Labor court orders union and union section to pay damages for violating work peace obligations and neglecting duties.

Tuotantolaitoksen työntekijät, joukossaan ammattiosaston puheenjohtaja, pääluottamusmies ja eräitä luottamusmiehiä, olivat touko-elokuun aikana ajoittain olleet poissa työstä palkkavaatimuksen tukemiseksi.

Poissaolojen katsottu täysin vakiintuneen käytännön mukaisesti kohdistuneen työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin siitä riippumatta, että riidanalaiset palkat jo ennestään kiistattomasti olivat ylittäneet työehtosopimuksen mukaisen vähimmäistason.

Ammattiosasto, joka vastasi toimihenkilöittensä osallistumisesta työtaisteluun, ei ollut edes väittänyt ryhtyneensä minkäänlaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, rajoittamiseksi tai lopettamiseksi.

Työntekijäliitto ei ollut pyrkinyt riittävästi selvittämään itselleen työpaikalla vallitsevaa tilannetta eikä ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin saadakseen ammattiosaston täyttämään velvollisuutensa.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 8 päivänä huhtikuuta 1974 solmitussa Ryhmään kuuluvia konepajoja ja laivatelakoita koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimuS koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

6 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § PALKKAPERUSTEET

Ohjetuntipalkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti, on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin. Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa. Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä.

Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3. Ellei työntekijä suostu ottamaan hänelle tarjottua urakkaa, tehdään työ aikatyönä, josta maksetaan työntekijälle hänen perustuntipalkkansa.

Perusteettomasti älköön työntekijä hylätkö työehtosopimuksen mukaisesti hinnoiteltua urakkaa.

Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

Mom. 5. Yhteisurakassa saa työntekijä, ellei toisin sovita, osansa urakkavoitosta suhteessa perustuntipalkkaansa ja siihen työtuntilukuun, jolla hän on osallistunut yhteisurakkaan. Työntekijät voivat myös keskenään sopia muusta jakotavasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 7. Urakkatyötä tehtäessä on perustuntipalkka taattu.

Mom. 8. Milloin työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun urakan muun työn takia, eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida järjestää urakalla, maksetaan työntekijälle keskeytyksen ajalta, enintään kuitenkin 6 työpäivältä, hänen keskituntiansionsa mukainen palkka. Jos tuntityö jatkuu kauemmin kuin 6 työpäivää, maksetaan sen jälkeiseltä tuntityöajalta aikapalkka.

Jos työntekijän suorittama urakkatyö keskeytyy jonkin työnantajasta riippuvan syyn vuoksi, ja hän välittömästi tästä työnjohdolle ilmoittaa, on hänelle pyrittävä järjestämään muuta työtä. Tästä työstä hänelle maksetaan, mikäli keskeytys on puolta tuntia pitempi eikä työtä voida teettää urakkatyönä, 85 % hänen keskituntiansionsa mukaisesta palkasta, enintään kuitenkin 6 työpäivältä. Tämän kappaleen määräyksiä on noudatettava myös urakkatyötä tekevän työntekijän koneen rikkoutuessa, ellei sitä voida lukea asianomaisen työntekijän syyksi. Tämän kappaleen säännöt eivät saa aiheuttaa muutosta aikaisempaan, työntekijän kannalta edullisempaan käytäntöön.

Soveltamisohje:

Edellä sanottua sovellettaessa on huomattava, että korvaus suoritetaan ainoastaan tehdystä työstä. Jos työntekijälle sen sijaan keskeytyksen sattuessa ei voida osoittaa työtä, sovelletaan työsopimuslain 27 §:n säännöksiä. Edellä olevan momentin lopussa oleva määräys työntekijälle edullisemman käytännön säilyttämisestä kohdistuu työntekijään ja työhön eikä se näin ollen ole esimerkiksi osastokohtainen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun muassa:

1 § A. TYÖPALKAT JA PALKKAPERUSTEET

Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan alla mainituilla yleiskorotuksilla sen pakanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

E. SUORITUSPALKAT

1 §:n A-kappaleen a-, b- ja c-kohdissa mainittujen ajankohtien jälkeen käytäntöön otettavien uusien urakkahintojen ja muiden suorituspalkkojen tulee perustua sanottuina päivinä voimaan tuleviin hinnoitteluperusteisiin.

Vanhoja urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja käytettäessä sanottujen päivien jälkeen on niitä siten tarkistettava, että ansio nousee A-kappaleessa mainituin tavoin. Milloin näin korjattu suorituspalkka ei kuitenkaan täytä uuden työehtosopimuksen määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsentoiminimen Valmet Oy:n Pansion tuotantolaitoksen työosasto n:o l:llä oli kuluvan vuoden huhtikuun 28 päivänä ryhdytty suorittamaan erästä paperikoneiden lämmönvaihtimiin liittyvää urakkaa. Kyseinen urakka oli useasti aikaisemmin ollut käytössä ko. osastolla, ja se oli siten hinnoiteltu, että urakkahintaan oli sisältynyt kevään 1975 yleiskorotus. Noin viikon kuluttua työn aloittamisesta kaksi työntekijää oli ilmoittanut, ettei pelkkä yleiskorotus heitä tyydyttänyt, ja pyytänyt urakkahinnan lisäystä. Hieman myöhemmin ko. osaston luottamusmies Auvo Salama oli esittänyt saman vaatimuksen. Osastotasolla ei tähän työehtosopimukseen perustumattomaan vaatimukseen ollut voitu suostua.

Työtaistelun yhteydessä mainitussa urakkariidassa oli kysymys ollut siitä, että helmikuussa 1974 oli sovittu urakka-ajaksi tietyissä töissä 7,2 minuuttia. Mistään muusta ei vastoin väitteitä ollut kuitenkaan sovittu ja ansio riippui valmistusnopeudesta. Urakan aikana ilmenneitä hukka-aikoja ei ollut jätetty korvaamatta. Ei ollut myöskään väitetty sovitun 4 minuutin valmistusajasta, mutta työnantaja oli sen sijaan todennut, että valmistusaika oli usean kerran ollut 4 minuuttia, mikä oli johtanut 80 %:n urakkavoittoon. Riidan kohteina olleiden urakoiden aritmeettinen keskituntiansio oli ollut 16 markkaa 35 penniä, jota työnantaja ei ollut missään vaiheessa pyrkinyt alentamaan. Mitään työehtosopimuksen määräyksiä ei kyseisissä urakoissa ollut rikottu.

Sen jälkeen kun työntekijät olivat edellä kuvatuin tavoin ryhtyneet lain ja työehtosopimuksen vastaisilla työtaistelutoimenpiteillä painostamaan työnantajaa suostumaan työehtosopimukseen perustumattomiin vaatimuksiin, oli Turun metallityöväen Ammattiosasto täysin laiminlyönyt velvollisuutensa työrauhan palauttamiseksi. Päin vastoin olivat ammattiosaston toimihenkilöt itse osallistuneet työtaisteluihin. Tämän lisäksi pääluottamusmies Salminen oli aktiivisesti ollut järjestämässä lakkolaisten avustamiseksi tarkoitettua rahankeräystä.

Metallityöväen Liito ei myöskään ollut ryhtynyt riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä oli ensimmäisen kerran kehottanut liittoa ryhtymään toimenpiteisiin 14.8.1975. Vasta elokuun 26 päivänä oli liiton palkkasihteeri käynyt lakkopaikalla.

Näillä perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimessa vaatinut, että Metallityöväen Liitto ja Turun metallityöväen ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Turun metallityöväen Ammattiosasto on vastineessaan samoin perustein kiistänyt poissaolojen kohdistuneen työehtosopimukseen. Särmäysurakassa oli kyse ollut työnantajan pyrkimyksestä yksipuolisesti alentaa paikallista sopimusta kennolevyjen särmäyksestä ja siten pudottaa keskituntiansioita. Tämä olisi merkinnyt työnantajalle huomattavaa säästöä, koska samanlaista työtä oli vastaisuudessa tiedossa runsaasti. Mainittu työ oli raskasta, mutta vaati kuitenkin huomattavaa tarkkuutta. Levyt olivat myös usein kiharia tai muuten huonolaatuisia, ja niitä oli puheena olevaan aikaan saatettu joutua yhtenä päivänä hylkäämään 20 kappaletta.

Näihin syihin vedoten Metallityöväen Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä paitsi omalta osaltaan myös ammattiosastoon kohdistettuna.

Asianosaiset ovat pyytäneet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Turun metallityöväen Ammattiosasto r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Ammattiosasto ei ole edes väittänyt ryhtyneensä minkäänlaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, rajoittamiseksi tai lopettamiseksi. Osasto vastaa myös edellä mainittujen toimihenkilöiden osallistumisesta työtaisteluun. Metallityöväen Liitto puolestaan ei ole, senkään jälkeen kun sille on työnantajapuolelta ilmoitettu poissaoloista, pyrkinyt riittävästi selvittämään itselleen työpaikalla vallitsevaa tilannetta, siitä puhumatta että se olisi ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin saadakseen ammattiosaston täyttämään velvollisuutensa työrauhan turvaamisessa ja sen jäsenet lopettamaan työtaistelunsa.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 6500 markkaa ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 5 000 markkaa, minkä ohessa ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton on yhteisvastuullisesti korvattava Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 700 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta puheenjohtaja, Lampi, Peltola, Heiniö, Riski, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.