Labor court applies collective agreement to warehouse worker despite employer's exclusion claim.

Lausunnossa katsottu, että lämpöeristysalan vuosien 1970 ja 1971 työehtosopimuksia oli kokonaisuudessaan ja siis myös palkkamääräysten osalta sovellettava alan liikkeen varastomiehen työsuhteeseen. Perusteluna paitsi muuta se, että työehtosopimuksen soveltamispiiriin muuten kuuluvan työntekijän jääminen sopimuksen palkkamääräysten ulkopuolelle on poikkeuksellista.

Asianosaiset: Lausunto Turun hovioikeudelle Porin raastuvanoikeudesta vedottuun juttuun (Harri Armas Teeri/Hyttisen Eristysliike Kommandiittiyhtiö)

RATKAISU

Putkijohtotyönantajainliitto r.y:n ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n välillä 27.1.1970 allekirjoitetussa lämpöeristysalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta on sovellettava kaikkiin Putkijohtotyönantajainliittoon kuuluvien lämpöeristystöitä suorittavien liikkeiden työntekijöihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työntekijöiden luokitus

1. Eristäjäoppilaana pidetään työntekijää, joka on hyväksytty oppilaaksi ja saanut siitä asianmukaisen todistuksen, ja joka sen jälkeen yhtäjaksoisesti työskentelee erityisalalla siirtyen työnantajan määräyksestä työpaikalta toiselle.

2. Eristysalan työntekijän oppiaika on 3 vuotta.

3. Aputyöntekijä on henkilö, joka suorittaa valmistavia työvaiheita ja tuo tarvikkeet työpaikalle.

4. Työntekijä, täytettyään työehtosopimuksessa määrätyn oppivuoden, on velvollinen tekemään siitä ilmoituksen työnantajalle, ja on hänelle annettava todistus siitä, että tällainen ilmoitus on tehty.

4 § Työpalkat

1. Täysin työkykyisten eristysalan työntekijäin perustuntipalkat arkipyhäkorvauksineen ovat seuraavat:

Lämpöeristysalan perustuntipalkat 1.1.1970

I pkl II pkl III pkl

1 palkkaryhmä 4,23 4,10 4,03

2 " 4,43 4,34 4,23

3 " 4,62 4,45 4,32

4 " 5,46 5,30 5,06

Palkkaryhmät 1, 2 ja 3 tarkoittavat myös oppivuosia.

2. Kuukausipalkasta sovittaessa noudatetaan edellä lueteltuja perustuntipalkkoja palkan perusteena.

3. Sen mukaan poikkeaako työntekijän työtaito, työteho tai kokemus taikka hänen tehtävänsä asettamat vaatimukset kysymyksessä olevan työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta, voidaan hänelle palkkaryhmissä 1, 2 ja 3 maksaa enintään 15 %:n lisä, joka lasketaan perustuntipalkoista. Kokonaistuntipalkkoihin mainittu lisä lisätään pennimääräisenä.

4. Ammattitaitoisen putkieristäjän kokonaistuntipalkka uusissa töissä on:

I pkl II pkl III pkl

1 palkkaryhmä 4,86 4,71 4,63

2 " 5,09 4,99 4,86

3 " 5,31 5,12 4,97

4 " 6,28 6,09 5,82

5. Ammattitaitoisen putkieristäjänkokonaistuntipalkka vanhoissa taloissa suoritettavissa töissä on:

I pkl II pkl III pkl

1 palkkaryhmä 5,49 5,32 5,23

2 " 5,75 5,64 5,49

3 " 6,00 5,79 5,62

4 " 7,10 6,88 6,58

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen liittojen välillä 22.5.1971 allekirjoitetussa lämpöeristysalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta on sovellettava kaikkiin Putkijohtotyönantajainliittoon kuuluvien lämpöeristystöitä suorittavien liikkeiden työntekijöihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työntekijöiden luokitus

1. Eristäjäoppilaana pidetään työntekijää, joka on hyväksytty oppilaaksi ja saanut siitä asianmukaisen todistuksen, ja joka sen jälkeen yhtäjaksoisesti työskentelee erityisalalla siirtyen työnantajan määräyksestä työpaikalta toiselle.

2. Eristysalan työntekijän oppiaika on 3 vuotta.

3. Aputyöntekijä on henkilö, joka suorittaa valmistavia työvaiheita ja tuo tarvikkeet työpaikalle.

4. Työntekijä, täytettyään työehtosopimuksessa määrätyn oppivuoden, on velvollinen tekemään siitä ilmoituksen työnantajalle, ja on hänelle annettava todistus siitä, että tällainen ilmoitus on tehty.

4 § Työpalkat

1. Täysin työkykyisen eristysalan työntekijäin perustuntipalkat arkipyhäkorvauksineen ovat seuraavat

11.5.1971 lähinnä olevasta palkanmaksukaudesta lähtien:

I pkl II pkl III pkl

1 palkkaryhmä 4,96 4,83 4,76

2 " 5,16 5,11 4,96

3 " 5,35 5,18 5,06

4 " 6,19 6,03 5,79

1.9.1971 lähinnä olevasta palkanmaksukaudesta lähtien:

I pkl II pkl III pkl

1 palkkaryhmä 5,16 5,03 4,96

2 " 5,36 5,31 5,16

3 " 5,55 5,38 5,26

4 " 6,39 6,23 5,99

Palkkaryhmät 1, 2 ja 3 tarkoittavat myös oppivuosia.

2. Kuukausipalkasta sovittaessa noudatetaan edellä lueteltuja perustuntipalkkoja palkan perusteena

3. Sen mukaan, poikkeaako työntekijän työtaito, työteho tai kokemus taikka hänen tehtävänsä asettamat vaatimukset kysymyksessä olevan työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta, voidaan hänelle palkkaryhmissä 1, 2 ja 3 maksaa enintään 15 %:n lisä, joka lasketaan perustuntipalkoista. Kokonaistuntipalkkoihin mainittu lisä lisätään pennimääräisenä.

4. Ammattitaitoisen putkieristäjän kokonaistuntipalkka uusissa töissä on:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Ammattitaitoisen putkieristäjän kokonaistuntipalkka vanhoissa taloissa suoritettavissa töissä on

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Harri Armas Teeri on Porin raastuvanoikeudessa Hyttisen Eristysliike Kommandiittiyhtiötä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että hän oli ollut vastaajayhtiön palveluksessa varastomiehenä 12.10.1970-11.2.1972 välisen ajan. Hän oli saanut työnantajalta palkkaa seuraavasti

1. vuodelta 1970 yhteensä 891,10 markkaa, 2. vuodelta 1971 yhteensä 6778,50 markkaa ja 3. vuodelta 1972 yhteensä 1283,20 markkaa, mihin summaan sisältyi vuosilomakorvausta 1.4.1971 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta.

Nostetun palkan yhteismäärä oli siis ollut 8 952,80 markkaa. Yhtiö, joka kuului jäsenenä Putkijohtotyönantajainliitto r.y:een ja oli sidottu sanotun liiton sekä Rakennustyöläisten Liitto r.y:n välillä voimassa olleeseen lämpöeristysalan työehtosopimukseen, olisi kanteen mukaan kuitenkin ollut velvollinen suorittamaan Teerelle työajalta sanotun työehtosopimuksen mukaisen palkan, minkä määrä oli seuraava:

1. aikana 12.10.1970-11.5.1971 työehtosopimuksen 1 palkkaryhmän mukaista palkkaa eli 4,10 markkaa tunnilta, yhteensä 4 936,40 markkaa,

2. aikana 12.5.-11.10.1971 samoin 1 palkkaryhmän mukaista palkkaa eli 5,03 markkaa tunnilta yhteensä 4 325,80 markkaa,

3. aikana 12.10.1971-11.2.1972 työehtosopimuksen 2 palkkaryhmän mukaista palkkaa eli 5,31 markkaa tunnilta yhteensä 3 653,28 markkaa, sekä

4. ajalta 1.4.1971-11.2.1972 lasketusta 8 942,85 markan määräisestä palkasta vuosiloman korvauksena 623,92 markkaa.

Työehtosopimuksen mukaisen palkan määrä kaikkiaan olisi siis ollut 13 539,40 markkaa. Kun Teeri oli pyytänyt 11.2.1972 taannehtivasti työnantajaa suorittamaan hänelle työehtosopimuksen mukaisia palkkaeriä, työnantaja oli siitä kieltäytynyt ja irtisanonut Teeren työsuhteen välittömästi. Teeri on tämän vuoksi työsopimuslain 17 §:n 1 ja 2 momentin sekä 22 §:n 5 momentin nojalla vaatinut vastaajayhtiön velvoittamista suorittamaan hänelle työehtosopimuksen edellyttämän palkan ja maksetun palkan välisen erotuksen eli 4 585,60 markkaa ja lisäksi odotusajan palkkana 6 päivältä 5,31 markan mukaan tunnilta yhteensä 254,88 markkaa eli suorittamaan Teerelle yhteensä 4 840,48 markkaa laillisine korkoineen sekä korvaamaan tämän oikeudenkäyntikulut asiassa.

Kantajan pyynnöstä raastuvanoikeudessa todistajana kuultu Rakennustyöläisten Satakunnan Aluejärjestö r.y:n aluesihteeri on kertonut, ettei hänen tiedossaan ollut tapausta, että putki- tai eristysalan liikkeiden työntekijöihin olisi sovellettu tai yritettykään soveltaa jotakin muuta työehtosopimusta tai jättää heidät työehtosopimuksen ulkopuolelle. Putkiliikkeiden palveluksessa oli myös työntekijöitä, jotka suorittivat varsinaista putkialasta poikkeavaa, lähinnä metallialan työtä, mutta näittenkin palkkaukseen sovellettiin kuitenkin putkialan työehtosopimusta. Sodanjälkeisissä ensimmäisissä eristysalan työehtosopimuksissa oli mainittu erikseen varastotyöntekijät, mutta maininta oli jätetty pois, todistajan käsityksen mukaan siitä syystä että asiaa oli pidetty muutenkin selvänä.

Vastaajan raastuvanoikeudessa kuulema todistaja, joka oli vuodesta 1956 alkaen ollut mukana alan työehtosopimusneuvotteluissa kuuluen työehtosopimusneuvottelukuntaan ja teknilliseen toimikuntaan, jonka tehtävänä oli uusien töiden hinnoittelu, on kertonut, että työehtosopimuksen oli koko ajan katsottu koskevan ainoastaan asianomaisen liikkeen putkieristystyötä suorittavia työntekijöitä. Varastotyöntekijöitä ei ollut todistajan muistaman mukaan 16 vuoden aikana otettu esille. Helsingin Eristysliikkeessä, minkä toimitusjohtajana todistaja oli ollut vv. l968-1969, oli kolmen varastotyöntekijän palkkaus määräytynyt työehtosopimuksen sijasta työnantajan ja työntekijäin tekemän sopimuksen mukaisesti. Samoin oli eristysliikkeiden autonkuljettajien palkkaus määräytynyt työsopimuksen perusteella, jolloin oli saatettu apuna käyttää autoalan työehtosopimusta. Aputyöntekijä ei itse osallistunut eristystyöhön, mutta suoritti sitä varten valmistavia toimenpiteitä. Eristäjäoppilas oli oppimassa varsinaista eristystyötä.

Vastaajan huomautettua, että vaaditusta korvauksesta oli joka tapauksessa vähennettävä 12 päivän palkka, kantaja on vähentänyt vaatimustaan 509,76 markalla, joten palkkojen erotukseksi jäi 4 075,84 markkaa. Vastaaja puolestaan on ilmoittanut poissaolopäivistä aiheutuvan määrän alentavan palkkojen erotuksen 3 630,08 markaksi.

Hyttisen Eristysliike Kommandiittiyhtiö on hakenut muutosta päätökseen hovioikeudessa ja vetokirjelmässään viitannut raastuvanoikeudessa työehtosopimuksen kehityksestä ja työehtosopimusneuvottelujen kulusta vastaajan taholta esitettyyn. Yhtiö on vaatinut raastuvanoikeuden päätöksen kumoamista ja joka tapauksessa maksettavaksi tuomittavan määrän alentamista vetokirjelmässä esitetyillä perusteilla, joista työtuomioistuimessa ei ole kysymys, 3 589,84 markkaan.

Vetokirjelmään antamassaan vastineessa Teeri on pyytänyt vedon hylkäämistä ja raastuvanoikeuden päätöksen pysyttämistä.

Turun hovioikeus on, kun jutun ratkaiseminen edellytti erityistä työehtosopimusolojen tuntemusta siitä, oliko Teereen sovellettava Putkityönantajainliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä voimassa olleiden lämpöeristysalan työehtosopimusten palkkamääräyksiä vai eikö, työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaisesti pyytänyt siitä kerrotulta osin lausunnon työtuomioistuimelta.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Putkijohtotyönantajainliitolle ja Rakennustyöläisten Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi.

Sanotut liitot ovat toimittaneet työtuomioistuimelle asiasta yhteisen muistion ja siinä lausuneet seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Rakennustyöläisten Liitto ilmoitti kantanaan, että putkieristysalan työehtosopimusta on sovellettava kaikkiin lämpöeristystöitä suorittavien liikkeiden työntekijöihin ammattinimikkeistä riippumatta. Perusteluna tälle kannanotolle on työehtosopimuksen 1 §:n sisältö, jonka mukaan tätä sopimusta on sovellettava kaikkiin Putkijohtotyönantajainliittoon kuuluvien lämpöeristystöitä suorittavien liikkeiden työntekijöihin. Rakennustyöläisten Liitto katsoo edelleen, ettei työehtosopimuksia solmita siten, että jäisi ns. "väliinputoajia". Lisäksi kyseinen riitajuttu on Rakennustyöläisten Liiton edustajien tietämän mukaan ensimmäinen ja ainoa laatuaan.

3. Putkijohtotyönantajainliitto katsoi, ettei kanteessa mainittuina vuosina varastomiehiin tullut soveltaa putkieristysalan työehtosopimusta. Perusteluina Putkijohtotyönantajainliitto viittasi Hyttisen eristysliikkeen Porin raastuvanoikeudessa esittämiin perusteluihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rakennustyöläisten Liitto on lisäksi toimittanut työtuomioistuimelle oman lausuntonsa, jossa sanotaan muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Käyty liittojen välinen neuvottelu ja työntekijäpuolen perustelut

Syyskuun 9 päivänä 1975 käydyssä neuvottelussa (liite 1 ) Putkijohtotyönantajainliitto r.y. väitti, ettei putkieristysalan työehtosopimusta ole sovellettava varastomies Teereen.

Liittomme edustajat viittasivat eristysalan työehtosopimuksen selvään määräykseen, jonka mukaan sopimusta on sovellettava kaikkiin Putkijohtotyönantajainliittoon kuuluvien lämpöeristystöitä suorittavien liikkeiden työntekijöihin Teksti on niin selvä ja yksiselitteinen ettei siinä liittomme käsityksen mukaan ole mitään tulkintavaihtoehtoja. Missään vaiheessa ei Rakennustyöläisten Liitto r.y:n työehtosopimusneuvottelijoiden tarkoituksena ole ollut työehtosopimuksen selvän tekstin vastaisesti jättää eristysliikkeen varastotyöntekijöitä työehtosopimuksen soveltamisen ulkopuolelle. Putkijohtotyönantajainliitto r.y:n väite, että varastotyöntekijät jäisivät työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle, on siis sekä selvän työehtosopimuksen määräyksen että työehtosopimusneuvottelujen kulun vastainen.

Työnantajanliiton taholta ei koskaan aikaisemmin ole edes väitetty, etteivät varastotyöntekijät kuuluisi putkieristysalan työehtosopimuksen alaisuuteen eikä liittomme tietoon ole tullut ainoatakaan tapausta, jossa työnantaja olisi sopimusta nain soveltanut.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kun työehtosopimuksen määräys on niin yksiselitteinen kuin se tässä tapauksessa on, pitäisi olla todettavissa molempien työehtosopimuksen osapuolten yhteinen ja yksimielinen tarkoitus, jotta työehtosopimusta voitaisiin soveltaa työnantajan nyt väittämällä tavalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Rakennustyöläisten Liitto ja Putkijohtotyönantajainliitto ovat olleet työehtosopimuksen soveltamiskäytännöstä ja sopijapuolten määräykselle antamasta tarkoituksesta eri mieltä. Se, että erimielisyyttä ei ennen nyt puheena olevaa tapausta ole syntynyt, on ilmeisesti aiheutunut siitä, että pelkästään varastomiehinä toimivia työntekijöitä on lämpöeristystöitä suorittavissa liikkeissä ollut vähän. Varastotyötä ovat yleisesti tehneet muun työn ohella varsinaisissa lämpöeristystöissä toimineet työntekijät ja oppilaat, jolloin kiistaa työehtosopimuksen soveltamisesta heihin ei ole syntynyt; Myöskin sellaisissa tapauksissa, että aikaisemmin varsinaisissa lämpöeristystöissä toiminut työntekijä on siirtynyt varastotyöntekijäksi, on työehtosopimusta sellaisenaan häneen sovellettu.

Lämpöeristysalan vuoden 1949 työehtosopimuksessa määriteltiin erikseen varastomiehen palkat. Vuoden 1950 työehtosopimukseen ei sisältynyt lainkaan palkkasummia, vaan palkoista ilmoitettiin sovittavan erikseen. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä siitä, mistä on johtunut, ettei palkkamääräyksiä jälleen työehtosopimukseen otettaessa niissä ole enää sanottu mitään niiden soveltamisesta varastomiehiin.

Työnantajapuolen mielestä ei olisi oikein maksaa varastotyöstä samaa palkkaa kuin suurempaa ammattitaitoa edellyttävästä putkieristystyöstä. Ammattitaitoisille putkieristäjille on kuitenkin erikseen määrätty kokonaistuntipalkat kummankin työehtosopimuksen 4 §:n 4 ja 5 kohdassa, ja liitot ovat yksimielisiä siitä, ettei näitä kokonaistuntipalkkoja ole sovellettava varastomiehiin. Työnantajapuolen mainitsema peruste ei siten estä kummankin sopimuksen 4 §:n 1 kohdassa tarkoitettujen 1 ja 2 palkkaryhmän perustuntipalkkojen, joista kanteessa on kysymys, soveltamista varastotyöhön.

Näillä perusteilla ja kun työehtosopimuksen soveltamispiiriin muuten kuuluvan työntekijän jääminen sopimuksen palkkamääräysten ulkopuolelle on poikkeuksellista, työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että Putkijohtotyönantajainliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välisiä lämpöeristysalan vuosien 1970 ja 1971 työehtosopimuksia on kokonaisuudessaan ja siis myös palkkamääräysten osalta sovellettava varastomies Harri Armas Teeren työsuhteeseen Hyttisen Eristysliike Kommandiittiyhtiössä.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Riski, Airaksinen, Hyppönen ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.