Labor court dismisses union strike claim for failing to prove breach of peace obligation.

Liitot olivat sopineet hakkuutyön uuden mittausmenetelmän, ns. pölkkymenetelmän käyttöönotosta. Erimielisyyttä oli sen voimassaoloajasta eli siitä, oliko se sovittu määräajaksi vaiko pysyvästi voimassaolevaksi. Kun työntekijät olivat tukeneet omaa kantaansa työstä kieltäytymisellä, olivat työstä kieltäytymiset muodostaneet työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksiin kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen.

Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijäliitto olisi työhäiriöiden yhteydessä laiminlyönyt sille kuuluvan työrauhavelvollisuuden.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Suomen Maaseututyöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Muun ohella Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n, nyttemmin Metsäteollisuuden Työnantajaliitto, sekä toiselta puolen Suomen Maaseututyöväen Liiton välillä 4.6.1974 tehdyssä metsä ja uittoalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

5 § PALKAT

1. Palkkausta silmällä pitäen maa jaetaan neljään palkkausalueeseen.

2. Metsä- ja uittopalkoista määrätään tämän sopimuksen asianomaisissa liitteissä.

3. Metsätöiden urakkapalkkanormilla tarkoitetaan yksikköpalkkoja laskettaessa perusteena käytettävää lukua, joka osoittaa täysin työkykyisen ja metsätöihin tottuneen miehen normaalisella urakkatyövauhdilla saavutettavaa keskimääräistä päiväansiota.

4. Liitetaulukoiden sijasta saadaan metsätöiden yksikköpalkkoja määrättäessä käyttää sopijapuolten yhteisesti hyväksymää muutakin järjestelmää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11. Mikäli metsätöissä esiintyy urakkatyömuotoja, joiden palkkoihin tämän sopimuksen liitteistä ei saada selvitystä, on yksikköpalkat määrättävä siten, että tämän §:n 3. kohdan mukainen urakkapalkkanormi saavutetaan.

12. Edellisessä kohdassa tarkoitettujen uusien työmuotojen käytäntöön ottamisessa samoin kuin niissä noudatettavista yksikköpalkoista tulee työnantajan ilmoittaa vähintään viikkoa ennen työn aloittamista 16 §:ssä tarkoitetulle asiamiehelle ja on neuvottelut näiden työmuotojen yksikköpalkkojen määräämistä varten aloitettava viipymättä.

13. Työnantajan ja työntekijän on sovittava työstä maksettava palkka ennen työn aloittamista. Työvaikeusluokittelu on pidettävä työmaalla työntekijän saatavana ja on palkkaperusteet työntekijän sitä vaatiessa annettava hänelle kirjallisesti Huomautukset palkanmaksuperustetta vastaan on tehtävä viipymättä aiheen ilmaantuessa ja viimeistään työtä koskevan tilinmaksun yhteydessä, jolloin työntekijälle on annettava tiliselvitys.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 § LUOTTAMUSMIEHET

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen työntekijäjärjestön paikallisella ammattiosastolla on oikeus asettaa työpaikalle työmaan työntekijöistä luottamusmies valvomaan tämän sopimuksen noudattamista sekä työntekijäin oikeuksia ja velvollisuuksien täyttämistä.

2. Ellei edellä 1. kohdassa tarkoitettua työmaakohtaista luottamusmiestä työmaan vähäisyyden tai lyhytaikaisuuden johdosta voida asettaa, paikallinen ammattiosasto voi valita erikseen luottamusmiehen hoitamaan luottamusmiestehtäviä työnantajan mainitunlaisilla työmailla. Työnantajan tehtävänä on, hankittuaan sitä ennen asianomaisten 16 §:ssä tarkoitettujen piiriasiamiesten lausunnon, ilmoittaa luottamusmiesten toimipiiri työntekijäjärjestöille.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

16 § ASIAMIEHET

1. Tämän sopimuksen täytäntöönpanon pakollista valvontaa sekä sopimusta sovellettaessa ehkä syntyvien erimielisyyksien selvittelyä varten asettavat sopijapuolet erikseen määrättävillä alueilla toimivia piiriasiamiehiä.

2. Asiamiehillä on oikeus tarvittaessa käydä työmaalla ilmoitettuaan siitä ensin työnantajalle.

3. Tehtäväänsä suorittaessaan on asiamiehellä oikeus liikkua työmaalla ja keskustella sekä työnantajan että työntekijäin kanssa. Työnantajan tulee pyydettäessä näyttää ja selostaa asiamiehille palkkaukseen liittyviä asioita, jollaisiksi on katsottava työmaalla maksetut yksikköpalkat ja niihin liittyvät työvaikeusluokittelut työmaalla saavutetut päiväansiot, keskimääräinen ansiotaso sekä palstakirjat ja palkkalistat.

17 § ERIMIELISYYKSIEN KÄSITTELY JA NEUVOTTELUJÄRJESTYS

1. Mikäli työntekijällä on muistutettavaa tämän sopimuksen tai siihen liittyvien muiden sopimusten tulkintaa tai soveltamista vastaan, tulee hänen viipymättä ilmoittaa siitä työnantajalle.

2. Erimielisyydet on pyrittävä selvittämään paikallisesti työntekijän, 15 §:ssä tarkoitetun luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Tehdyt valitukset on työnantajan viipymättä tutkittava ja korjattava todetut virheet.

3. Ellei erimielisyytä saada selvitetyksi edellä sanotulla menettelyllä, on kummallakin osapuolella oikeus saattaa kysymys edellä 16 §:ssä tarkoitettujen asiamiesten ratkaistavaksi.

4. Asiamiesten tulee yhteistoiminnassa koettaa sopia ne toimialueellaan esiintyvät erimielisyydet, jotka heille on ilmoitettu paikallisen selvittelyn epäonnistuttua.

5. Mikäli asiamiehet pääsevät yksimielisyyteen asian ratkaisemisesta, jättävät he esityksensä osapuolille. Palkkausta koskevasta paikallisesta erimielisyydestä näin annettu ratkaisu on molempia osapuolia sitova. Jos kyseessä on muu erimielisyys eikä jompikumpi osapuoli esitystä hyväksy, saatetaan asia sopijapuolten käsiteltäväksi. Samoin on meneteltävä, milloin asiamiehet eivät pääse yksimielisyyteen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Sopijapuolten esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetusta erimielisyydestä on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

8. Jos erimielisyys koskee muita kuin edellä tässä §:ssä tarkoitettuja kysymyksiä, on ennenkuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä. Elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopijapuolten käsiteltäväksi.

9. Sopijapuolten esittäessä neuvotteluja 8. kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen.

10. Tässä §:ssä tarkoitettujen neuvottelujen kestäessä ei asian johdosta saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin.

11. Milloin asia tämän §:n nojalla saatetaan sopijapuolten käsiteltäväksi, on siitä laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä kappaleet ao. sopijapuolille.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

19 § TYÖRAUHA

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun, joukkoirtisanomiseen ja -sanoutumiseen tai muuhun näihin verrattavaan työn kulkua estävään toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi tai lisäyksen saamiseksi siihen on sen voimassaoloaikana kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

21 § VOIMASSAOLO JA IRTISANOMINEN

1. Tämä sopimus tulee voimaan kesäkuun 4. päivänä 1974 ja on voimassa tammikuun loppuun 1976 ja sitten edelleen vuoden kerrallaan ellei sitä irtisanota kirjatulla kirjeellä tai muutoin todistettavasti viimeistään kahta kuukautta ennen päättymisaikaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimukseen liittyvässä metsätyöpalkkoja koskevassa sopimuspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § PÄIVÄPALKAT

4.6.74-31.3.75 välisenä aikana päiväpalkat ovat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § URAKKAPALKAT

Metsä- ja uittoalan työehtosopimuksen 5 §:n 3. kohdassa tarkoitetut urakkapalkkanormit 4.6.74-31.3.75 välisenä aikana ovat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § VOIMASSAOLO JA IRTISANOMINEN

Tämä pöytäkirja liittyy 4.6.1974 tehtyyn metsä- ja uittoalan työehtosopimukseen ja tulee voimaan 4.6.1974 kuitenkin siten, että edellä 2-6 §:ssä mainittuja palkankorotuksia sovelletaan 4.6.1974 tilittämättä oleviin palkkoihin.

Tämän pöytäkirjan mukaisia palkkoja sovelletaan 31.3.1975 saakka ja 1.4.1975-31.1.1976 niitä palkkoja, joista on sovittu sopijapuolten kesken 4.6.1974 tehdyssä allekirjoituspöytäkirjassa.

Pöytäkirja on voimassa 31.1.1976 saakka ja on sen voimassaoloon ja irtisanomiseen nähden soveltuvin osin noudatettava metsä- ja uittoalan työehtosopimuksen 21 §:n määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4.6.1974 päivätyssä metsä- ja uittoalan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Allekirjoitettiin metsä- ja uittoalan työehtosopimus liitepöytäkirjoineen ajaksi 4.6.1974 -31.1.1976.

2 § Metsä- ja uittoalan työehtosopimuksen voimassaolo

Sopijapuolet totesivat, että metsä- ja uittoalan työehtosopimus liitteineen on voimassa 31.1.1976 saakka tulopoliittisen kokonaisratkaisun 9. kohdan tarkoittamin edellytyksin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Normikertoimet

Merkittiin pöytäkirjaan, että menetelmätaksojen yksikköpalkat ajaksi 4.6.74-31.3.75 on laskettu ns. 10 markan normitaulukoista käyttäen seuraavia kertoimia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Voimassaolo ja irtisanominen

Tämä pöytäkirja liittyy 4.6.1974 allekirjoitettuun metsä- ja uittoalan työehtosopimukseen ja sen voimassaoloon ja irtisanomiseen noudatetaan ko. työehtosopimuksen 21 §:n määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Valtakunnansovittelija Paavo J. Paavolan laatimassa 4.6.1974 päivätyssä sovintoehdotuksessa sanotaan muun ohessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sovintoehdotuksen:

Osapuolten kesken on jo ennen sovittelua sekä sen aikana voitu sopia tiettyjen erimielisyyskohtien ratkaisemisesta. Nämä kohdat muodostavat tämän sovintoehdotuksen kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Muilta osin esitän jäljelle jääneiden erimielisyyskysymysten ratkaisemiseksi seuraavaa:

I. Palkat

1. Aikapalkat

a) Metsänhoito- ja metsänparannustöitä koskevan pöytäkirjan mukaiset ohjetuntipalkat ovat seuraavat:

1. palkkakausi

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. palkkakausi

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

b) Uittotöiden osalta noudatetaan metsänhoito- ja metsänparannustöitä varten sovittuja ohjetuntipalkkoja.

c) Metsätyökoneiden kuljettajien, käyttäjien ja apumiesten palkkausta koskevan pöytäkirjan mukaiset ohjetuntipalkat ovat seuraavat:

1. palkkakausi

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. palkkakausi

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Urakkapalkat

Metsä- ja uittoalan työehtosopimuksen mukaisia urakkatöiden yksikköpalkkoja korotetaan kaikilla palkkausalueilla 11.0 %, ellei sopijapuolten välillä ole ennen uuden työehtosopimuksen voimaan tuloa määrättyjen yksikköpalkkojen osalta edellä mainitun korotustason puitteissa toisin sovittu.

2. palkkakauden alusta lukien korotetaan urakkapalkkoja vastaavasti 9,5 %.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Valtakunnansovittelija Paavolan laatimassa 12.6.1974 päivätyssä sovintoehdotuksen täydennyksessä sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

I. Palkat

1. Aikapalkat

a) Metsänhoito- ja metsänparannustöitä koskevan pöytäkirjan mukaiset ohjetuntipalkat ovat seuraavat:

1. palkkakausi

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Uuden mittaus- ja palkanlaskentajärjestelmän voimaantulo

Toukokuun 28 päivänä 1973 tehdyn Liinamaa-sopimuksen eräiden kohtien täytäntöönpanosta kirjoitetun PM:n eräitä kohtia tarkistetaan seuraavasti:

Aikaisemmin sovitusta poiketen voidaan rinnakkaisjärjestelmänä soveltaa menetelmätaksoja kauintaan 1.1.1976 saakka. Samalla työpaikalla ei kuitenkaan saada soveltaa kahta eri järjestelmää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantajan tehtävänä on huolehtia tarvittavasta koulutustoiminnasta sen mukaan kuin siitä on erikseen sovittu ja ottaen huomioon kertauksen merkityksen sekä uusien työntekijäin viivyttelemättä tapahtuvan perehdyttämisen käytössä oleviin järjestelmiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muilta osin on sovintoehdotukseni sellaisenaan, myös palkankorotusten voimaantulon osalta, voimassa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopijapuolten työehtosopimusneuvottelukuntien 9.12.1974 pitämän kokouksen pöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Pölkkymenetelmä

Otettiin käsiteltäväksi neuvottelukuntien edellisessä kokouksessa pöydälle jättämä kysymys pölkkymenetelmän käytöstä sekä ko. menetelmään liittyvistä työntekijöille maksettavista korvauksista.

Asiasta keskusteltuaan neuvottelukunnat päättivät seuraavaa:

1. Pölkkymenetelmän käyttö

Oheisessa liitteessä (liite n:o 1) esitetty määräpituisten kuitupuiden jälkimittausmenetelmä (pölkkymenetelmä) hyväksytään metsä- ja uittoalan työehtosopimuksen mukaiseksi hakkuutyön mittausmenetelmäksi 1.1.1975 alkaen edellyttäen, että työnantaja on suorittanut ko. menetelmää soveltavien toimihenkilöiden ja työntekijäin koulutuksen.

2. Pölkkyotanta

Aikaisemmin sovittua pölkkyotantaa voidaan hakkuutyön mittausmenetelmänä soveltaa 31.3.1975 saakka.

3. Pölkkymenetelmään liittyvistä tehtävistä suoritettava korvaus

Uuteen pölkkymenetelmään liittyvien tehtävien yksikkömaksut saadaan kaikilla palkkausalueilla korottamalla hakkuupalkkojen taulukoiden työvaiheen 1.1.8.14 "Pölkkymenetelmään liittyvien tehtävien" ohjemaksuja kertoimella 1.337 (1:15/m3).

Em. ohjemaksut ovat voimassa 1.1.1975-31.3.1975.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Rovaniemellä 22.3.1975 pidetyssä kokouksessa, jossa olivat olleet mukana muun muassa Suomen Maaseututyöväen Liiton toimitsijat Pentti Erkkilä ja Eino Vaattovaara, oli vaadittu, ettei pölkkymenetelmää tule ottaa käyttöön missään muodossa.

2. Suomen Maaseututyöväen Liitto r.y:n Sieppijärven osasto n:o 761 r.y:n Veitsiluoto Osakeyhtiön Sieppijärven työmaitten luottamusmieheksi 9.2.1975 valitsema metsätyöntekijä Kalevi Uusimaa oli 8.4.-18.4.1975 välisenä aikana ollut lakossa pölkkymenetelmään siirtymisen johdosta ryhtymättä tarvittaviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ko. työmailla.

3. Ämmänsaaressa 15.5.1975 pidetyssä kokouksessa, jossa oli puheenjohtajana toiminut vastaajaliiton liittotoimikunnan jäsen Reino Tolonen, joka myös oli ollut mukana metsäalan työehtosopimusneuvotteluissa, oli Kajaani Oy:lle ilmoitettu, ettei työtä voitu tehdä pölkkymenetelmällä.

4. Kuhmossa 10.5.1975 pidetyssä metsätyöntekijöiden luottamusmiesten kokouksessa oli Kuhmon alueen metsätyönantajille ilmoitettu kirjallisesti, että työntekijät tulevat 26.5.1975 alkaen kieltäytymään kaikista metsäalan työehtosopimuksen alaisista töistä.

Pohjois-Suomen metsätyöntekijät olivat siis ryhtyneet työehtosopimuksen ja pölkkymenetelmän käyttöönottoa koskevan pöytäkirjan vastaisiin työtaistelutoimenpiteisiin, eikä Suomen Maaseututyöväen Liitto ollut kehotuksista huolimatta ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Lisäksi liiton toimihenkilöt olivat ottaneet osaa kokouksiin, joissa oli tehty työrauhavelvoitteen vastaisia päätöksiä. Tämän vuoksi Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Suomen Maaseututyöväen Liiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta.

Suomen Maaseututyöväen Liitto ei siis ollut rikkonut taikka laiminlyönyt työehtosopimuksen 8 §:ään perustuvia velvollisuuksiaan, vaan päin vastoin liiton aktiivisen toiminnan ansiosta vältyttiin pahemmilta ja pidemmiltä työnseisauksilta. Lyhyiden työnseisausten syntyminen johtui yksinomaan työnantajapuolen menettelystä ja työnantajan vastuupiiriin kuuluvista seikoista. Näillä perusteilla Suomen Maaseututyöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että valtakunnansovittelijan vuoden 1974 sovintoehdotus metsä- ja uittoalan työehtosopimuksen aikaansaamiseksi sisälsi kaikki tarpeelliset perustiedot metsätyöpalkkataulukkojen laskemiseksi koko 31.1.1976 päättyvälle työehtosopimuskaudelle. Koska palkkojen laskeminen kuitenkin oli pelkkä mekaaninen toimenpide, niitä ei sopimuskauden 1.4.1975 alkaneelle palkkakaudelle käytävien tarkistusneuvottelujen johdosta koskaan ollut laskettu. Tarkistusneuvottelujen tultua tietoon työnantajapuoli sen sijaan otti metsätyöpalkkojen taulukoissa huomioon sovitut muutokset.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa metsäalan työehtosopimusneuvottelukuntien päättäneen edelle jäljennetyn 9.12.1974 laaditun pöytäkirjan mukaan, että pölkkymenetelmä hyväksytään metsä- ja uittoalan työehtosopimuksen mukaiseksi hakkuutyön mittausmenetelmäksi 1.1.1975 alkaen edellyttäen, että työnantaja on suorittanut ko. menetelmää soveltavien toimihenkilöiden ja työntekijäin koulutuksen. Samalla on sovittu pölkkymenetelmään liittyvien tehtävien yksikkömaksut l. 1.-31.3.1975 väliseksi ajaksi. Suomen Maaseututyöväen Liiton liittotoimikunta on 14.1.1975 pitämässään kokouksessa hyväksynyt pölkkymenetelmän koekäyttöön ajaksi 1.1.-31.3.1975. Metsäteollisuuden Työnantajaliitossa taas on ymmärretty 9.12.1974 sovitun pölkkymenetelmän käyttöönotosta pysyvästi.

Pohjois-Suomessa on tämän uuden mittausmenetelmän käyttöönoton yhteydessä esiintynyt kanteessa mainittuja yhteistuumin toimeenpantuja, mutta laajuudeltaan selvittämättä jääneitä kieltäytymisiä työskentelemästä, jos käytetään uutta mittausmenetelmää. Asianosaiset ovat eri mieltä muun ohessa siitä, ovatko nämä työstä kieltäytymiset kohdistuneet työtaisteluna työehtosopimukseen. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on 9.12.1974 tehdyn pöytäkirjan sanamuotoon perustuvan edellä mainitun kantansa mukaisesti katsonut pölkkymenetelmän myös 31.3.1975 jälkeen työehtosopimuksen 5 §:n 4 kohdassa tarkoitetuksi sopijapuolten yhteisesti hyväksymäksi ja siis työnantajan käytettävissä olevaksi palkkausmenetelmäksi. Suomen Maaseututyö. väen Liiton mielestä taas pölkkymenetelmää on 31.3.1975 jälkeen ollut pidettävä työehtosopimuksen 5 §:n 11-13 kohdassa tarkoitettuna urakkatyömuotona, jonka palkkoihin sopimuksen liitteistä ei saada selvitystä ja jonka käyttäminen siis on erikseen tehtävän sopimuksen varassa.

Kanteessa mainituista yksityistapauksista on käynyt selville, että 22.3.1975 pidetyssä kokouksessa Rovaniemellä ovat olleet saapuvilla siinä mainitut kaksi liiton toimitsijaa. Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että he toiminnallaan olisivat pyrkineet työtaistelun tukemiseen. Näyttämättä on myös jäänyt, että kanteen 2 kohdassa mainittu Kalevi Uusimaa olisi ollut lakossa, eikä hänen ole muutoinkaan näytetty olleen sellaisessa asemassa, että Suomen Maaseututyöväen Liitto sen perusteella olisi vastuussa hänen toiminnastaan. Kanteen 3 kohdassa tarkoitetun kokouksen toimeenpanolla ei ole näytetty pyrityn sellaiseen painostukseen, jota olisi pidettävä työtaisteluna. Myöskään kanteen 4 kohdassa tarkoitetusta Kuhmossa pidetystä luottamusmiesten kokouksesta, jossa on uhattu työstä kieltäytymisellä, ei Suomen Maaseututyöväen Liitto kokouksen osanottajien aseman perusteella vastaa. Toisaalta liiton toimenpiteiden ansiosta tuon kokouksen tekemät uhkaukset ovat jääneet toteutumatta.

Suomen Maaseututyöväen Liiton liittotoimikunta on kokouksessaan 15.4.1975 tuominnut työtaistelun, ja liiton toimihenkilöt ovat eri yhteyksissä pyrkineet työtaistelun lopettamiseen. Liiton toimintaa ovat vaikeuttaneet sopimusmääräysten edellä selostettu epäselvyys ja se, että työnantajapuolen edustajat ovat, pitäen omaa sopimustulkintaansa oikeana, kieltäytyneet neuvottelemasta paikallisesti työntekijöiden vastakkaisen tulkintansa pohjalta esittämistä vaatimuksista.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Suomen Maaseututyöväen Liitto olisi kanteessa tarkoitettujen tapahtumien yhteydessä laiminlyönyt sille työehtosopimuslain 8 §:n nojalla kuuluvan työrauhavelvollisuuden, minkä vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden saa Suomen Maaseututyöväen Liitto kuitenkin itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Vihma, Riski, Äimälä, Lankinen, Suominen ja Aitamurto.

Eri mieltä olevan jäsen Aitamurron lausunto:

Yhdyn päätöslauselmaan sen ensimmäisessä ja toisessa kappaleessa lausutun osalta samoin kuin kolmannessa kappaleessa lausuttuun siihen saakka, missä sanotaan: Nämä näkökohdat puoltavat työnantajapuolen kantaa. Sen jälkeen lausun seuraavaa:

Erillisenä asiakirjana 9.12.1974 tehdyn sopimuspöytäkirjan mukaan pölkkymenetelmän yksikköhinnat on sovittu olemaan voimassa 1.1.1975-31.3.1975 eikä senjälkeen olisi voimassa mitään hinnoittelua tätä menetelmää varten. Tämä vastaisi siis työntekijäpuolen omaksumaa kantaa. Metsä- ja uittoalan työehtosopimuksen 5 §:n 13 kohta asettaa tämän sopimuksen piirissä työskenteleville työnantajille ja työntekijöille velvoitteen sopia palkka ennen työn aloittamista. Työntekijän vaatimusta, että palkkauksesta on sovittava ennenkuin ryhdytään työhön ei siten ole pidettävä työtaistelutoimenpiteenä.

Kanteessa mainituista yksityistapauksista on käynyt selville, että 22.3.1975 pidetyssä kokouksessa Rovaniemellä ovat olleet saapuvilla siinä mainitut kaksi liiton toimitsijaa. Näyttämättä sensijaan on jäänyt, että he toiminnallaan olisivat pyrkineet työtaistelun aikaansaamiseen. Näyttämättä on myös jäänyt, että kanteen 2 kohdassa mainittu Kalevi Uusimaa olisi ollut lakossa. Kanteen 3 kohdassa tarkoitetun kokouksen toimeenpanolla ei ole näytetty pyrityn sellaiseen painostukseen, jota olisi pidettävä työtaisteluna. Myöskään kanteen 4 kohdassa tarkoitetusta Kuhmossa pidetystä luottamusmiesten kokouksesta ei Suomen Maaseututyöväen Liitto kokouksen osanottajien aseman perusteella vastaa, eivätkä liioin uhatut työstä kieltäytymiset edes toteutuessaan olisi olleet työehtosopimukseen kohdistuvia työtaistelutoimenpiteitä.

Suomen Maaseututyöväen Liiton liittotoimikunta on kokouksessaan 15.4.1975 tuominnut työtaistelun ja liiton toimihenkilöt ovat eri yhteyksissä pyrkineet turvaamaan töiden käynnissäpysymisen. Liiton toimintaa ovat vaikeuttaneet sopimusmääräysten edellä selostettu epäselvyys ja se, että työnantajapuolen edustajat ovat pitäen omaa sopimustulkintaansa oikeana kieltäytyneet neuvottelemasta paikallisesti työntekijöiden vastakkaisen tulkinnan pohjalta esittämistä vaatimuksista.

Näillä perusteilla katson näyttämättä jääneen, että Suomen Maaseututyöväen Liitto olisi kanteessa tarkoitettujen tapahtumien yhteydessä laiminlyönyt sille työehtosopimuslain 8 §:n nojalla kuuluvan työrauhavelvollisuuden, minkä vuoksi harkitsen oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun katsoen saa Suomen Maaseututyöväen Liitto kuitenkin itse kärsiä juttukulunsa.