Union fined for strike failure; employer fined for poor dispute handling under Finnish Labour Court Act.

Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt työrauhan palauttamiseksi riittäviin toimenpiteisiin työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneen työnseisauksen johdosta ja osasto vastasi myös luottamusmiehensä toiminnasta.

Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Asian ratkaisussa otettu toisaalta huomioon yhtiön työsuhdeasiain hoidossa ilmenneet puutteellisuudet.

Asianosaiset: Liiketyönantajain Keskusliitto r.y Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen ja Työehtoliiton välillä 31.5.1973 solmitussa automiehiä koskevassa työehtosopimuksessa I on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tällä sopimuksella määrätään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoon kuuluvien, Liiketyönantajain Keskusliiton jäsenten palveluksessa kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista annetun lain soveltamispiirissä työskentelevien automiesten työehdot sekä Työehtoliiton jäsenten sanotun lain soveltamispiirissä työskentelevien, mainittuihin työntekijäliittoihin kuuluvien automiesten palkkaehdot.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Aikapalkka

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Automiesten kuukausipalkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kuorma-auton kuljettaja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Henkilö- ja pakettiauton kuljettajat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Autonapumies

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § Vuoden 1974 palkankorotukset

Huhtikuun 1 päivästä 1974 lukien korotetaan edellä sanottuja taulukkopalkkoja ylimääräisesti 60 markalla kuukaudessa tai 5 %:lla alan palkkasummasta sen mukaan kuin asiasta sovitaan. Sen lisäksi korotetaan palkkoja ja palkkaperusteita siten kuin siitä keväällä 1974 yleisesti sovitaan.

Elleivät osapuolet pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen suuruudesta, ratkaisee sen asetettava sovintolautakunta, joka toiminnassaan noudattaa välimiesmenettelystä annetun lain säännöksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

22 § Työntekijäin luottamusmies

1. Tähän työehtosopimukseen sidotuilla työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luottamusmies, jonka tehtävänä on edustaa automiehiä tämän sopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa ja valvoa heidän puolestaan sen noudattamista. Vaalista on annettava kirjallinen tieto liikkeen johdolle. Luottamusmiestä ei tämän tehtävänsä vuoksi saa painostaa eikä työstä erottaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

24 § Työnseisaukset

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

25 § Sopimuksen voimassaoloaika

1. Tämä sopimus on voimassa 31 päivään maaliskuuta 1975 ja jatkuu edelleen vuoden kerrallaan ellei sitä viimeistään kaksi kuukautta ennen sopimuksen lakkaamispäivää jommaltakummalta puolen kirjallisesti irtisanota.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisten välillä 31.5.1973 ja 5.4.1974 laadituissa pöytäkirjoissa sanotaan lisäksi muun muassa seuraavaa:

Pöytäkirja Liiketyönantajain Keskusliiton, Työehtoliiton ja Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliiton välisistä työehtosopimusneuvotteluista, jotka käytiin Helsingissä toukokuun 31 päivänä 1973.

Neuvotteluissa olivat läsnä kaikkien edellä sanottujen liittojen edustajat.

1 § Todettiin, että valtakunnansovittelijan annettua toukokuun 24 päivänä 1973 sovintoehdotuksen osapuolten välillä voimassa olleiden automiehiä koskevan työ ehtosopimus I:n ja automiehiä koskevan työehtosopimus II:n uudistamiseksi ja uhkaamassa olleen työnseisauksen välttämiseksi, ovat osapuolet hyväksyneet tehdyn sovintoehdotuksen. Tämän vuoksi uudistetaan edellä sanotut työehtosopimukset osapuolten välillä olemaan voimassa 31.3.1975 saakka sovintoehdotuksen tarkoittamin ja tässä pöytäkirjassa jäljempänä todetuin muutoksin ja lisäyksin.

2 § Automiesten henkilökohtaisia palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta lukien joka on lähinnä 31.5.1973, 116 markalla kuukaudessa tai 54 markalla kaksiviikkoisjaksossa.

Työehtosopimuksesta poistetaan työkohtaisuuslisää ja urakkatyötä koskevat määräykset. Tämän lisäksi muodostetaan uusi yli 8 vuotta alalla palvelleiden palkkaryhmä.

Yleiskorotuksen ja edellä mainittujen palkkaperusteiden muutosten johdosta ovat taulukkopalkat seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 §

Tällä kolmena alkuperäiskappaleena laaditulla pöytäkirjalla on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella ja on se siihen osallisten allekirjoitettava.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirja Liiketyönantajain Keskusliiton, Työehtoliiton ja Autoja Kuljetusalan Työntekijäliiton välisestä neuvottelusta, joka käytiin Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1974.

Läsnä neuvottelussa olivat kaikkien edellä sanottujen liittojen edustajat.

1 §

Todettiin, että liittojen välillä 31.5.1973 allekirjoitetun pöytäkirjan sekä tulopoliittisen virkamiehen Seppo Lindblomin tekemän ja Liiketyönantajain Keskusliiton, Työehtoliiton sekä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön puolestaan hyväksymän tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaiset yleiskorotuksen luonteiset palkankorotukset toteutetaan automiehiä koskevien voimassa olevien työehtosopimusten tarkoittamille työntekijöille tämän pöytäkirjan osoittamalla tavalla 1.4.1974 lukien.

2 §

Todettiin, että autonkuljettajien ja autonapumiesten 31.3.1974 voimassa ollutta henkilökohtaista palkkaa korotetaan 94 markalla kuukaudessa tai 44 markalla kaksiviikkoisjaksossa, mikäli tämän pöytäkirjan liitteenä olevasta palkkataulukosta ei muuta johdu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 §

Sovittiin, että sen palkanlaskentakauden alusta, joka alkaa 1.9.1974 tai lähinnä sitä, korotetaan työntekijäin 30.8.1974 voimassa olevia henkilökohtaisia palkkoja, sekä liitteen mukaisia taulukkopalkkoja 34 markalla kuukaudessa tai 16 markalla kaksiviikkoisjaksossa.

6 §

Todettiin, että uudet taulukkopalkat ovat tämän pöytäkirjan liitteenä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liiketyönantajain Keskusliitto r.y. on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Oy Tamro Ab:n Helsingin sivuliikkeessä olivat autonkuljettajat jättäneet 27.1.1975 yrityksen edustajalle palkkavaatimuskirjelmän, jossa oli vaadittu erityisen Oy Tamro Ab:n Helsingin sivuliikettä koskevan palkkataulukon käyttöönottoa. Vaaditut palkkamäärät olivat olleet noin 300-400 markkaa maksettuja palkkoja korkeammat. Vaatimustensa tueksi olivat autonkuljettajat 12.2.1975 pitäneet 1-2 tunnin mittaisen työnseisauksen, mutta ilmoittaneet sen jälkeen ajavansa normaalisti muut paitsi kemikaalipuolen kuljetukset. Kaikki kuljetukset olivat toimineet normaalisti vasta maanantaista 17.2.1975 lukien.

Koska työtaistelut olivat selvästi kohdistuneet voimassaolevan työehtosopimuksen määräyksiin ja koska ammattiosasto oli itse toimeenpannut työtaistelut, joihin oli osallistunut ammattiosaston asettama luottamusmies, eikä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ollut kehotuksista huolimatta ryhtynyt tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi, Liiketyönantajain Keskusliitto on työtuomioistuimessa vaatinut, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ja Helsingin Autoalan Työntekijät r.y. työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla tuomittaisiin työehtosopimuksen mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut asiassa.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on kanteeseen vastatessaan katsonut, että kysymyksessä ollut työtaistelu oli ollut työntekijäin spontaani toimenpide. Työtaistelun syynä oli ollut työnantajan jatkuva omien lupausten rikkominen, asioiden toistuva lykkääminen ja todellisen neuvotteluhalukkuuden puuttuminen. Osa työnantajan palkkakorotuslupauksista oli annettu jo vuoden 1974 keväällä työn uudelleenjärjestelyn yhteydessä.

Helmikuun 12 päivänä 1975 työntekijät eivät olleet pitäneet varsinaista työnseisausta, vaan he olivat ainoastaan hidastaneet työvauhtia, koska työnantaja oli ollut haluton neuvottelemaan. Helmikuun 14 päivänä työnantaja oli luvannut neuvotella asioista ja työt olivat jatkuneet normaalisti. Työnantajalta oli kuitenkin puuttunut todellinen neuvotteluhalukkuus, ja asioita oli jatkuvasti lykätty epämääräiseen tulevaisuuteen. Maaliskuun 10 päivän aamulla työntekijät olivat ryhtyneet istumalakkoon. Samana päivänä noin kello 12 oli kuljetuspäällikkö käskenyt työntekijäin poistua työpaikalta. Tätä käskyä noudattaen työntekijät olivatkin poistuneet.

Luottamusmies Ketovirta oli kaikin keinoin pyrkinyt säilyttämään työrauhan sekä kehottanut useissa eri yhteyksissä työntekijöitä jatkamaan töitä normaalisti. Työntekijöiden kokouksessa 10.3.1975 Ketovirta oli äänestänyt lakon aloittamista vastaan. Myöskään hän ei ollut osallistunut lakkoon. Lakon alettua Ketovirta olisi halunnut jatkaa työtä, mutta hänelle ei annettu mitään työtä. Viimeksi mainittuna päivänä kuljetuspäällikkö oli käskenyt Ketovirtaa poistumaan työpaikalta. Tämä oli kuitenkin jäänyt sinne työpäivän loppuun asti. Palattuaan seuraavana päivänä työhön oli kuljetuspäällikkö käskenyt häntä pysymään porttien ulkopuolella. Vielä seuraavanakin päivänä oli Ketovirta yrittänyt työhön, mutta saanut kuljetuspäälliköltä ja henkilöstöpäälliköltä saman kehotuksen.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Helsingin Autoalan Työntekijät r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Tamro Ab:n Helsingin sivuliikkeessä ovat autonkuljettajat 27.1.1975 päivätyllä kirjelmällä vaatineet erityisen mainittua sivuliikettä koskevan palkkataulukon käyttöönottoa, mikä on merkinnyt noin 300-400 markan palkankorotusvaadetta. Vaatimuksensa tueksi ovat autonkuljettajat pitäneet 12 helmikuuta 1975 runsaan tunnin mittaisen työnseisauksen, jonka jälkeen kuljetukset ovat jatkuneet normaalisti lukuunottamatta kernikaalipuolta, jossa kuljetukset on hoidettu normaalisti vasta 17 helmikuuta 1975 lähtien. Tämän jälkeen ovat autonkuljettajat pitäneet 10 maaliskuuta 1975 kokouksen, jonka jälkeen luottamusmies on ilmoittanut ajojen keskeyttämisestä, kunnes päästäisiin sopimukseen palkankorotuksista työehtosopimuskorotusten lisäksi. Työnseisaus, johon on osallistunut 21 autonkuljettajaa, 2 korjaamomiestä ja 3 apumiestä, on sitten alkanut samana päivänä ja jatkunut maaliskuun loppuun.

Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että ammattiosasto olisi toimeenpannut tämän työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneen työnseisauksen, mutta katsoo sille esitetyn selvityksen perusteella ammattiosaston asettaman luottamusmiehen, jonka toiminnasta ammattiosasto vastaa, menettelyllään osoittaneen sekä työnantajalle että työtovereilleen osallistuvansa työnseisaukseen. Ammattiosaston ei myöskään ole näytetty vastineessa mainittuja kokouksia lukuunottamatta ryhtyneen riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton viaksi taas jää, paitsi vastineessa mainittua liiton toimistossa tapahtunutta virhettä, myös se ettei sen ole edes väitetty vastineessa mainitun työpaikalla käynnin ja sitä seuranneen kokouksen osoittauduttua tuloksettomiksi jatkaneen toimenpiteitään työrauhan palauttamiseksi.

Näillä perusteilla ja ottaen toisaalta huomioon yhtiön työsuhdeasiain hoidossa ilmenneet puutteellisuudet työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton maksamaan valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä ja Helsingin Autoalantyöntekijät r.y:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Liiketyönantajain Keskusliitolle hyvityssakkoa, liiton 2 500 markkaa ja ammattiosaston 2 000 markkaa sekä korvaamaan yhteisvastuullisesti Liiketyönantajain Keskusliiton oikeudenkäyntikulut 500 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Järvenpää, Heiniö, Tiitola, Riski, Kaski, Lankinen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.