Employer must pay severance if dismissal lacks valid economic grounds, even if employee misconduct contributed.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ruled that the employer must pay severance because the reduction in workforce was not the sole or primary cause of the dismissal. While the employee's own conduct contributed to the termination, the employer failed to prove that economic necessity was the definitive reason for ending the contract. Consequently, the court ordered compensation to be paid to the employee.
Legislator headnote
AI generated3 § of the Collective Agreement on Protection Against Dismissal; 4 § of the Collective Agreement on Protection Against Dismissal: An employer is liable to pay compensation for unjustified dismissal even if the employee's misconduct was a contributing factor, provided the reduction in workforce was not the sole and decisive reason for termination.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja velvoitettu maksamaan korvausta irtisanomalleen työntekijälle. Työvoiman vähentäminen ei ollut ollut irtisanomisen todellisena syynä. Toisaalta työntekijä oli omalla käytöksellään osaltaan ollut vaikuttamassa irtisanomiseensa.
Asianosaiset: Autokaupan Toimihenkilöliitto r.y. Autoalan Työnantajaliitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisten välillä voimassa olevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:
2 § KESKUSJÄRJESTÖJEN LTKTVK VÄLISET SOPIMUKSET
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- Irtisanomissuojaa koskeva yleissopimus 08.04.1968.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työehtosopimuksessa mainitussa irtisanomissuojaa koskevassa yleissopimuksessa sanotaan muun ollessa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 §
Työnantaja älköön irtisanoko yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta. Irtisanomisen syy on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti välittömästi työntekijälle. Jos työnantaja irtisanoo työntekijän ilman asiallista perustetta, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen.
Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä joiden perusteella 2 §:n 1 kappaleessa tarkoitetun työehtosopimuksen sovellutus piiriin kuuluvaa yrityksen työntekijämäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
4 §
Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.
5 §
Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen, on siitä ilmoitettava edellä 2 §:ssä tarkoitettujen työehtosopimusten edellyttämälle luottamusmiehelle heti, kun tällaisen toimenpiteen välttämättömyys on tullut työnantajan tietoon, ja mikäli mahdollista kuukautta ennen työsuhteen päättymistä. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä samalla ilmoitettava myös julkiselle työvoimaviranomaiselle.
Milloin kysymyksessä on 1 kappaleessa mainittu irtisanominen, on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, että viimeksi irtisanotaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
V. Rauman Autoliike Oy on ollut jutussa kuultavana.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Vihma, Riski, Äimälä, Hyppönen, Lankinen ja Virtanen.
Tuomio oli yksimielinen.