Labor court dismisses union claims for lack of negotiation but fines employer for strike pressure.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the unions' claims regarding three-shift work and overtime pay because no required negotiations had taken place. Conversely, the court found the employer's refusal to pay overtime compensation constituted a pressure tactic to force union members into three-shift work. Consequently, the court imposed fines on both parties for violating collective agreement obligations and procedural rules.
Legislator headnote
AI generatedSection 23 of the Collective Agreements Act; Section 11 of the Labor Court Act: Where no negotiations have occurred as required by the collective agreement, claims regarding the legality of work actions are inadmissible; however, an employer's refusal to pay overtime compensation during a dispute may constitute a pressure tactic, warranting fines for both parties under the Collective Agreements Act.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kun tie- ja vesirakennushallitus ei ollut suostunut liittojen vaatimuksiin kolmivuorotyöstä maksettavasta vuorotyölisästä ja määräaikaisten työsopimusten käytön rajoittamisesta, päälliköt olivat kieltäytyneet tekemästä kolmivuorotyötä vahvistettujen työvuorolistojen mukaisesti ja jatkaneet kaksivuorotyön tekemistä aikaisemman järjestelmän mukaisesti. Tämä yhteistuumin tapahtunut toiminta katsottu työtaistelutoimenpiteeksi sen estämättä, että useimmat siihen osallistuneet eivät ehkä olleet omien työsuhteidensa ehtojen mukaan velvollisia siirtymään kolmivuorotyöhön.
Tie- ja vesirakennushallitus puolestaan oli jättänyt suorittamatta ne ylityökorvaukset, jotka olivat aiheutuneet kaksivuorotyön tekemisestä kolmivuorotyön sijasta. Tie- ja vesirakennushallituksen olisi pitänyt käsittää, että tämä käsitetään toimihenkilöpuolella painostustoimenpiteeksi. Viimeksi sanottua työnantajan menettelyä ei voitu pitää samanaikaisesti sekä työrauhavelvollisuuden rikkomisena että työehtosopimuksen tieten rikkomisena.
Kaikki osapuolet tuomittu hyvityssakkoihin.
Kanne jätetty tutkimatta siltä osin kuin siitä ei ollut neuvoteltu.
Asianosaiset: Tie- ja vesirakennushallitus sekä toiselta puolen Suomen Konepäällystöliitto r.y. ja Suomen Laivanpällystysliitto r.y. puolin ja toisin kantajana ja vastaajana
RATKAISU
Tie ja vesirakennushallituksen ja toiselta puolen asianosaisliittojen sekä Suomen MerimiesUnioni r.y:n välillä voimassa olevassa lauttaväkeä koskevassa työehtosopimuksessa ja siihen liittyvissä kahdessa palkkasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 § Työsuhteen päättyminen
Työsopimus voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
II TYÖAIKA
4 § Säännöllinen työaika
Varsinainen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, minkä lisäksi aluksen ollessa liikenteessä voidaan teettää varsinaiseen työaikaan rinnastettavaa vastiketyötä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työaika voidaan jakaa vuoroihin, jolloin vuoron pituus on vähintään 4 tuntia. Milloin työ ei ole jaettu vuoroihin, on työaika sijoitettava 06.00-18.00 väliselle ajalle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5 § Ylityö
Ylityö on säännöllisen työajan sekä vastikeajan jälkeen suoritettua työtä:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
VII TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
23 Erimielisyyksien ratkaiseminen
Jokaisen lautta-aluksilla työskentelevän tulee häntä itseään erikoisesti koskevassa työasiassa ensin kääntyä esimiehensä puoleen.
Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta ehkä syntyvät erimielisyydet pyritään kaikkea viivytystä välttäen selvittämään ensi sijassa paikallisen työnjohdon ja asianomaisen liiton paikallisen luottamusmiehen välisillä neuvotteluilla.
Elleivät erimielisyydet tällä tavoin selviä on luottamusmiehen neuvoteltava ao. piirikonttorin kanssa ja jollei yksimielisyyteen päästä, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja joissa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Tämän jälkeen asia voidaan saattaa tie- ja vesirakennushallituksen ja asianomaisen allekirjoittaneen liiton kesken selvitettäväksi. Jommankumman sopimuspuolen esittäessä asiasta neuvotteluja, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä.
Siinä tapauksessa, etteivät sopimuspuolet ole voineet sopia syntyneistä erimielisyyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
24 § Työnseisausten estäminen
Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä boikottiin tai muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muuttamista.
VIII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
26 § Allekirjoitusmerkinnät
Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan liitteenä olevaa, allekirjoittaneiden sopimuspuolten kesken 10.4.1974 tehtyä työehtosopimuspöytäkirjaa sekä palkkasopimuksia.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomen Konepäällystöliitto r.y.
Palkkasopimus
1 §
Sovittiin, että konepäällikön kuukausipalkka ja valmiusraha ilman ylityö- ja pyhätyökorvausta on seuraava:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä lueteltuja palkkoja tarkistetaan seuraavasti:
1.9.1974 45 markalla kuukaudessa
1.4.1975 113 mk + erityisenä järjestelyvarana 85 mk kuukaudessa.
1.9.1975 34 markalla kuukaudessa.
Edellä luetellut palkat valmiusrahoineen sovittiin maksettavaksi kautta vuoden siinäkin tapauksessa, että liikenteessä tapahtuisi luonnonesteiden aiheuttamia ennakolta arvaamattomia tilapäisiä keskeytyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomen Laivanpäällystöliitto ry.
Palkkasopimus
1 §
Sovittiin, että päällikön ja perämiehen kuukausipalkat ja valmiusrahat ilman ylityö- ja pyhätyökorvauksia ovat seuraavat:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä lueteltuja palkkoja tarkistetaan seuraavasti: 1.9.1974 45 markalla kuukaudessa
1.4.1975 113 mk + erityisenä järjestelyvarana 85 mk kuukaudessa
1.9.1975 34 mk:lla kuukaudessa.
Edellä luetellut palkat valmiusrahoineen sovittiin maksettavaksi kautta vuoden siinäkin tapauksessa, että liikenteessä tapahtuisi luonnonesteiden aiheuttamia ennakolta arvaamattomia tilapäisiä keskeytyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomen Konepäällystöliitto on tie- ja vesirakennushallituksen vastineen johdosta kiistänyt sen että epäsäännöllinen työaika olisi otettu huomioon työntekijäin palkkauksessa, sen että asiasta olisi neuvoteltu useamman kuin yhden kerran sekä sen että neuvottelut olisi saatettu loppuun.
Tie- ja vesirakennushallitus on kanteeseen vastatessaan lausunut myös Suomen Laivanpäällystöliiton paikallisen luottamusmiehen ja tie- ja vesirakennushallituksen Turun piirin edustajien kesken pariin kertaan käydyn neuvotteluja ennen kuin oli päätetty siirtyä ympärivuorokautiseen liikenteeseen. Kun myös Suomen Laivanpäällystöliiton jäsenet olivat kieltäytyneet työstä, oli tie- ja vesirakennushallitus kehottanut sitäkin huolehtimaan työrauhan turvaamisesta tuloksetta. Myöskään tämän liiton osalta ei Paraisilla 26.5.1975 käyty neuvottelutilaisuus ollut auttanut. Tie- ja vesirakennushallitus ei ollut yrittänyt painostaa myöskään Suomen Laivanpäällystöliittoa eikä sen jäseniä eikä siis ryhtynyt työtaistelutoimenpiteeseen, vaan toiminut työehtosopimuksen 4 §:n 4 momentin sekä 5 §:n mukaisesti. Kanteessa esitetty suoritusvaatimus kuului yleiselle oikeudelle. Sanotuilla perusteilla tie- ja vesirakennushallitus on vaatinut kanteen hylkäämistä.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Työtuomioistuin on käsitellyt jutut ja toteaa ensin, ettei tie- ja vesirakennushallituksen sekä Suomen Konepäällystöliiton ja Suomen Laivanpäällystöliiton välillä ole neuvoteltu työehtosopimuksen 23 §:n edellyttämällä tavalla sen enempää siitä, ovatko liitot toimineet työehtosopimuksen 4 §:n vastaisesti kieltämällä, niin kuin tie- ja vesirakennushallituksen kanteessa on väitetty, jäseniään tekemästä vuoro työtä tie- ja vesirakennushallituksen vahvistamin vuorojärjestelyin, kuin myöskään siitä, onko tie- ja vesirakennushallitus velvollinen maksamaan kanteessa tarkoitetut ylityökorvaukset asianomaisille päälliköille ja konepäälliköille. Tämän vuoksi ja kun ei ole edes väitetty, ettei neuvottelujen tapahtumatta jääminen olisi ainakin osaksi johtunut asianomaisista kantajista, työtuomioistuin jättää työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n momentin nojalla mainittuja kysymyksiä koskevat kannevaatimukset tutkimatta.
Tie- ja vesirakennushallitus puolestaan on jättänyt suorittamatta ne ylityökorvaukset, jotka ovat aiheutuneet kaksivuorotyön tekemisestä kolmivuorotyön sijasta. Yleinen käytäntö työmarkkinoilla on, että milloin työtaistelussa olevat työntekijät työtaistelun aikana tekevät työnantajan hyväksymää suojelu- tai muuta työtä, heille maksetaan siitä tehtyä työtä vastaava palkka. Tie- ja vesirakennushallitus ei ole määrännyt toimihenkilöitä rajoittamaan työtään kaksivuorotyöhön säännöllisen työajan puitteisiin, vaan esitetyn selvityksen mukaan päinvastoin pitänyt tärkeänä liikenteen jatkumista mahdollisimman laajoissa puitteissa. Tämän huomioon ottaen tie- ja vesirakennushallituksen olisi työtuomioistuimen mielestä pitänyt ymmärtää, että ylityökorvausten maksamisesta kieltäytyminen käsitetään toimihenkilöpuolella painostustoimenpiteeksi toimihenkilöiden taivuttamiseksi kolmivuorotyöhön.
Näillä perusteilla työtuomioistuin, katsoen ettei edellä sanottua ylityökorvausten maksamatta jättämistä voida pitää yhtaikaisesti sekä työrauhavelvollisuuden rikkomisena että työehtosopimuksen määräysten tieten rikkomisena, harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Suomen Laivanpäällystöliiton ja Suomen Konepäällystöliiton kummankin erikseen maksamaan tie- ja vesirakennushallitukselle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 2 000 markkaa sekä tie- ja vesirakennushallituksen maksamaan Suomen Laivanpäällystöliitolle ja Suomen Konepäällystöliitolle, puoliksi kummallekin, hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa. Jutun näin päättyessä saavat asianosaiset puolin ja toisin itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Peltola, Vihma, Pekkanen, Äimälä, Hyppönen, Lankinen ja Virtanen.
Tuomio oli yksimielinen.