Labor court dismisses union strike claims but fines union for violating work peace obligations.

Tehtaan varaston ja lähettämön työntekijät olivat kieltäytyneet kollektiivisesti ylityöstä ja olleet lakossa painostaakseen työnantajaa suostumaan esitettyyn palkankorotusvaatimukseen.

Työnantaja oli lakkojen johdosta joutunut osittain lopettamaan työt eräillä muilla osastoilla. Tuomiossa katsottu, että työnantajan toimenpiteille oli ollut asialliset perusteet, koskei työnantajalla ollut ollut tarjota ko. työntekijöille tuotannollisesti mielekästä työtä.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon samalla kun työnantajaa ja työnantajaliittoa sekä työntekijäliittoa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto r.y. puolin ja toisin kantajana ja vastaajana

RATKAISU

Asianosaisyhdistysten kesken 22.4.1974 allekirjoitetussa panimoita ja virvoitusjuomatehtaita koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

1 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Sopimuspuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnantajat ja työntekijät mahdollisimman tunnontarkasti noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

3 § Työpalkat

Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneissä eri paikkakuntaluokissa ja palkkaryhmissä seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

10 § Työaika

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI SOPIMUKSEN NOUDATTAMINEN JA ERIMIELISYYDET

17 § Työrauha

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

18 § Neuvottelumenettely

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä ilman aiheetonta viivytystä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

22 § Töiden järjestely ja siirto toiseen työhön

1. Työntekijä suorittaa työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja on työnantajalla oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työhön.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintöjä:

1. Tänään allekirjoitetun työehtosopimuksen 22 §:n 1. kohdan määräystä toteutettaessa ei siirtotoimenpiteisiin ryhtymisen vaikuttimena saa olla mielivalta tai yksityisen työntekijän painostaminen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lähettämön ja päällystevaraston työntekijäin tiedotustilaisuudessa 12.8.1974 oli jälleen esiintynyt työtaistelun aloittamista koskeneita vaatimuksia. Pääluottamusmies ja osastojen luottamusmiehet olivat vastustaneet jyrkästi työtaistelun aloittamista korostaen työrauhan välttämättömyyttä ja asian selvittämistä neuvotteluin. Tästä huolimatta olivat syntyneet lyhyet työnseisaukset 12.8. ja 13.8.1974 niin kuin kanteessa mainittiin. Tämän työtaistelun yhteydessä työnantaja oli vastatyötaisteluna suorittanut jälleen seuraavassa selviäviä lomautuksia. Ammattiosaston toimikunnan 12.8.1974 pidetyssä kokouksessa oli yksimielisesti hyväksytty päätös, jolla työntekijöitä kehotettiin välittömästi palaamaan työhön. Tämä toimikunnan päätös oli saatettu työntekijöiden tietoon, ja päätös vaikutti ratkaisevasti siihen, että työtaistelut jäivät lyhyiksi.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto oli myös tehnyt mitä sen tehtävissä oli. Työnantaja itse käyttäytymisellään 4.9.1974 oli olennaisesti vaikeuttanut työrauhavelvoitteen toteuttamista ammattiosaston ja vastaajaliiton toimin. Suomen työnantajain Yleisen Ryhmän edustaja oli ilmoittanut Suomen Elintarviketyöläisten Liiton edustajalle, ettei sille lähetettyyn kirjeeseen tarvinnut vastata, kunhan vain asiat tulivat muutoin kuntoon. Kirjeenvaihto liittojen kesken oli ennen nyt kysymyksessä olevaa tapausta ollut hyvin harvinaista. Ei ollut myöskään asianmukaista vedota Suomen Elintarviketyöläisten Liiton puheenjohtajan ja sihteerin ulkomaanmatkoihin, joita he joutuivat tekemään osallistuakseen suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen edustajina kansainväliseen yhteistoimintaan. Liiton organisaatiossa kuuluivat sitä paitsi nyt kysymyksessä olevan kaltaiset asiat liiton palkkasihteerille. Sanotuilla perusteilla Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on vaatinut sitä vastaan ajetun kanteen hylkäämistä.

Lähettämön ja päällystevaraston 12.8. ja 13.8.1974 tapahtuneiden työnseisausten yhteydessä työnantaja oli 12.8.1974 käskenyt iltavuorossa työskentelevien työntekijöiden poistua työpaikalta kello 17 lukuunottamatta jälleen muutamaa työntekijää, jotka oli valittu "kasvokertoimen" mukaan. Seuraavana päivänä työnantaja oli pakkolomauttanut aamuvuoron työntekijät kello 10 alkaen. Näidenkään lomautusten yhteydessä ei työntekijöille ollut järjestetty työtä, jota olisi ollut tarjolla ja jota työntekijät myös olivat ilmoittautuneet halukkaiksi tekemään. Työnantajan painostus oli kohdistunut noin 200 työntekijään, ja sitä oli jatkettu, vaikka pääluottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle käsityksensä sen lainvastaisuudesta.

Kerrotuilla painostustoimillaan työnantaja oli pyrkinyt vaikuttamaan tehtaan lähettämön ja päällystevaraston työntekijöiden työehtoja koskevien omien neuvotteluesitystensä läpiviemiseen. Pakkolomautukset ja neuvotteluista kieltäytyminen oli tarkoitettu vastatyötaistelutoimenpiteeksi työntekijäin työnseisausten johdosta. Toimenpiteet kohdistuivat työehtosopimuksen palkkausta, työaikaa ja neuvottelujärjestystä koskeviin määräyksiin ja 22 §:n määräyksiin, jotka koskevat töiden järjestelyä ja siirtoa toisiin tehtäviin. Suomen Työnantajain Yleisellä Ryhmällä oli ollut tieto työnantajan työtaistelutoimenpiteistä ainakin 4.9.1974 alkaen, mutta se ei ollut tehnyt mitään niiden estämiseksi taikka lopettamiseksi. Sanotuilla perusteilla Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on vaatinut Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Oy Mallasjuoman tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta.

Mitä Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän toimiin tuli, niin sen tietoon ei ollut ko. työtaisteluiden aikana tullut mitään sellaisia seikkoja, jotka olisivat antaneet aiheen olettaa työnantajayrityksen syyllistyneen työtaistelutoimenpiteisiin. Edes työntekijäpuolelta ei sellaista väitettä ollut esitetty ennen kuin 31.10.1974 allekirjoitetussa tämän jutun haastekirjelmässä.

Sanotuilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Suomen Elintarviketyöläisten Liiton kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijät ja Oy Mallasjuoma ovat olleet kuultavana siltä osin kuin niitä vastaan jutuissa on esitetty vaatimuksia.

Työtuomioistuin on tutkinut jutut ja katsoo niissä käyneen selville, että Oy Mallasjuoman Lahden tehtaiden päällystevaraston ja lähettämön työntekijät ovat heinäkuun lopusta syyskuulle 1974 kollektiivisesti kieltäytyneet ylityöstä sekä olleet lakossa 7.8., 12.8. ja 13.8.1974 sekä 4.9.1974 alkaen 11.9.1974 saakka. Viimeksi sanottuun lakkojaksoon on ottanut osaa myös tehtaan Salpakankaan varaston 20 työntekijää. Työtaistelun tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa suostumaan esitettyyn palkankorotusvaatimukseen, ja se on siis kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Työtaistelun aikana käydyissä palkkaneuvotteluissa Päijät-Hämeen Elintarviketyöntekijäin luottamusmiehet ovat olleet selvästi korotusvaatimuksen takana, eikä heidän ole näytetty sanottavasti toimineen työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosaston toimikunta on kyllä 12.8. ja 9.9.1974 pitämissään kokouksissa päättänyt kehottaa lakkolaisia palaamaan työhön.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on 4.9.1974 alkaneesta lakosta tiedon saatuaan lähettänyt edustajansa paikalle selvittämään tilannetta, ja liitosta on oltu lakon aikana jatkuvasti yhteydessä pääluottamusmieheen tilanteen selvittämiseksi. Elintarviketyöläisten Liiton ei työtuomioistuimen mielestä ole vallinneet olosuhteen huomioon ottaen näytetty laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan syyskuun lakon aikana eikä myöskään elokuun lakkojen yhteydessä, kun otetaan myös huomioon niiden lyhyt kestoaika. Asiassa on myös jäänyt epäselväksi, missä määrin ylityökielto oli tullut tämän liiton tietoon toimenpiteitä varten.

Oy Mallasjuoma on kerrottujen lakkojen johdosta joutunut osittain lopettamaan työt eräillä muilla osastoilla. Työntekijäpuoli on katsonut työnantajan ryhtyneen painostustarkoituksessa tällaisiin toimenpiteisiin aikaisemmin kuin olisi työn loppumisen vuoksi ollut tarpeellista. Työtuomioistuin katsoo jutussa esitetyn selvityksen kuitenkin osoittavan, että työnantajan toimenpiteille on ollut asialliset perusteet, koskei työnantajalla ole tuolloin ollut tarjota kysymyksessä oleville työntekijöille tuotannollisesti mielekästä työtä. 7.8.1974 on tosin 1-3 mehuttamon työntekijää lähtenyt työstä pois, vaikka heille ilmeisesti olisi ollut työtä; mutta se puolin ja toisin puutteellinen ja ristiriitainen selvitys, mikä tästä kysymyksestä on esitetty, osoittaa työtuomioistuimen mielestä lähinnä näiden työntekijöiden työstä pois lähdön johtuneen väärinkäsityksestä, jota ei voida lukea työnantajan syyksi työtaistelutoimenpiteenä.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Suomen Elintarviketyöläisten Liiton kanteen kokonaisuudessaan sekä Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän Suomen Elintarviketyöläisten Liittoa vastaan esittämän hyvityssakkovaatimuksen, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Päijät-Hämeen Elintarviketyön tekijät työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa 3 000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikuluista 600 markkaa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Vihma, Heiniö, Riski, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.