Legislator Case Law & Legislation
TT:1975-83 AI generated

Labor court rules that a collective agreement applies to a dispute over unpaid wages in a commercial greenhouse.

Case Number TT:1975-83
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Labor Court issued an advisory opinion confirming that the collective agreement between the Rural Employers' Association and the Rural Workers' Union applied to the employment dispute. The lower court had partially dismissed the claim for severance pay while ordering payment of overtime and sick leave wages based on the collective agreement. The court determined that the collective agreement's binding force under the Employment Contracts Act was sufficient to support the lower court's reliance on its terms regarding wage deductions.

Legislator headnote

AI generated

Section 1 of the Collective Agreements Act; Section 17 of the Employment Contracts Act: A collective agreement applies to a specific employment relationship when the parties have agreed to its observance or when the relationship falls within the scope of its binding force under the Act, even if the agreement is not explicitly incorporated into the individual contract.

Keywords

AI generated
collective agreement binding force commercial greenhouse employment Employment Contracts Act wage deduction severance labor advisory opinion

Cited Legislation

AI generated
Section 1 of the Collective Agreements Act
Section 17 of the Employment Contracts Act
Section 39 of the Act on the Labor Courts
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kysymys siitä, oliko riitajutun asianosaisten välisessä työsopimuksessa ollut noudatettava puutarha-alan työehtosopimusta Lausunto kuten N:o 82/1975.

Asianosaiset: Lausunto Itä-Suomen hovioikeudelle Nurmeksen kihlakunnanoikeudesta vedottuun juttuun (Vieno Tellervo Tuononen/Joel ja Alli Gunilla Patrikainen)

RATKAISU

Maaseudun Työnantajaliitto r.y:n ja Suomen Maaseututyöväen Liitto r.y:n välillä ajan 1.5.197331.3.1974 voimassa olleessa puutarhaalan työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan kaikkien Maaseudun Työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien omistamissa kauppapuutarhoissa työnantajien ja työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

2. Mikäli joku tähän työehtosopimukseen sidottu työnantaja, joka harjoittaa muutakin kuin kauppapuutarhaliikettä, on vain kauppapuutarhan osalta Maaseudun Työnantajaliiton jäsen, sovelletaan tätä työehtosopimusta vain tässä osayrityksessä työskentelevien työntekijöiden työsuhteisiin.

Huomautus:

Kauppapuutarhoiksi katsotaan sellaiset vihannes-, kukka- tai taimistoviljelmät, joiden tuotteet pääasiassa myydään ulkopuolelle omassa taloudessa tapahtuvan kulutuksen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Joel Patrikaisen kiistettyä kanteen kokonaan sillä perusteella, ettei hän ollut Kauppapuutarha J. A. Patrikaisen omistaja, Alli Patrikainen on myöntänyt Tuonosen olleen kanteessa tarkoitetun ajan hänen palveluksessaan ja lähteneen pois palveluksesta irtisanomisaikaa noudattamatta. Tuononen oli joutunut tekemään ylitöitä, mutta hän oli saanut siitä täyden korvauksen pitämällä vapaata, niin kuin oikeuteen annettuun työnantajan pitämään Tuonosta koskevaan työpäiväkirjaan oli merkitty. Tuononen ei ollut esittänyt työnantajalle lääkärintodistusta sairausajaltaan. Irtisanomisajan palkka oli pidätetty työehtosopimuksen 5 §:n 7 kohdan 2 momentin perusteella.

Kihlakunnanoikeus on 14.5.1974 julistamallaan päätöksellä katsonut selvitetyksi, että Tuononen oli ollut 13.12.1973-23.2.1974 välisen ajan vastaajien omistaman toiminimen palveluksessa puutarhurina ja että hän oli saamassa tuosta työsuhteesta johtuen vastaajilta ylityö- ja vuosilomakorvausta sekä sairausajan palkkaa kanteessa mainitut määrät; mutta koska kantaja oli esitetyn selvityksen mukaan eronnut työstään irtisanomisaikaa noudattamatta ja vastaaja oli puutarha-alan työehtosopimuksen 5 §:n 7 momentin mukaan oikeutettu pidättämään irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän, kihlakunnanoikeus on kanteen enemmälti hyläten velvoittanut vastaajat yhteisvastuullisesti suorittamaan Tuonoselle ylityö- ja vuosilomakorvausta sekä sairausajan palkkaa 808,75 markkaa 5 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 30.4.1974 lukien.

Tuononen on hakenut Itä-Suomen hovioikeudelta muutosta kihlakunnanoikeuden päätökseen ja vedoten siihen, että vastaajat olivat velvollisia näyttämään työsuhteen päättymisen kantajan töistä pois jäämisen vuoksi, vaatinut kihlakunnanoikeuden päätöksen muuttamista niin, että vastaajat velvoitettaisiin hänelle suorittamaan irtisanomisajan palkkana 500 markkaa.

Joel ja Alli Patrikainen puolestaan ovat myös hakeneet kihlakunnanoikeuden päätökseen muutosta hovioikeudelta ja lausuneet, että Maaseudun Työnantajaliiton ja Suomen Maaseututyöväen Liiton välistä työehtosopimusta, jonka perusteella kanne kihlakunnanoikeudessa osittain oli hyväksytty, ei ollut näytetty työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitetulisi yleissitovaksi työehtosopimukseksi, minkä vuoksi ja kun kantajalle oli maksettu palkkaa niin kuin hänen kanssaan tehty sopimus edellytti, vastaajat ovat vastineet kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan.

Patrikaiset ovat Tuonosen muutoksenhakemukseen vastatessaan katsoneet tämän näyttövelvolliseksi siitä, että hänet on irtisanottu, ja sanoneet jutussa käyneen ilmi, että Tuononen luullessaan Patrikaisten irtisanovan hänet lähiaikoina irtisanoi itse itsensä noudattamatta irtisanomisaikaa. Tuononen ei ole vastannut Patrikaisten muutoksenhakemukseen.

Itä-Suomen hovioikeus on havaiten, että jutun päättäminen edellytti erityistä työehtosopimusolojen tuntemusta, katsonut tarpeelliseksi saada työtuomioistuimen lausunnon siitä, onko Tuonosen ja Patrikaisen välisessä työsopimuksessa ollut noudatettava kanteen perusteena olevaa Maaseudun Työnantajaliiton ja Suomen Maaseututyöväen Liiton välistä puutarha-alan työehtosopimusta. Tämän vuoksi hovioikeus on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaisesti pyytänyt asiasta lausunnon työtuomioistuimelta.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Maaseudun Työnantajaliitolle ja Suomen Maaseututyöväen Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi. Sanotut liitot ovat työtuomioistuimelle toimittamassaan yhteisessä lausunnossaan esittäneet seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Maaseudun Työnantajaliiton ja Suomen Maaseututyöväen Liiton välisen puu tarha-alan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan sopimusta sovelletaan kauppapuu tarhoissa työnantajien ja työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Kauppapuutarhaksi katsotaan määräykseen liittyvän huomautuskohdan mukaan sellaiset vihannes-, kukka- tai taimistoviljelmät, "joiden tuotteet pääasiassa myydään ulkopuolelle omassa taloudessa tapahtuvan kulutuksen." Siltä osin kun lausunnon kohteena olevassa riitajutussa on kysymys kauppapuutarhassa tehdystä työstä, allekirjoittaneet järjestöt katsovat työn kuuluvan tämän sopimuksen sovellutusalueeseen.

Edellä mainittu työehtosopimus on alallaan ainoa ja valtakunnallinen.

Sopimusosapuolilla ei ole käytettävissään tilastoa erikseen vakinaisia ja tilapäisiä työntekijöitä käyttävistä kauppapuutarhoista. Alan n. 6 000 työntekijästä lienee vakinaisluonteisessa työsuhteessa 2 800. Kauppapuutarhoista valtaosa on perheyrityksiä. Vakinaista työvoimaa käyttävistä kauppapuutarhoista kuuluu suurin osa työnantajaliittoon. Näiden palveluksessa olevan työvoiman määrästä ei ole varmoja lukuja. Työntekijäin enemmistö on järjestäytynyt.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Työtuomioistuin toteaa hovioikeuden pyytävän lausuntoa siitä, onko asianosaisten välisessä työsopimuksessa ollut noudatettava edellä mainittua puutarha-alan työehtosopimusta. Tällainen noudattamisvelvollisuus saattaa perustua - paitsi siihen, että työsopimuksen osapuolet olisivat keskenään sopineet tietyn työehtosopimuksen noudattamisesta, mistä asiassa ilmeisesti ei kuitenkaan ole kysymys - joko työehtosopimuksen normaaliin sitovuuteen työehtosopimuslain säännösten nojalla tai työehtosopimuksen yleissitovuuteen työsopimuslain 17 §:n 1 ja 2 momentin nojalla. Se, että kihlakunnanoikeus on työehtosopimuksen nojalla katsonut työnantajan oikeutetuksi pidättämään työntekijältä irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän ja siis nojautunut työehtosopimukseen työntekijän vahingoksi, viittaa siihen, että kihlakunnanoikeus olisi katsonut työsuhteen kuuluvan työehtosopimuksen normaaliin sitovuuspiiriin työehtosopimuslain nojalla.

Työsuhteen kuuluminen työsopimuslain 17 §:n mukaiseen työehtosopimuksen yleissitovuuspiiriin riippuu toisaalta mainitun pykälän tulkinnasta, toisaalta taas pykälän soveltamiseen vaikuttavien tosiasioiden selvittämisestä. Viimeksi mainitulta osalta työtuomioistuin lausuntonaan viittaa Maaseudun Työnantajaliiton ja Suonen Maaseututyöväen Liiton yhteiseen lausuntoon sisältyviin edellä selostettuihin tietoihin. Työsopimuslain 17 §:n tulkitsemisen työtuomioistuin ei sitä vastoin katso kuuluvan niihin työehtosopimusolojen erityistä tuntemusta edellyttäviin seikkoihin, joista työtuomioistuin voi työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaan antaa lausuntoja.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Peltola, Riski, Airaksinen, Mickwitz, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.