Labor court dismissed late strike claim against union for violating collective agreement wage rules.

Istumalakkoina, joukkoirtisanoutumisen uhkana ja työstä poistumisina toimeenpantu työtaistelu kohdistui työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Vaikka jutun myöhäinen vireille paneminen olikin vaikeuttanut vastaajapuolen todistelua jutussa, ei jutussa esitetty selvitys riittänyt osoittamaan ammattiosaston ryhtyneen tarvittaviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi, kun otettiin huomioon ammattiosaston edustajien ja sen jäsenten enemmistön osallistuminen lakkoon sekä muu esitetty todistusaineisto.

Asianosaiset: Puusepänteollisuuden Liitto r.y. Puutyöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 8.4.1974 solmitussa puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, eivät muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PALKKAMÄÄRÄYKSET

7 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Suorituspalkat

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista, on tuotannon ja ansioiden kohottamiseksi työntekijöille varattava tilaisuus tehdä urakkatyötä. Urakkaperusteen tulee olla kaikille samaa työtä tekeville sama.

Urakkatyöstä ja -palkoista sopivat työnantaja ja työntekijä keskenään, mikäli mahdollista ennen urakkatyön alkamista. Ennen urakkatyön aloittamista sovitaan ko. työlle tavoiteansio. Tavoiteansiota sovittaessa pidetään ohjeena työpaikalla muodostunutta ansiotasoa verrattuna työnluokitukseen, tai ellei sitä ole suoritettu, työn vaativuuteen ja muihin työn tekijälleen asettamiin vaatimuksiin, jonka lisäksi ko. alan töiden yleistä suorituspalkkatasoa voidaan pitää tavoiteansioon vaikuttavana, kuitenkin siten että tavoiteansio ylittää vähintään 10 §o:lla ao. työn palkkaryhmän mukaisen ohjetuntipalkan.

Töissä, jotka on tarkoitus urakoida, mutta joissa kokemuksen puutteen tai muun syyn vuoksi ei voida hinnoittelua sopia, voidaan harjaantumisajan työ suorittaa määräajaksi sovitulla tuntipalkalla.

Hinnoittelulistat on pidettävä työpaikalla asianomaisten nähtävänä.

Työn määrän mittauksessa noudatetaan työpaikalla vakiintunutta käytäntöä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Jos voimassa olevia jatkuvia urakkahintoja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 2. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työntekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta hinnoittelusta yksimielisyyteen, jatkuu työ entisillä perusteilla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § Palkkausta koskevia erityismääräyksiä

3. Kun pääasiassa urakkapalkalla työskentelevä työntekijä tilapäisesti siirretään työhön, jota suoritetaan tuntityönä, maksetaan hänelle ennakolta sovittua tuntipalkkaa. Ellei hänellä sellaista ole, maksetaan hänelle kahden viikon ajalta ilmoituksen antamisesta lukien hänen keskituntiansionsa mukaan määräytyvää palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

26 § Erimielisyyksien sovittelu

Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken.

Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, jompikumpi osapuoli voi alistaa sen asianomaisten liittojen ratkaistavaksi Tällöin on, elleivät liitot pidä sitä tarpeettomana, työpaikalla laadittava asiasta muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheuttanut asia sekä molempien osapuolien siihen omaksuma kanta. Muistion allekirjoittavat molemmat osapuolet ja on siitä annettava kappale kummallekin allekirjoittajalle.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa, mitä liitteenä olevassa yleissopimuksessa on sanottu.

Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi siinä järjestyksessä, kuin laissa on säädetty.

Ryhtyminen työnseisaukseen tai muuhun toimenpiteeseen tässä pykälässä tarkoitettujen erimielisyyksien johdosta on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Haastehakemuksessa ei ollut lainkaan mainittu lakkoilun lopettamiseen johtanutta toimintaa. Tilanteen taustaa vasten oli ammattiosaston toiminta ollut hyvinkin ripeätä. Työhäiriöt olivat lopulta rajoittuneet vain osittaisiin työnseisauksiin ja vain viikon aikana. Lakkoilun ja lakkohalukkuuden poistaminen oli ollut nimenomaan pääluottamusmiehen, työosastojen luottamusmiesten ja ammattiosaston toimikunnan ansiota. Tilanteen rauhoittamiseksi oli käytetty kaikkein tehokkainta toimenpidettä, vakuuttamista työpaikalla. Vielä 14.5. oli pidetty toimikunnan kokous, jossa oli tuomittu sopimuksen vastainen menettely.

Työnantajan neuvottelutapa ei ollut ollut omiaan mielialoja rauhoittamaan. Aikaisemmin mainittujen sopimuksen vastaisten tulkintojen lisäksi työnantaja oli välttänyt tekemästä omia esityksiä neuvottelukierroksen alkuvaiheissa. Myöhemmin työnantaja oli osoittanut epävarmuutta useilla eri tavoin. Huhtikuun 17 päivänä 1974 oli sovittu, että mahdolliset aika- ja kokonaispalkkoja koskevat sopimukset voitiin irtisanoa 31.1.1975 mennessä kahden kuukauden irtisanomisajoin. Jo 26.4. työnantaja oli kuitenkin peruuttanut tämän kantansa. Koko neuvottelujen ajan työnantaja oli lupaillut jälkeenjääneisyyden hyvittämistä. Konkreettisia toimenpiteitä ei kuitenkaan ollut kuulunut. Tämä oli luonnollisesti vaikeuttanut luottamusmiesten toimintaa samoin kuin työnantajan lukuisat viimeiset esitykset, joiden toteuttaminen oli kuitenkin laiminlyöty.

Näillä syillä Puutyöväen Liitto on kiistänyt, että Puutyöväen Liiton Iskun ammattiosasto olisi syyllistynyt sellaiseen toimintaan, josta olisi hyvityssakko tuomittava. Joka tapauksessa kanteen myöhäisyyden ohella oli olemassa huomattavia lieventäviä asianhaaroja.

Puusepänteollisuuden Liitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Puutyöväen Liiton Iskun ammattiosasto r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Vihma, Nordström, Äimälä, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.