka työn hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä.

Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua, so vitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

A. TYÖPALKAT JA PALKKAPERUSTEET

Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan alla mainituilla yleiskorotuksilla sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä:

a) maaliskuun 26. päivää 1974, 55 penniä tunnilta b) syyskuun 1. päivää 1974, 20 penniä tunnilta c) huhtikuun 1. päivää 1975, 50 penniä tunnilta ja d) syyskuun 1. päivää 1975, 15 penniä tunnilta. Tämän d-kohdan korotus suoritetaan erillisenä lisänä.

B. PALKKAPERUSTEIDEN YLIMÄÄRÄINEN KOROTUS

Todettiin, että ohjetuntipalkoissa suoritettu ylimääräinen korotus on tapahtunut siinä tarkoituksessa, että palkkaperusteiden ja todellisten ansioiden väliset erot supistuisivat. Palkkaperusteiden ylimääräinen korotus ei aiheuta aika- eikä suorituspalkkatyöstä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.

C. UUDET PALKKAPERUSTEET

Sovittiin, että työehtosopimuksen mukaiset suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteet ja perustuntipalkat on edellä kappaleessa B mainitun tarkoituksen toteuttamiseksi A-kappaleen a-, bja c-kohdissa mainituista ajankohdista lukien korotettava niin, että ne asettuvat prosentuaalisesti samaan suhteeseen uusiin ohjetuntipalkkoihin kuin missä ne ovat olleet aikaisempiin ohjetuntipalkkoihin.

D. AIKAPALKAT

Työehtosopimuksen mukaisia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kappaleessa A on sanottu, huomioon ottaen, että mainitun kappaleen d-kohdan mukainen 15 pennin korotus tunnilta suoritetaan erillisenä lisänä. Mikäli näin korotettu aikapalkka ei täytä uuden työehtosopimuksen mukaisia määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

E. SUORITUSPALKAT

1 §:n A-kappaleen a-, b- ja c-kohdissa mainittujen ajankohtien jälkeen käytäntöön otettavien uusien urakkahintojen ja muiden suorituspalkkojen tulee perustua sanottuina päivinä voimaan tuleviin hinnoitteluperusteisiin.

Vanhoja urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja käytettäessä sanottujen päivien jälkeen on niitä siten tarkistettava, että ansio nousee A-kappaleessa mainituin tavoin. Milloin näin korjattu suorituspalkka ei kuitenkaan täytä uuden työehtosopimuksen määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti. Mitä edellä on sanottu, ei kuitenkaan koske A-kappaleen d-kohdan tapausta, jonka mukaan myös suorituspalkkatyöntekijöille maksetaan erillinen 15 pennin suuruinen lisä tunnilta.

Suorituspalkkojen korottamisesta A-kappaleen a-, b- ja c-kohdissa tarkoitettuja tapauksia varten antavat liitot tarkemmat ohjeet erikseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Turun metallityöväen Ammattiosasto, joka on ollut jutussa kuultavana, on vaatinut, että Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto velvoitettaisiin korvaamaan ammattiosaston oikeudenkäyntikulut.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutut ja katsoo, että ne työehtosopimuksen kohdat, joihin väitettyjen työtaistelutoimenpiteiden on katsottu kohdistuneen, on kussakin haastehakemuksessa riittävästi, joskin lyhyesti yksilöity viittaamalla työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiin. Näin ollen ei juttujen tutkimiselle oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 3 momentin säännökset huomioon ottaen ole estettä, minkä vuoksi työtuomioistuin hylkää Metallityöväen Tiiton vaatimukset kanteiden jättämisestä tutkimatta sillä perusteella ettei väitettyjen työtaisteluiden kohdetta olisi haastehakemuksissa riittävästi yksilöity. Työtuomioistuin hylkää myös Metallityöväen Liiton vaatimuksen kantajan velvoittamiseksi esittämään diesel-asentajia koskeva yksikköhintaluettelo, koska tällä luettelolla ei voida olettaa olevan merkitystä todisteena näissä asioissa.

Kanteissa on pyydetty ammattiosaston tuomitsemista edellä mainittujen lakkojen johdosta viiteen eri hyvityssakkoon, kun taas vastineissa on katsottu niiden muodostavan ammattiosaston velvollisuuksien kannalta yhden kokonaisuuden. Vastineissa omaksutulle kannalle esitetyt perustelut ovat osaksi asiaan vaikuttamattomia, osaksi taas riittämättömiä osoittamaan lakot yhdeksi työtaisteluksi. Toisaalta ei kanteissa ole perusteltu niissä tästä kysymyksestä omaksuttua käsitystä eivätkä asianosaiset enemmälti käsitelleet tätä kysymystä myöskään työtuomioistuimen esivalmistelu- ja pääkäsittelyistunnoissa. Tähän nähden työtuomioistuin katsoo, ettei se tässä jutussa esitetyn perusteella voi sanottujen lakkojen johdosta tuomita ammattiosaston maksettavaksi useampaa kuin yhden hyvityssakon.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, Metallityöväen Liittoa vastaan oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta tehdyn vaatimuksen hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta kanteissa tarkoitettujen lakkojen johdosta kerta kaikkiaan 6 500 markkaa sekä korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Riski, Leiponen, Äimälä, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.