Labor court rejects application of metal industry collective agreement to leather repairmen due to industry-specific scope.

Kysymys metalliteollisuuden työehtosopimuksen mukaisten palkankorotusten suorittamisesta nahka-alan teollisuuslaitoksen korjausmiehille.

Lausunnossa selvitetty millä perusteella metalliteollisuuden työehtosopimus voisi tulla sovellettavaksi muun teollisuudenalan työntekijöihin.

Nahkateollisuuden työehtosopimuksen ollessa voimassa tämän teollisuudenalan metallityöntekijät kuuluvat säännönmukaisesti sanotun työehtosopimuksen eivätkä metalliteollisuuden työehtosopimuksen työehtosopimuslain 4 §:n mukaiseen soveltamispiiriin.

Asianosaiset: Lausunto Ulvilan kihlakunnanoikeudelle (Tapio Takala/Friitala Oy)

RATKAISU

Friitala Oy on edelleen ilmoittanut, ettei nahka-alan työehtosopimus ollut voimassa sinä aikana, jota kanne koski, mutta että tuolloin oli neuvoteltu uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Yhtiö on katsonut riidan pääasiassa koskevan sitä, mitä työehtosopimusta on työsopimuslain 17 §:n tarkoittamassa mielessä pidettävä nahkateollisuudessa toimivien korjausmiesten kannalta asianomaisen alan yleiseksi katsottavana valtakunnallisena työehtosopimuksena. Kun tämä kysymys edellytti työehtosopimusolojen tuntemusta ja kun ratkaisu teoriassa tulisi koskemaan kaikkia eri teollisuusaloilla toimivia korjausmiehiä ynnä muita, yhtiö on esittänyt, että kihlakunnanoikeus hankkisi asiasta tältä osin työtuomioistuimen lausunnon.

Takala on katsonut työtuomioistuimen lausunnon hankkimisen tarpeettomaksi, mutta jättänyt asian oikeuden harkintaan.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y:lle ja Metallityöväen Liitto r.y:lle, joiden välisen työehtosopimuksen soveltamisesta asiassa muun ohessa oli kysymys, tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausuntonaan ilmoittanut, ettei metalliteollisuuden työehtosopimuksen osapuolilla ollut tulkintaoikeutta nahkateollisuuden työehtosopimuksen 10 §:n 9 kohdan suhteen, kun nahkateollisuuden työehtosopimuksen olivat solmineet nahkateollisuuden työmarkkinajärjestöt, jotka myös olivat työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n 2 momentin tarkoittamia työehtosopimukseen osallisia liittoja. Sopimusmääräys tosin sisälsi viittauksen asianomaisella pääalalla, nähtävästi metalliteollisuudessa, sopimuskauden aikana voimassa oleviin palkkoihin. Esillä olevassa asiassa ei kuitenkaan ollut erimielisyyttä siitä, mitkä tuolloin olivat metalli-.teollisuudessa voimassa olevat palkat, vaan nimenomaan tämän viittauksen sisältämän määräyksen soveltamisajasta ja -alasta. Mainittu määräys oli syntynyt nahkateollisuuden työmarkkinaosapuolten välisissä neuvotteluissa, ja jos nämä olivat määräyksen soveltamisesta eri mieltä, asian ratkaisu kuului työtuomioistuimelle.

Kun liittojen kannanotoissa ei ollut puututtu asiaan ehkä vaikuttavaan kysymykseen siitä, missä määrin muiden teollisuudenalojen kuin metalliteollisuuden työntekijöihin sovelletaan metalliteollisuuden työehtosopimusta muuten kuin näiden muiden teollisuudenalojen työehtosopimuksissa olevien viittausmääräysten perusteella eli sen johdosta, että asianomainen yritys kysymyksessä olevien osastojen taikka työntekijöiden osalta joko kuului Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliittoon tai oli itse liittynyt suoraan metalliteollisuuden työehtosopimukseen, työtuomioistuimessa on tämän ja ehkä vielä muiden esille tulevien näkökohtien selvittämiseksi pidetty 9.1.1975 suullinen esivalmistelu.

Esivalmistelussa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vielä ilmoittanut, ettei liitossa ollut jäseninä muiden alojen korjaamoja eikä niitä liiton sääntöjen mukaan ehkä voisikaan olla. Liitto ei ollut pyrkinytkään tällaiseen jäsenkentän laajentamiseen, mikä ei olisi sopusoinnussa teollisuuslinjaperiaatteen kanssa. Tiedossa ei myöskään ollut sellaisia tapauksia, että muun alan yrityksiä olisi joidenkin osastojen taikka metallialan työntekijöiden osalta liittynyt suoraan metalliteollisuuden työehtosopimukseen.

Metallityöväen Liitto on esivalmistelussa ilmoittanut pitävänsä selvänä, että asianomaiset työntekijät kuuluivat nahkateollisuuden työehtosopimuksen piiriin. Joku Metallityöväen Liiton jäsen saattoi olla po. konepajan palveluksessa, jollei hän heti sinne siirryttyään ollut muuttanut jäsenyyttään asianomaiseen toiseen liittoon. Ammattiosastoille oli Metallityöväen Liitosta annettu selvä ohje siitä, että jäsenyys oli siirrettävä siirryttäessä laitokseen, joka kuului muun kuin Metallityöväen Liiton sopimuksen piiriin. Puunjalostusteollisuudessa kuului suuri osa metallimiehistä kuitenkin Metallityöväen Liittoon, mutta näidenkään työsuhteisiin ei sovellettu metalliteollisuuden työehtosopimusta, vaan erillistä asianomaisen teollisuudenalan työnantajaliiton ja Metallityöväen Liiton välistä työehtosopimusta.

Riitajutussa on kysymys Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Metallityöväen Liiton välisen työehtosopimuksen nojalla 17.4.1973 voimaan tulleiden palkankorotusten suorittamisesta nahka-alan teollisuuslaitoksen korjausmiehille. Metalliteollisuuden työehtosopimus voisi tulla sovellettavaksi muun teollisuudenalan työntekijöihin seuraavilla perusteilla:

a ) asianomainen yritys kuuluu kysymyksessä olevien osastojen taikka työntekijöiden osalta Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliittoon tai on itse liittynyt suoraan metalliteollisuuden työehtosopimukseen;

b) muun teollisuudenalan työehtosopimuksessa on viittausmääräys metalliteollisuuden työehtosopimukseen; tai

c) työsopimuslain 17 §:n nojalla, jonka mukaan työnantajan on työsopimuksessa tai työsuhteessa muuten noudatettava vähintään niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta tai siihen lähinnä rinnastettavasta työstä asianomaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on noudatettavaksi määrätty.

Työtuomioistuimessa läsnä asiaa ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Vihma, Heiniö, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Eri mieltä olevan jäsenen Kasken lausunto:

Asiassa on kysymys siitä, mitä työehtosopimusta on pidettävä puheena olevien korjausmiesten työsuhteisiin nähden yleissitovana työehtosopimuksena, kun nahkateollisuuden työehtosopimuksen voimassaoloaika on päättynyt, eikä metalliteollisuuden työehtosopimusta voida soveltaa niin kuin sitä sopimuksen voimassa ollessa oli viittausmääräyksen perusteella sovellettava. Katson, ettei työtuomioistuimen asiana ole antaa lausuntoa pyydetyssä asiassa.