Labor court partially allowed union strike against employer for failing to pay union rep per collective agreement.

Voittopisteen hinnan korottamista ja aikapalkkaan siirtymistä koskeneissa neuvotteluissa ei ollut päästy tulokseen, mistä oli seurannut työhäiriöitä. Vaikka urakkapalkkauksesta ei ollut yrityksessä tehty työehtosopimuksessa tarkoitettua korjaamokohtaista sopimusta, katsottiin työtaistelun kohdistuneen työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Työnantajan menettely sen jättäessä maksamatta pääluottamusmiehelle palkan työehtosopimuksen edellyttämillä tavalla laskettuna katsottu työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneeksi vastatyötaistelutoimenpiteeksi. Työnantajan muuta vastakanteessa tarkoitettua menettelyä palkanmaksun yhteydessä ei katsottu työtaisteluksi.-Työnantaja oli saanut vallinneessa tilanteessa luottaa työnantajaliiton kannanottoon.

Ammattiosasto ja työntekijäliitto sekä työnantajaliitto tuomittu hyvityssakkoihin.

Asianosaiset: Autoalan Työnantajaliitto r.y. ja Metallityöväen Liitto r.y. puolin ja toisin kantajana ja vastaajana

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa auto ja konekorjaamoalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Urakka- ja palkkiopalkkaus

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja töiden teknillinen järjestely antaa siihen edellytykset, voidaan korjaamokohtaisesti sopia töiden suorittamisesta myös urakka- ja palkkiopalkkausjärjestelmällä.

Tehtäessä töitä palkkiopalkkausjärjestelmällä liitot suosittelevat, että ohjeena käytetään merkki- tai korjaamokohtaisia ohjeaikoja. Palkkiopalkan osuus todetaan tilikausittain.

Mom. 2. Muiden palkkausjärjestelmien käytöstä sovitaan työnantajien ja työntekijäin välillä ja noudatetaan soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Työntekijän vähimmäistuntipalkka on taattu.

Soveltamisohje:

Mikäli ohjeajoissa todetaan keskinäisiä epäsuhteita, tarkistuksen suorittaa korjaamokohtaisesti asetettu työnantajien ja työntekijäin edustajista valittu toimikunta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Keskituntiansio

Keskituntiansion käyttö

Mom. 1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamiseen siten kuin tässä työehtosopimuksessa erikseen määrätään.

Laskenta

Mom. 2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuunottamatta ylityö- ja sunnuntaityölisiä jaetaan saman vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Pitkäaikaisesta, eri vuosineljännesten osalle jakautuneesta urakasta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota laskettaessa jakaa suoritettujen työtuntien osoittamassa suhteessa ko. vuosineljänneksien kesken, mikäli urakkaan käytettyjen työtuntien lukumäärä tällöin on tiedossa.

Mom. 3. Milloin keskituntiansio on vähimmäistuntipalkkaa pienempi, maksetaan 1 momentin perustuva palkka tai korvaus kuitenkin vähimmäistuntipalkan mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Keskituntiansion käyttöajan jakso

Mom. 4. Edellisen momentin mukaan laskettuja eri vuosineljänneksien keskituntiansioita käytetään seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

-marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VII SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

19 § Sairausajan ja synnytysloman palkka

Mom. 1. Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 1 kuukauden ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan 21 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 § Luottamusmiehet

Mom. 1. Luottamusmiesten osalta noudatetaan keskusjärjestöjen välistä luottamusmiessopimusta 2.4.1969. Kts. s. 127.

Mom. 2. Luottamusmiestehtävien hoitamista varten järjestetään pääluottamusmiehelle luottamusmiessopimuksen 6 §:n edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

29 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1 momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa määrätään muun ohessa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § A. Työpalkat ja palkkaperusteet

Kaikkien työntekijöiden palkkoja korotetaan alla mainituilla yleiskorotuksilla sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä:

a) huhtikuun 1. päivää 1974, 55 penniä tunnilta,

b) syyskuun 1. päivää 1974, 20 penniä tunnilta,

c) huhtikuun 1. päivää 1975, 50 penniä tunnilta, ja

d) syyskuun 1. päivää 1975, 15 penniä tunnilta.

Tämän d-kohdan korotus suoritetaan erillisenä lisänä.

Työehtosopimuksen 9 §:n mukaiset vuorotyölisät tulevat voimaan edellä kohdissa a ja c mainituista ajankohdista lukien.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

D Suorituspalkat

1 §:n A-kappaleen a-, b- ja c-kohdissa mainittujen ajankohtien jälkeen käytäntöön otettavien uusien urakkahintojen ja muiden suorituspalkkojen tulee olla siten hinnoiteltuja, että tilikauden keskituntiansio täyttää työehtosopimuksen vähimmäistuntipalkan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa luottamusmiessopimuksessa määrätään muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Samoin korvataan se ansionmenetys, joka aiheutuu ammattientarkastajan työpaikalla toimittamaan tarkastukseen osallistumisesta

2. Mikäli pääluottamusmies on vapautettu työstään säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi, työnantaja korvaa hänen ansionmenetyksensä näiltä ajoilta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Ansiolla tarkoitetaan luottamusmiehen omaa keskituntiansiota ilman yli- ja sunnuntaityökorvausta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Autoalan Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen helsinkiläisen jäsenyrityksen Autonovo Oy:n autokorjaamon työntekijät kuuluivat jäseninä Helsingin autokorjaamotyöväen ammattiosasto r.y:hyn, joka taas oli Metallityöväen Liiton jäsenyhdistys. Ammattiosaston taloudenhoitaja Eino Pajunen toimi Autonovo Oy:ssä pääluottamusmiehenä, ja eri korjaamo-osastojen luottamusmiehinä toimivat Juha Paavilainen, Taisto Pyökkilehto sekä Paul Sundberg.

Kerrottu työtaistelu oli selvästi työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain vastainen Ei ammattiosaston eikä Metallityöväen Liiton toimesta ollut tehty mitään työrauhan palauttamiseksi taikka ylläpitämiseksi. Ammattiosaston puheenjohtaja oli korjaamopäällikön kanssa käymässään neuvottelussa jopa antanut ymmärtää, että jos työnantaja tulisi vaateissa vastaan, niin työntekijät tulisivat seuraavana päivänä työhön. Työrauhalla oli käyty kauppaa sen sijaan, että sitä olisi yritetty ylläpitää. Lakkoon osallistuneiden työntekijäin määrä o]i 120, ja heidän joukossaan olivat yrityksen kaikki luottamusmiehet. Työtaistelu kohdistui ainakin työehtosopimuksen palkkamääräyksiin sekä neuvottelu- id työrauhamääräyksiin. Sanotuilla perusteilla Autoalan Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton sekä Helsingin autokorjaamotyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

Ylityökieltoa ja jarrutusta ei kollektiivisina toimenpiteinä ollut tapahtunut. Jos työvauhti oli hidastunut, se oli aiheutunut pelkästään varaosien toimituksien jatkuvasta heikkenemisestä työskentelypisteisiin. Tietynasteinen työvauhdin sääteleminen oli luonnollista ja sallittuakin työsopimuslain 13 §:n edellyttämän työntekovelvollisuuden puitteissa tämän silti muodostamatta työehtosopimuslain 8 §:ssä mainittua työtaistelutoimenpidettä. Tässäkin oli kysymys tällaisesta ilmiöstä, jonka syyt johtuivat täysin työnantajan omaan vastuupiiriin luettavista seikoista.

Kanteessa oli väitetty pääluottamusmies Pajusen osallistuneen työnseisauksiin. Hän oli kuitenkin ollut työssä kaikkina lakkopäivinä lukuunottamatta 18.11., 25.11. ja 26.11.1974, jolloin hän oli ollut poissa työstä työnantajan luvalla, sekä 22.11.1974, jolloin työnantaja oli ajanut hänet pois työstä.

Metallityöväen Liitto on Autoalan Työnantajaliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että kun Autonovo Oy:ssä oli 11.10.-5.12.1974 välisenä aikana käyty neuvotteluja urakkakertoimista, yhtiö oli painostaakseen ammattiosastoa ja Metallityöväen Liittoa suostumaan omiin neuvotteluesityksiinsä sekä työntekijöitä työskentelemään entisillä kertoimilla suorittanut seuraavat vastatyötaistelutoimenpiteiksi tarkoitetut työehtosopimuslain 8 §:ssä kielletyt työtaistelutoimenpiteet:

1) 22.11.1974 Autonovo Oy:n korjaamopäällikkö Tauno Lemmelä oli käskenyt pääluottamusmies Pajusta kesken työpäivän kello 10.30, kun Pajusen luottamusmiesvapaan oli määrä alkaa tunnin päästä, poistumaan työpaikalta. Lemmelä ei ollut mitenkään perustellut käskyään. Pajuselle ei sanotulta päivältä ollut suoritettu työehtosopimuksen ja luottamusmiessopimuksen mukaista palkkaa. Metallityöväen Liiton toimitsija Keijo Vaje oli ilmoittanut samana päivänä tästä painostustoimenpiteestä Autoalan Työnantajaliiton toimitusjohtaja Kallialalle. Autoalan Työnantajaliitto ei kuitenkaan ollut ryhtynyt toimenpiteisiin painostustoimenpiteiden lopettamiseksi ja työehtosopimuksen mukaisen asiantilan palauttamiseksi.

2) Työnantaja oli kieltäytynyt suorittamasta loka-marraskuun 1974 aikana sairaslomalla olleille työntekijöille työehtosopimuksen 19 §:n edellyttämää ja sen 10 §:n perusteella määräytyvää sairausajan palkkaa niiltä ajanjaksoilta, jolloin suurin osa työntekijöistä ei ollut ollut työpaikalla. Näin työnantajapuoli on menetellyt esimerkiksi Antton Lautanen-nimisen työntekijän kohdalla. Lautanen oli ollut työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan sairaslomalla 6.11.-5.12.1974 välisen ajan. 6.11. hänelle oli maksettu vain 1 1/2 tunnin, 8.11. 2 1/2 tunnin, 14.11. 8 tunnin, 15.11. 2 1/2 tunnin ja 20.11. 6 tunnin palkka. Työehtosopimuksen 9 §:n mukaan palkka olisi kuitenkin tullut suorittaa yhteensä 120 tunnilta.

3) Työnantaja oli kieltäytynyt suorittamasta myös pääluottamusmies Pajusen työehtosopimuksen mukaista palkkaa niiltä ajoilta, jolloin 6 suurin osa työntekijöistä oli loka-marraskuun aikana työnseisausten tähden poissa työstä. - Oli huomattava, että kun työnantaja oli irtisanomisajan noudattamatta jättämisen takia kuitannut erään luottamusmiehen lopputilissä 8 päivän irtisanomisajan palkan, se oli laskettu työehtosopimuksen mukaisella tavalla hänen keskituntiansionsa mukaan. Kysymys oli itsensä 22.11.1974 irtisanoneesta ja 25.11.1974 työnsä lopettaneesta luottamusmies Paavilaisesta.

Sanotut työnantajan suorittamat työtaistelutoimenpiteet kohdistuivat ainakin työehtosopimuksen 10, 19, 27 ja 29 §:ään sekä sopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 4-7 §:ään. Työnantajaliitto oli ollut tietoinen kaikista mainituista työtaistelutoimenpiteistä, muttei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin niiden estämiseksi ja työehtosopimuksen mukaisen asiantilan ennalleen palauttamiseksi. Sanotuilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut Autoalan Työnantajaliiton ja Autonovo Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoihin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

2) Antton Lautaselle oli suoritettu sairausajan palkka työehtosopimuksen mukaisesti. Lakon ajalta oli suoritettu palkkaa siltä ajalta, minkä työntekijät neuvottelujen käynnissä pitämiseksi välillä olivat työssä. Koska oli selvää, että Lautanen ei olisi työkykyisenä ollessaan ollut työssä muiden työntekijäin ollessa lakossa, ja kun lakko koski koko korjaamoa, ei Lautanen näin ollen myöskään olisi jäänyt ilman mitään sellaista ansiota, mitä hänelle ei sairasajan palkkana maksettu, koska hänellä ei ko. ajalta olisi muutenkaan ollut mitään ansiota. Ennen sairastumistaan Lautanen oli osallistunut muiden työntekijäin kanssa jarrutukseen ja ylityökieltoon.

3) Pääluottamusmies Pajuselle oli tehdystä työstä suoritettu palkka hänen työsopimuksensa mukaisesti. Koska kysymyksessä oli urakkapalkkaus, oli maksetun palkan suuruus riippunut tehdyn työn määrästä, jolloin oli otettava huomioon jarrutuksen vaikutus työn tulokseen.

Suorittaessaan irtisanomissuojasopimuksen mukaisen kuittauksen erään työntekijän jäätyä pois työstä irtisanomisaikaa noudattamatta oli työnantaja menetellyt työehtosopimuksen mukaisesti eikä asialla ollut yhteyttä nyt kysymyksessä olevaan työnantajan työrauharikkomukseksi väitettyyn menettelyyn. Työnantajan toimenpiteet eivät olleet työtaistelutoimenpiteitä; mitään vaatimuksia ei työntekijöihin ollut kohdistettu. Sanotuilla perusteilla Autoalan Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Helsingin autokorjaamotyöväen ammattiosasto ja Autonovo Oy ovat olleet jutuissa kuultavina siltä osin kuin niitä vastaan kanteissa on esitetty vaatimuksia.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Mitä Metallityöväen Liiton kanteessa esitettyyn tulee, asiassa on käynyt selville, että työnantaja on kehottanut pääluottamusmies Pajusta poistumaan 22.11.1974 työpaikalta tuntia ennen tämän työajan päättymissä ja luottamusmiesvapaan alkamista. Työnantaja ei ole suorittanut Pajuselle kysymyksessä olevalta ajalta palkkaa siten laskettuna kuin luottamusmiessopimuksen 7 §:n ja työehtosopimuksen 10 §:n määräykset edellyttävät eli III vuosineljänneksen keskituntiansion mukaan laskettuna. Autoalan Työnantajaliitto on hyväksynyt työnantajan menettelyn. Kun työehtosopimus sisältää selvät määräykset keskituntiansion laskutavasta, olisi työnantajaliiton tullut käsittää työntekijäpuolen ymmärtävän tämän menettelyn työntekijäin painostamiseksi vallinneessa häiriötilanteessa, ja onkin menettely vastatyötaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin. Yhtiön työtuomioistuin sitä vastoin katsoo saaneen vallinneessa tilanteessa luottaa työnantajaliiton kannanottoon.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Metallityöväen Liiton kanteen osittain, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Helsingin autokorjaamotyöväen ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoa Autoalan Työnantajaliitolle edellisen 4 000 markkaa ja jälkimmäisen 3 000 markkaa sekä Autoalan Työnantajaliiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä Metallityöväen Liitolle 2 000 markkaa. Juttujen näin päättyessä saavat asianosaiset puolin ja toisin itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Tiitola, Riski, Äimälä, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.