Labor court dismisses union strike claims, ruling strikes violated collective agreement wage rules.

Työnseisauksin ja työn hidastuksin toimeenpannun työtaistelun tarkoitukseksi oli ilmoitettu työnantajan taivuttaminen noudattamaan paikallista osapuolten kesken tulkinnanvaraiseksi jäänyttä sopimusta palkkojen vertailusta toisen kumitehtaan työntekijän palkkoihin.

Kun asianosaisten välisessä työehtosopimuksessa oli yksityiskohtaiset määräykset palkoista ja niiden korotusperusteista sekä palkankorotuskysymyksiä paikallisesti käsiteltäessä noudatettavista menettelytavoista, työtaistelun katsottu kohdistuneen työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.

Laattaosaston työntekijäin poissaolon työstä yhtenä päivänä ei ollut näytetty kohdistuneen työehtosopimuksen määräyksiin.

Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisyhdistysten välillä 26.4.1974 allekirjoitetussa Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän kumiteollisuusjaostoa koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

7 § Työpalkat

1. Täysin työkykyisten 18-vuotta täyttäneiden työntekijäin työkohtaiset tuntipalkat eri töissä ovat seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Urakkatyö

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja työntekijöiden ansion kohottamiseksi työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi. Työt, jotka kumiteollisuudessa vakiintuneen tavan mukaan tai teknillisistä taikka tuotannon järjestelyn edellyttämistä syistä on järjestetty urakkatyöksi, suoritetaan urakkatyönä.

2. Urakkatyö on, mikäli mahdollista aikatutkimuksia hyväksikäyttäen, hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio normaalilla urakkatyövauhdilla nousee alla sovittuun asianomaisen palkkaluokan urakkatyön hinnoittelupalkkaan ja että ansio työn suorituksen tai työtehon lisääntyessä kasvaa vähintään samassa suhteessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Aikatutkimuksen ja urakkahinnoittelun tarkistus

1. Jos urakkahinnoittelu ei ole 8 §:n 2. kohdan mukainen tai jos työ- ja tuotantomenetelmissä, työn järjestelyssä tai työvälineissä taikka raaka-aineen laadussa on tapahtunut tai tapahtuu muutoksia, määritellään työlle uusi urakkahinta.

2. Uusista urakkahinnoista sovitaan ensisijaisesti ao. työtä suorittavan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa. Ellei työnantaja voi heti tarjota jatkuvaksi tarkoitettua urakkahintaa suoritetaan työ aluksi tilapäisellä urakkahinnalla, jonka tulee täyttää 8 §:n 2. kohdan määräys urakkatyön hinnoitteluperusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Jos työntekijä perustellusti esittää, että voimassaoleva urakkahinta ei ole työehtosopimuksen mukainen ja sen nojalla pyytää uutta aikatutkimusta tai uutta selvitystä urakkahinnoittelun perusteista, on tällaisen tutkimuksen tai selvityksen suorittamiseen ryhdyttävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Mikäli urakkahinta suoritetun tutkimuksen tai selvityksen perusteella todetaan virheelliseksi sovelletaan tarkistettua urakkahintaa siitä lukien kun tällaista tarkistusta tai selvitystä oli pyydetty.

5. Jos urakkahinnoittelun tarkistuksesta työpaikalla syntyy erimielisyyttä jota ei siellä voida selvittää, voidaan kysymys alistaa sopijaliittojen käsiteltäväksi. Erimielisyyskysymystä ratkaistessaan tai antaessaan suosituksen sen selvittämisestä tulee liittojen huomioonottaa ne tekijät, jotka ovat vaikuttaneet asian vireilläoloajan pituuteen ja niiden perusteella määrätä uuden urakkahinnoittelun voimaantuloajasta.

6. Mitä edellä tässä pykälässä on sovittu urakkahintojen sopimisesta ja tarkistamisesta koskee vastaavasti myös palkkiourakkatyötä. Samaten noudatetaan tämän pykälän menettelytapoja käsiteltäessä palkkaustavan muuttamista työssä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

31 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi.

2. Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä tehdyssä yleissopimuksessa on sovittu.

3. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

4. Turvautuminen työnseisaukseen (lakkoon tai työsulkuun) tai muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi riitakysymyksen yhteydessä on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Oy Kymarno Ab:n Nokian tehtaan piirissä oli kuluvan vuoden helmikuun aikana neuvoteltu paikallisesti muun muassa kalanteri-, sively- ja näyteosaston työntekijäin palkoista. Samasta asiasta oli neuvoteltu liittotasolla 12.2.1975, jolloin näyteosaston työntekijäin palkkojen tarkistuksista oli päästy yksimielisyyteen. Kun työntekijäpuolen vaatimukset olisivat merkinneet kalanteriosastolla 1,50 markan ja sivelyosastolla 1,40 markan määräistä korotusta kaikkien työntekijäin palkkoihin, ei neuvotteluissa tältä osin ollut päästy tulokseen. Liittoneuvottelun päätyttyä jo samana päivänä olivat sekä kalanteri- että sivelyosaston työntekijät ryhtyneet lakkoihin ja työnhidastukseen. Lakkoja, jotka eri päivinä olivat kestäneet eri pituisia aikoja, oli pantu toimeen kalanteriosastolla 12.2., 13.2., 17.2., 20.2.,

21.2., 24.2.-28.2., 6.3.-7.3., 11.3., 12.3., 13.3., 14.3.,

Sanotusta selvisi, että Nokian Kumi- ja Jalkinetyöläisten ammattiosasto oli, sen jälkeen kun työntekijät olivat painostaakseen työnantajaa suostumaan työehtosopimukseen perustumattomiin palkankorotusvaatimuksiinsa, täysin laiminlyönyt velvollisuutensa työrauhan palauttamiseksi. Päin vastoin ammattiosaston toimihenkilöt itse olivat osallistuneet työtaisteluihin. Myöskään Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto ei ollut ryhtynyt lain ja työehtosopimuksen edellyttämiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Sanotuilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Kumi- ja Nahkatyöväen Liiton sekä Nokian Kumi- ja Jalkinetyöläisten ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisen velvollisuutensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä. Haastehakemuksessa Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä oli pidättänyt oikeuden esittää sen allekirjoituspäivän eli 17.3.1975 työpaikalla mahdollisesti jatkuvien edellä selviävien levottomuuksien johdosta vaatimuksia.

Sanotuilla perusteilla Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä ja ainakin työnantajan oman edellä kuvatun sopimuksenvastaisen menettelyn huomioon ottamista asiassa.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan

Nokian Kumi- ja Jalkinetyöläisten ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän taholta on heti työtaistelun alettua ja useasti sen jälkeen ilmoitettu ollun yhteydessä Kumi- ja Nahkatyöväen Liittoon, josta taas esitetyn selvityksen mukaan yhteydenpidoin lähinnä puhelimitse paikalliseen pääluottamusmieheen on pyritty asian selvittämiseen. Liiton edustajan toimien avulla on palkkakiista saatu ratkaistuksi ja työrauha palautetuksi 27.3.1975. Työhäiriön pitkän kestoajan ja ammattiosaston siihen ottaman asenteen huomioon ottaen liiton olisi kuitenkin työtuomioistuimen mielestä pitänyt ryhtyä huomattavasti ripeämpiin ja tehokkaampiin toimenpiteisiin saadakseen ammattiosaston täyttämään velvollisuutensa työrauhan turvaamisessa ja sen jäsenet lopettamaan työtaistelunsa.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, kanteen laattaosaston osalta hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Nokian Kumi- ja Jalkinetyöläisten ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 500 markkaa ja Kumi- ja Nahkatyöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 3 000 markkaa sekä sanotut yhdistykset yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen :Ryhmän oikeudenkäyntikulut 500 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Pekkanen, Airaksinen, Hyppönen ja Kaski

Tuomio oli yksimielinen.