Labor union fined for strike intended to support wage demands rather than management rights.

Tehtaan työnseisauksien tarkoituksena oli pääasiassa ollut palkankorotusvaatimusten tukeminen, joskin niiden syntymiseen olivat osaltaan vaikuttaneet sellaisetkin seikat, jotka koskivat työnantajan työnjohto-oikeutta. Ammattiosasto, joka vastasi edustajiensa samoin kuin jäsentensä enemmistön osallistumisesta seisauksiin, tuomittu hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Puutyöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä huhtikuun 8 päivänä 1974 solmitussa mekaanisen puunjalostusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton jäsenten sahojen, höyläämöjen, vaneri-, puuelementti-, puutalo-, rakennuspuusepän-, laatikko-, puu- ja lastulevytehtaiden sekä näiden teollisuuksien yhteydessä toimivien kuitulevytehtaiden ynnä niiden sivutuote- ja huolto-osastojen ja näiden työntekijäin välisiin työsuhteisiin.

2 § Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen tekemiä sopimuksia:

1. Liitteenä XII olevaa 15.5.1946 allekirjoitettua yleissopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työrauhavelvoite

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

9 § Palkkaustavat

1. Palkat määräytyvät joko työhön käytetyn ajan perusteella (tuntipalkat) tahi suoritetun työn tuloksen tai määrän perusteella (suorituspalkat).

Näiden palkkaustapojen ohella suoritetaan osittain työhön käytetyn ajan osittain työn tuloksen tai määrän mukaan määräytyviä palkkoja.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Milloin tuotantopuolella on joidenkin työntekijäin osalta siirrytty kokonaistuntipalkkaukseen, noudatetaan soveltuvin osin työehtosopimuksen 12 §:ää, 1, 3 ja 8 kohtien määräyksiä lukuunottamatta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Kokonaistuntipalkat

1. Suorituspalkkauksen sijasta käytetään töissä, joissa urakointi ei ole tarkoituksenmukaista, palkkaustapana ns. kokonaistuntipalkkajärjestelmää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen, ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja vaarallisuus sekä muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat eri palkkaryhmissä oikeudenmukaisesti porrastetuiksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Paikallisesti sovitut tai sovittavat kokonaistuntipalkat ovat tämän työehtosopimuksen osana voimassa sopimuskauden loppuun.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8. Työn määrän tai vaativuusasteen muuttuessa tarkistetaan kokonaistuntipalkkoja. Tällaisesta tarkistamisesta on neuvoteltava työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä ja noudattaen soveltuvin kohdin työehtosopimuksen 14 §:n määräyksiä.

9. Jos voimassaolevia kokonaistuntipalkkoja joko työnantajan tai työntekijäin aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 8. kohdassa mainitusta syystä, esim. tilastovertailulla todettuun ansiokehitykseen nojaten, voidaan se tehdä edellä 3. kohdan 2 kappaleessa mainittujen tarkistusten yhteydessä ao. työnantajan ja ko. työntekijän välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uusista kokonaistuntipalkoista yksimielisyyteen, jatkuvat työt entisillä perusteilla ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

13 § Ohjetuntipalkat

1. Kahdeksantoista vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § Suorituspalkat

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, on työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Voimassaolevat jatkuvat urakkahinnoittelut ovat voimassa 4. kohdassa mainittua tapausta lukuunottamatta sopimuskauden loppuun.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa suoritetaan uudelleenhinnoittelu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Jos voimassaolevia jatkuvia urakkahintoja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 4. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja ko. työntekijäin välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta urakkahinnoittelusta yksimielisyyteen, jatkuu työ entisillä perusteilla ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SOVITTELUMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

29 § Sopimusten tulkinta

1. Jos tämän sopimuksen tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta asianosaiset keskenään neuvottelemalla eivät pääse yksi mielisyyteen, on asia siirrettävä allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Elleivät nämäkään pääse asiasta yksimielisyyteen, voi jompikumpi sopimuspuoli alistaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos jostain muusta kuin 29 §:ssä mainitusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja työntekijän välillä, on, ennenkuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi, ja siitä laadittava 29 §:n 1. muistutuksessa tarkoitettu muistio.

2. Jommankumman sopimuspuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua), tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsentoiminimen Oy Wilh. Schauman Ab:n Jyväskylän tehtailla oli neuvoteltu Puutyöväen Liittoon kuuluvan Jyväskylän Puutyöntekijäin ammattiosaston valitseman pääluottamusmiehen Tauno Kainulaisen kanssa vaneri- ja lastulevytehtaan sekä höyläämön työntekijäin palkankorotusvaatimusten johdosta. Koska esitettyihin työehtosopimukseen perustumattomiin 70-200 pennin palkankorotuksiin ei ollut voitu suostua, olivat mainittuun ammattiosastoon kuuluvat työntekijät ryhtyneet työehtosopimuksen mukaisen neuvottelumenettelyn ollessa vielä kesken vaatimustensa tukemiseksi työtaistelutoimenpiteisiin.

Helmikuun 7 päivänä 1975 olivat vaneritehtaan jalostus- ja viimeistelyosaston noin 25 työntekijää ryhtyneet neljän tunnin pituiseen lakkoon, jonka aikana ei edes osaston luottamusmies Hänninen ollut kertomansa mukaan ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Helmikuun 24 päivänä olivat sorvausosaston noin 20 työntekijää ryhtyneet noin kaksi vuorokautta jatkuneeseen lakkoon, johon oli osallistunut mm. osaston luottamusmies Laine. Seuraavana päivänä lakkoon olivat ryhtyneet myös järviosaston 15 työntekijää. Myös pääluottamusmies Kainulainen oli sorvausosaston lakon alkamispäivänä osoittanut selvästi tukevansa lakkoa käyttämällä asiassa uhkaavaa kieltä. Maaliskuun 6 päivänä 1975 pidettyyn vuorokauden pituiseen lakkoon olivat osallistuneet kaikki vaneritehtaan noin 230 työntekijää, näiden joukossa osaston luottamusmiehet Arvo Malinen, Uuno Äijänen, Aili Nyfeldt, Terttu Hokkanen, Terttu Hienonen, Kosti Hänninen ja Esko Helisniemi.

Helmikuun 27 päivänä 1975 olivat lastulevytehtaan 8 laitosmiestä ja seuraavana päivänä lastulevytehtaan tuotantolinjan noin 100 työntekijää ryhtyneet asteittain viiden vuorokauden pituiseen lakkoon. Työntekijät olivat ilmoittaneet lakon syyksi, että osaston luottamusmies Matti Pääkkönen oli käskenyt seisauttaa koneet. Maaliskuun 6 päivänä 1975 olivat lastulevyn jalostustehtaan 24 työntekijää ryhtyneet lakkoon, näiden mukana osaston luottamusmiehet Reima Turunen, Matti Pääkkönen, Pirkko Montonen ja Eino Tikka.

Helmikuun 19 päivänä 1975 olivat höyläämön 12 työntekijää ryhtyneet neljän tunnin lakkoon ja seuraavana päivänä kuuden tunnin lakkoon. Helmikuun 25 päivänä alkanut lakko oli kestänyt 20 tuntia ja helmikuun 28 päivänä alkanut lakko 33 tuntia. Kaikkiin näihin lakkoihin oli osallistunut myös ammattiosaston puheenjohtaja Heimo Toivonen. Maaliskuun 6 päivänä lakkoon oli puheenjohtajan lisäksi yhtynyt myös osaston luottamusmies Taisto Ruotsalainen.

Koko tehdasalueella oli maaliskuun 6 päivänä 1975 lisäksi puhjennut lakko, johon oli osallistunut Oy Wilh. Schauman Ab:n Jyväskylän tehtaiden noin 900 työntekijää, näiden joukossa luottamusmiehet.

Kaikkien näiden lakkojen aikana olivat työnantajan edustajat kehottaneet luottamusmiehiä palauttamaan työrauhan. Pääluottamusmies oli ilmoittanut, ettei työntekijäpuoli väittänyt työnantajan rikkoneen sopimuksia. Ammattiosaston puheenjohtaja oli maininnut, että pyrkimyksenä oli ansiotason parantaminen. Kun työnantajaa näin ollen oli painostettu työtaistelutoimenpiteillä suostumaan työehtosopimukseen perustumattomiin palkkojen yleiskorotuksiin ja koska ammattiosasto ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi, vaan oli sallinut luottamusmiesten puheenjohtajaa myöten osallistua lakkoon, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa vaatinut, että Jyväskylän Puutyöntekijäin ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Puutyöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan katsonut, että kysymyksessä oli ollut viisi eri työtaistelutoimenpidettä ja viisi eri asiaa, jotka oli haastehakemuksessa virheellisesti yhdistetty. Maaliskuun 6 päivän lakko oli sitä paitsi mainittu neljässä eri kohdassa ja työtaistelutoimenpiteet oli siten saatu näyttämään todellisuutta laajemmilta. Maaliskuun 6 päivän lakko oli ensin todettu kolmen eri osaston lakkona ja vielä koko tehdasalueen lakkona.

Lastulevytehtaan työnseisaus oli johtunut siitä, että johtaja Sokka työnantajan edustajana oli vastoin aikaisempaa lupaustaan kieltäytynyt siirtämästä 8 laitosmiestä korjaamon kirjoihin. Tämäkään työnseisaus ei siis ollut kohdistunut työehtosopimukseen, koska kysymyksessä olevasta asiasta ei työehtosopimuksessa ollut määräyksiä. Erityisesti oli todettava, että asiasta oli johtaja Sokan kanssa jo aikaisemmin sovittu. Muiden työntekijäin osallistuminen työnseisaukseen oli ollut myötätuntotoimenpide 8 laitosmiestä kohtaan.

Höyläämön työnseisaukset olivat johtuneet siitä, että työnantajan edustajat olivat kieltäytyneet neuvottelemasta palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamisesta, vaikka työehtosopimuksen 30 §:n mukaan neuvottelut oli aloitettava kahden viikon kuluessa neuvottelujen esittämisestä. Niitä oli ollut tarkoitus käydä työehtosopimuksessa taatun 10 %:n urakkavoiton toteuttamiseksi myös käytännössä. Haastehakemuksen höyläämöä koskevaa kohtaa olikin pidettävä lähinnä hakemuksen täytteenä. Maamme suurimmassa mekaanisen puualan tuotantolaitoksessa ei näin vähäisellä työnseisauksella nimittäin ollut paljon merkitystä. Mitä tuli puheenjohtaja Toivosen osallistumiseen työnseisaukseen, niin ilmeisesti työnantaja ei tarkoituksellisesti ollut osoittanut hänelle työtä, koska Toivonen oli ammatiltaan asettaja eikä työnseisausten aikana ollut asettamistöitä ollut.

Koko tehdasta koskevasta työnseisauksesta työntekijät olivat päättäneet spontaanisti kello 7 eli tunnin kuluttua työajan alkamisesta kokoontuneessa joukkokokouksessa. Siellä oli käsitelty huonontunutta työsuhdeasioitten hoitoa ja uuden johtajan menetelmiä irtisanomisissa, joita työntekijäin käsityksen mukaan oli toteutettu mielivaltaisesti ja ennalta ilmoittamatta. Kokouksen jälkeen vain pääluottamusmies oli jäänyt töihinsä. Pääluottamusmies oli isännöitsijän tiedusteluun ilmoittanut kokouksen kannan, että työnseisaus oli mielenosoitus isännöitsijää kohtaan.

Kaikkien lakkojen aikana ammattiosaston toimihenkilöt ja liiton toimitsija Ottelin olivat tehneet parhaansa työrauhan palauttamiseksi. Asiaa oli käsitelty lukuisissa työmaakokouksissa, joissa oli pyritty löytämään keinot työrauhan ylläpitämiseksi. Kuvatuissa oloissa oli työrauhan turvaaminen kuitenkin ajoittain ollut ylivoimainen tehtävä. Maaliskuun 3 päivänä oli nimenomaan poikkeuksellisen tilanteen korjaamiseksi kutsuttu koolle toimikunnan kokous, jossa oli valittu erityinen neuvottelukunta. Neuvottelukunta oli sitten käynytkin neuvotteluja työnantajan edustajien kanssa. Pääosa neuvotteluajasta oli kuitenkin kulunut siihen, kun isännöitsijä oli arvostellut ammattiosastoa, luottamusmiehiä ja puheenjohtajaa siitä, etteivät nämä muka halunneetkaan sopia asioista eivätkä olleet kykeneviä hoitamaan omia luottamustoimiaan.

Kaiken edellä olevan nojalla oli todettavissa, että haastehakemus perustui virheellisiin otaksumiin. Siinä mainitut palkankorotusesitykset eivät olleet olleet työnseisausten kohteina, vaan lähinnä työsuhdeasioitten kärjistävä hoitaminen vuoden 1975 alusta lähtien. Kanteessa oli myös vältetty kertomasta ammattiosaston toimista työrauhan turvaamiseksi mainitsematta sitäkään, kenen ansiosta lakkoilu oli sitten loppunut. Ainoa aiheellinen kohta hakemuksessa koski höyläämöä, jossa oli todella ollut kysymys työnantajan menettelyn saattamisesta työehtosopimuksen mukaiseksi. Tämä vaatimaton työnseisaus ansaitsi korkeintaan muodollisen hyvityssakon. Edellä kerrotuin perustein Puutyöväen Liitto on työtuomioistuimessa muutoin katsonut, ettei työnseisauksilla ollut pyritty vaikuttamaan työehtoihin, ja kiistänyt kanteen.

Jyväskylän Puuntyöntekijäin ammattiosasto r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Wilh. Schauman Ab:n Jyväskylän tehtailla on vuoden 1975 alkupuolella neuvoteltu vaneri- ja lastulevytehtaan sekä höyläämön työntekijäin palkankorotusvaatimusten johdosta. Työnantajan torjuttua nämä 70-200 pennin palkankorotusvaatimukset ovat vaneritehtaan jalostus- ja viimeistelyosaston noin 25 työntekijää ryhtyneet helmikuun 7 päivänä 1975 neljän tunnin mittaiseen lakkoon. Lakko on sitten jatkunut kanteessa kerrotuin tavoin vaneritehtaan sorvausosastolla ja järviosastolla helmikuun 24 ja 25 päivänä. Työnseisauksia on myös toimeenpantu helmikuun 27 päivästä lukien viiden vuorokauden aikana lastulevytehtaalla ja edelleen höyläämössä helmikuun 19, 25 ja 28 päivänä kuten kanteessa on kerrottu, kunnes koko tehtaalla on maaliskuun 6 päivänä 1975 toimeenpantu työnseisaus, johon kaikki tehtaan noin 900 työntekijää ovat osallistuneet.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Heiniö, Riski, Leiponen, Hyppönen, Lankinen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.