Labor court orders unions to pay fines for failing to maintain industrial peace despite union members participating in strikes.

Ammattiosaston edustajien toimintaa työrauhan palauttamiseksi ei ollut näytetty riittäväksi varsinkin kun eräät sen edustajat olivat osallistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneisiin työtaisteluihin. Työntekijäliitonkaan toimenpiteitä ei voitu pitää riittävinä.

Työntekijäliiton liittovaltuuston jäsenen asemaa ei ollut näytetty sellaiseksi, että liitto olisi vastuussa hänen osallistumisestaan työtaisteluun.

Ammattiosasto ja liitto tuomittu hyvityssakkoihin.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 16. huhtikuuta 1974 solmitussa sähköalantyöntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseniä.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät joita Sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.

Soveltamisohje

Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen seuraaminen tapahtuu seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

13 § Säännöllinen työaika

Mom. 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa. Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa klo 7.00 ellei paikallisesti muuta sovita. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkolepokorvauksen laskemisessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuorokauden mukaan. Viikottainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia viikossa:

päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona;

keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona; sekä

keskeytymättömässä vuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona

edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintäin ajaksi, jonka kuluessa viikottainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä väittäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan lisäksi muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

A. TYÖPALKAT JA PALKKAPERUSTEET

Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan alla mainituilla yleiskorotuksilla sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä:

a) maaliskuun 26. päivää 1974, 55 penniä tunnilta

b) syyskuun 1. päivää 1974, 20 penniä tunnilta

c) huhtikuun 1. päivää 1975, 50 penniä tunnilta ja

d) syyskuun 1. päivää 1975, 15 penniä tunnilta. Tämä d-kohdan korotus suoritetaan erillisenä lisänä.

Työehtosopimuksen 10 §:n mukaiset olosuhde- ja vuorotyölisät tulevat voimaan edellä kohdissa a ja c mainituista ajankohdista lukien.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

D. AIKAPALKAT

Työehtosopimuksen mukaisia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kappaleessa A on sanottu, huomioon ottaen, että mainitun kappaleen d-kohdan mukainen 15 pennin korotus tunnilta suoritetaan erillisenä lisänä.

Mikäli näin korotettu aikapalkka ei täytä uuden työehtosopimuksen mukaisia määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tieto mainituista tapahtumista telakalla oli välittömästi painostustoimenpiteiden alkamisen jälkeen toimitettu Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitolle samalla vaatien pikaisia toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi. Työtaistelujen edelleen jatkuttua oli vaatimus jouduttu useaan otteeseen uudistamaan. Mihinkään toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi ei liitto ollut kuitenkaan ryhtynyt.

Kaikki nämä työtaistelut, joilla oli pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan työehtosopimuksen vastaisiin vaatimuksiin, olivat selvästi kohdistuneet voimassaolevan työehtosopimuksen määräyksiin. Ammattiosaston työpaikalle toimeensa hyväksymät luottamusmiehet ja toimihenkilöt eivät olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelujen ehkäisemiseksi, tuomitsemiseksi tahi lopettamiseksi, vaan olivat niihin osallistumalla ja toiminnallaan yleensäkin niitä tukeneet.

Kun sekä Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto että Turun Seudun Sähkötyöntekijät r.y. olivat täten laiminlyöneet niille työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaan kuuluvat velvollisuutensa, edellinen laiminlyömällä ryhtyä toimenpiteisiin valvontavelvollisuutensa toteuttamiseksi ja jälkimmäinen sallimalla edustajiensa osallistua lakkoihin sekä kumpikin jättämällä huolehtimatta siitä, että ammattiosaston jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteeseen ryhtymistä, Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa vaatinut, että sekä liitto että ammattiosasto tuomittaisiin hyvityssakkoon.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on kanteeseen vastatessaan katsonut, etteivät sen jäsenet olleet voineet lauantaina 30.11.1974 osallistua mihinkään työnseisaukseen. Eräisiin muihin ammattiliittoihin kuuluvien työntekijöiden kanssa oli kyllä sovittu työnteosta mainittuna päivänä jouluaattoa edeltävän päivän sijasta, mutta näin ei ollut tapahtunut Sähköalantyöntekijäin Liittoon kuuluvien työntekijäin osalta. Kun työaikalaki otettiin huomioon, ei asiasta voinut olla edes konkludenttista sopimusta. Pääluottamusmies Salo ei myöskään vastoin väitettä ollut osallistunut työnseisauksiin.

Kiistäen kanteessa mainitut laiminlyönnit liitto on omalta osaltaan katsonut pyrkineensä työrauhan palauttamiseen muun muassa siten että liiton II puheenjohtaja Pekkonen oli osallistunut 28.11. ja 18 12. liiton ja osaston toimenpitein järjestettyihin työntekijäin kokouksiin, joissa hän oli liiton puolesta vaatinut työrauhan säilyttämistä. udelleen kun työnantajapuolelta oli liittoon ilmoitettu työrauhan häiriintymisestä, oli välittömästi otettu yhteys työpaikalla oleviin liiton ja ammattiosaston edustajiin ja kehotettu heitä huolehtimaan työrauhasta Telakalla työskentelevä liiton liittovaltuuston jäsen Vähä- Savo oli lisäksi pyrkinyt toimimaan työrauhan turvaamiseksi ja kehottanut työntekijöitä jatkamaan työtä. Mikäli hän oli itse joskus osallistunut työtaisteluihin muiden työntekijäin mukana, oli se johtunut siitä, ettei hän ollut tahtonut ryhtyä avoimeen vastarintaan työtovereitaan kohtaan, sillä ilman näiden luottamusta hän ei olisi lainkaan voinut työskennellä työrauhan turvaamiseksi.

Ammattiosasto ja sen työpaikalla olevat edustajat olivat myös pyrkineet turvaamaan työrauhaa. Pääluottamusmiehenä toiminut Tapio Salo ja hänen jälkeensä samaan tehtävään valittu Jukka Suovanen olivat työtaistelujen uhatessa kehottaneet työntekijöitä pysymään työssä. Haasteessa mainittua Pauli Kilpeläistä lukuunottamatta olivat muut kuusi työosaston luottamusmiestä kehottaneet työntekijöitä säilyttämään työrauhan osallistumatta itse työtaisteluihin. Osaston toimikunta oli 17.9.1974 erään toisen työtaistelun aikaan pitämässään kokouksessa kehottanut samoin työntekijöitä säilyttämään työrauhan. Ammattiosaston puheenjohtaja Lyytikäinen oli saatuaan tietää levottomuuksista telakalla ottanut yhteyden työpaikalla työskentelevään Vähä-Savoon ja osaston toimikunnan jäseneen Lindqvistiin ja toimikunnan päätökseen viitaten kehottanut näitä huolehtimaan työrauhasta.

Nyt puheena olevissa häiriöissä olivat edellä mainitut seikat selvästi vaikuttaneet. Levottomuutta oli lisännyt myös se, että puhelinkeskusteluissa oli annettu lupauksia, joita ei varsinaisissa neuvotteluissa ollut pidetty. Tilannetta oli pitkittänyt vielä se, ettei varsinaisia neuvotteluja työnantajan puolesta käynyt henkilö ollut ymmärtänyt esimiehensä antamia ohjeita. Vasta kun tähän esimieheen oli otettu yhteyttä, oli asioista voitu sopia ja työrauha palauttaa.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Turun Seudun Sähkötyöntekijät r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Eräät ammattiosaston luottamushenkilöt ovat toimineet työrauhan palauttamiseksi, mutta tätä toimintaa ei ole näytetty riittäväksi, varsinkin kun otetaan huomioon, että eräät ammattiosaston asettamat luottamusmiehet ja ammattiosaston hallituksen jäsen, joiden toimista ammattiosasto vastaa, ovat osallistuneet ainakin osittain näihin työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneisiin työtaisteluihin, vaikkakin toisaalta työnantajapuolen menettely neuvotteluissa on osaltaan pitkittänyt työhäiriöiden selvittämistä. Kanteessa mainitun Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton liittovaltuuston jäsenen asemaa ei ole näytetty sellaiseksi, että liitto vastaisi hänen osallistumisestaan työtaisteluun. Liiton toinen puheenjohtaja on käynyt työntekijäin kokouksessa kerran työtaistelun aikana, mutta työnseisausten jatkuvuuteen ja lähes säännölliseen esiintymiseen nähden ei liiton toimenpiteitä kuitenkaan voida pitää riittävinä.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Turun Seudun Sähkötyöntekijät maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 000 markkaa ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 2 000 markkaa. Tämän ohessa Turun Seudun Sähkötyöntekijät r.y. ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 700 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Heiniö, Riski, Äimälä, Lankinen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.