Labor court dismisses union appeal, upholds employer's termination breach and awards damages with sick pay deduction.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's objection regarding the interpretation of the Employment Contracts Act, ruling that the case fell within its jurisdiction. The court found the employer terminated the employee's contract without valid cause and violated the protection against unfair dismissal agreement by failing to observe the required notice period. Consequently, the employer was ordered to pay damages for the breach, reduced by the sick pay already received during the notice period, and to compensate for the loss of annual leave entitlement.
Legislator headnote
AI generatedSection 2 of the Collective Agreements Act; Section 9 of the Collective Agreement: Where an employer terminates a contract without valid cause in violation of a protection against unfair dismissal agreement, the employee is entitled to damages, which may be reduced by benefits such as sick pay received during the notice period, and the loss of annual leave entitlement may be considered in the total compensation.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja oli osastonhoitajan työsuhteen purkaessaan menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti. Työnantaja velvoitettu korvaukseen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä niin, että korvauksesta oli vähennettävä mitä työntekijälle oli maksettu palkkana yht'aikaiselta sairausajalta. Lisäksi työnantaja velvoitettu suorittamaan korvausta työsopimuksen purkamisesta ilman asiallista perustetta.
Työntekijän oma menettely oli sellainen työsuhteen katkaisemisen aihe, joka vaikutti alentavasti työnantajan korvausvelvollisuuteen.
Kysymys myös työsuhteen päättymisestä aiheutuneen vuosilomaetuuden menetyksen korvaamisvelvollisuudesta.
Kanteen tutkimista vastaan sillä perusteella esitetty väite hylätty, että asiassa olisi ollut kysymys työsopimuslain säännösten tulkinnasta.
Asianosaiset: Autokaupan Toimihenkilöliitto r.y. Autoalan Työnantajaliitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen kesken 10.5.1974 tehdyssä autokaupan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
2 § Keskusjärjestöjen LTKTVK väliset sopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:
-Yleissopimus 15.6.1971
-Irtisanomissuojaa koskeva yleissopimus 8.4.1968
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 § Sairausajan palkka
1. Milloin työnantajan palvelukseen vakinaisesti otettu työntekijä tai koeajaksi otettu ja jo yhden kuukauden ajan työskennellyt työntekijä estyy työtä tekemästä sairauden tai tapaturman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, suorittaa työnantaja työsuhteen jatkuessa hänelle sairausajan palkkaa enintään 21 päivän pituiselta ajanjaksolta niin, että sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi päiväpalkka ja tämän jälkeisiltä työpäiviltä ainoastaan päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Jälkimmäisen palkanosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.
Sairausajan palkka maksetaan provisiopalkkaisille kahden edellisen kalenterivuosipuoliskon keskiansion mukaan.
2. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausvakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksun työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain, työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen taikka liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
3. Työkyvyttömyys on varmennettava lääkärintodistuksella tai muulla työn antajan hyväksymällä selvityksellä. Työnantaja on oikeutettu nimeämään lääkärin, jolloin työnantaja korvaa tästä aiheutuneet kustannukset.
4. Työntekijän on viivytyksettä ilmoitettava työnantajalle sairastumisestaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työehtosopimuksessa tarkoitetussa irtisanomissuojasopimuksessa määrätään muun muassa seuraavaa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 §
Tämä sopimus koskee työntekijää, joka 18 vuotta täytettyään on ollut samassa työsuhteessa vähintään yhdeksän kuukautta. Työsuhteen kestoaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jonka työntekijä on ollut asevelvollisuuslain nojalla vakinaista palvelustaan suorittamassa.
Tämä sopimus ei koske:
1. työntekijää, joka on otettu työhön määrätyksi ajaksi tai määrättyä tehtävää varten;
2. ulkomaan- taikka rannikko- tai sisävesiliikenteessä kulkevissa aluksissa työskenteleviä; eikä
3. tapauksia, joissa työsopimus on purettu työsopimuslain 31 §:ssä mainitun syyn perusteella.
Sopimuksen piiriin kuuluvat kuitenkin ne tapaukset, joissa työsopimus on purettu sairauden tai sanotun lain 15 §:ään sisältyvien järjestysmääräysten rikkomisen perusteella.
2 §
Työsopimusta irtisanottaessa on noudatettava Liiketyönantajain Keskusliiton tai tämän hyväksymisen perusteella sen jäsenyhdistyksen taikka yksityisen jäsenen sekä Toimihenkilöja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton tai sen jäsenjärjestöjen välillä allekirjoitetuissa, kulloinkin voimassa olevissa yleisissä sekä paikallisissa työehtosopimuksissa sovittuja irtisanomisaikoja, kuitenkin vähintään 14 vuorokauden irtisanomisaikaa. Tällä määräyksellä ei kumota edellä tarkoitetuissa työehtosopimuksissa olevia ennakkoilmoituksia koskevia määräyksiä.
Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittuja irtisanomisaikoja, on velvollinen suorittamaan työntekijälle vahingonkorvauksena täyden palkan irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Jos taas työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen maksamaan työnantajalle vahingonkorvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan, jonka työnantaja saa pidättää toimihenkilölle maksettavasta lopputilistä. Mikäli noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, vahingonkorvausvelvollisuus käsittää sitä vastaavan osan irtisanomisajan palkasta.
3 §
Työnantaja älköön irtisanoko yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta. Irtisanomisen syy on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti välittömästi työntekijälle. Jos työnantaja irtisanoo työntekijän ilman asiallista perustetta, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen.
Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä joiden perusteella 2 §:n 1 kappaleessa tarkoitetun työehtosopimuksen sovellutuspiiriin kuuluvaa yrityksen työntekijämäärää joudutaan supistamaan Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
4 §
Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisenkalenterikuukaudenpalkkaa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Osastonhoitaja Lepaus oli ilmoittanut sairastumisestaan työpaikan yleisen käytännön mukaisesti puhelinkeskuksenhoitajalle, jonka tehtäväksi jäi ilmoittaa asiasta edelleen. Työnantaja ei ollut purkanut muitten työntekijäin työsuhteita, vaikka he olivat menetelleet Lepauksen tavoin. Lepaus oli myös pyytänyt erästä automyyjää kertomaan esimiehelleen sairaudestaan. Työsopimuslain 37 §:n mukaan ei työnantajalla ollut oikeutta irtisanoa työntekijää tämän sairauden johdosta. Lepauksen työsuhdetta ei myöskään työsopimuslain 43 ja 44 § huomioon ottaen voitu purkaa, koska Lepaus kerrotuin tavoin oli ilmoittanut sairaalaan menostaan työnantajan edustajalle. Työehtosopimuksen 9 §:n 4 kohdan edellyttämän ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti ei myöskään sellaisenaan oikeuttanut työnantajaa irtisanomaan taikka purkamaa työsuhdetta, kun poissaolon syy muutoin oli pätevä ja työntekijä saattoi uskoa työnantajan saaneen asianmukaisen tiedon poissaolosta.
Keskusosuusliike Hankkija on ollut jutussa kuultavana.
Työtuomioistuin on käsitellyt jutun; ja koska kanteessa on kysymys irtisanomissuojasopimuksen vastaiseksi väitetystä menettelystä ja sen seuraamuksista ja tällaisen kanteen tutkiminen työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n nojalla kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan, työtuomioistuin hylkää kanteen tutkimista vastaan esitetyn väitteen.
Samalla kun lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin esitetyistä vaatimuksista on luovuttu, työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Keskusosuusliike Hankkijan Tampereen konttori on ensin puhelimitse 17.9.1974 ja sitten kirjallisesti 23.9.1974 päivätyllä ilmoituksella, josta asianomainen on saanut tiedon 25.9.1974, purkanut liikkeen palveluksessa 26.6.1970 alkaen osastonhoitajana toimineen Martti Lepauksen työsuhteen siitä lukien kun Lepaus oli jäänyt pois työstä 6.9.1974. Purkamisen syyksi on ilmoitettu poissaolo työstä pätevää estettä ilmoittamatta.
Irtisanomissuojasopimuksen mukaan työnantaja, joka ei noudata työehtosopimuksen mukaisia irtisanomisaikoja, on velvollinen suorittamaan työntekijälle vahingonkorvauksena täyden palkan irtisanomisajalta. Lepauksen on kuitenkin ilmoitettu saaneen irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta sairausajan palkkaa. Kun irtisanomisaika ja sairausaika voivat kulua yhtaikaisesti, on irtisanomisajan palkasta vähennettävä samalta ajalta maksettu sairausajan palkka.
Irtisanomissuojasopimuksessa ei määrätä työntekijälle maksettavaksi erikseen korvausta siitä vuosilomaetuudesta, mikä työsuhteen päättymisestä aiheutuen on menetetty. Tämä menetys voidaan kuitenkin ottaa huomioon määrättäessä korvausta ilman asiallista perustetta tapahtuneesta työsuhteen päättämisestä.
Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen sen tutkituilta osin enemmälti hyläten vahvistaa, että Keskusosuusliike Hankkija purkaessaan Martti Lepauksen työsuhteen on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti, ja velvoittaa Keskusosuusliike Hankkijan suorittamaan Lepaukselle korvauksena irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä vaaditut 1 014 markkaa 20 penniä, mistä on vähennettävä mitä Lepaukselle ehkä on ajalta 18.9.-1.10.1974 maksettu sairausajan palkkana, sekä korvauksena työsopimuksen purkamisesta ilman asiallista perustetta 4 500 markkaa. Asian laatuun katsoen saa Autokaupan Toimihenkilöliitto itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja Lampi, Peltola, Vihma, Tiitola, Äimälä, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:
Jäsen Lankinen, jonka lausuntoon jäsenet Kaski, Hyppönen ja Peltola yhtyivät, lausui: Olen muuten samaa mieltä kuin enemmistö, mutta velvoitan Keskusosuusliike Hankkijan suorittamaan Lepaukselle korvauksena työsopimuksen purkamisesta ilman asiallista perustetta 7 000 markkaa.