Labor court dismisses union claim that collective agreement's substitute worker pay rules must be interpreted differently.
Legislator summary
AI generatedThe Finnish Labour Court dismissed the union's appeal regarding the interpretation of substitute worker pay clauses in a collective agreement. The union argued that the text required specific alignment with reserve worker systems, but the court found the agreement's language sufficient on its own. Consequently, the court ruled that the written terms of the contract controlled the interpretation without needing external adjustments.
Legislator headnote
AI generatedSection 10 of the Collective Agreement; The court held that collective agreement provisions must be interpreted according to their literal wording, rejecting arguments for broader contextual adjustments.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kysymys työehtosopimuksen varamiespalkkaa koskevien määräysten tulkinnasta, jossa pitäydytty olennaisesti työehtosopimuksen sanamuodossa.
Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto r.y.
RATKAISU
Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n, nyttemmin Metsäteollisuuden Työnantajaliiton, ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton kesken 4.5.1974 tehdyssä paperi ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
III PALKKAMÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 § Työpalkat
1. Palkkojen määräämistä varten jaetaan työntekijät ammattinsa ja työn laadun perusteella ryhmiin, jotka luetellaan tämän sopimuksen liitteessä (Liite II).
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7. Työntekijälle, joka toimii varamiehenä kahta tai useampaa ammattia varten, maksetaan vähintään hänen tekemänsä kahden parhaimmin palkatun työn keskipalkka. Hänen työskennellessään ammatissa, jossa maksettava palkka on korkeampi kuin hänen varamiespalkkansa, hänelle maksetaan tässä ammatissa työskennelyltä ajalta sen mukainen palkka. (Kts. sov.ohjeet)
Muist. 1. Varamiesjärjestelmä edellyttää sellaisten työntekijäin nimittämistä varamiehiksi, jotka joutuvat toimimaan sijaisina kahdessa tai useammassa eri ammatissa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työehtosopimuksen soveltamisohjeissa määrätään muun muassa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 § Varamies
Jos vuorotyöntekijä oman ammattinsa lisäksi joutuu eri vuoroissa olevien toista ammattia tekevien työntekijöiden sairastuessa, ollessa lomalla tai muuten estyneenä suorittamaan toistuvasti näiden töitä, on työntekijää silloin pidettävä varamiehenä ja on hänelle silloin suoritettava vastaava palkka. Samoin on työntekijää pidettävä varamiehenä, jos hän tarvittaessa suorittaa kahta tai useampaa ammattia suorittavien työntekijöiden töitä omaamatta kuitenkaan omaa varsinaista ammattia.
Teollisuuslaitoksissa on varamiespalkan koko asteikko käytettävä hyväksi siten, että vaativampia tehtäviä suorittaville varamiehille maksetaan korkeimmin palkatun työn mukaista palkkaa. Vaativampia tehtäviä suorittavat sellaiset varamiehet, joilla on työehtosopimuksen ammattiryhmittelyn 7, 6 tai 5-ryhmiin kuuluvia varamiestehtäviä.
Mikäli kyseessä on varamiestehtävä, jossa käytetään palkkiopalkkaa (kiinteä osa ja palkkio-osa) tai urakkapalkkaa (suora palkka), on varamiespalkkaa määrättäessä pidettävä palkkiotyön osalta perusteena palkkiopalkan kiinteää osaa ja urakkatyön osalta mahdollista urakkatakuupalkkaa. Suorittaessaan kyseistä palkkio- tai urakkatyötä, saa varamies näiltä tunneilta varamiespalkkansa lisäksi tämän ja kyseisessä palkkio- tai urakkatyössä saavuttamansa ansion erotuksen.
Liitot toteavat, että mikäli ns. reservimiehiä käytetään varamiestehtävissä on näiden ammattinimikkeet ja palkkaus saatettava yhdenmukaiseksi varamiesjärjestelmän kanssa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asian ollessa vireillä työtuomioistuimessa ovat asianosaisliitot käyneet uuden liittojen välisen neuvottelun, jonka kohteena on ollut varamiespalkkaa koskeva edellä tarkoitettu erimielisyys yleisessä muodossa eikä vain Terho Koskisen palkkausta koskevana.
Jutun suullisessa käsittelyssä edelleen kantajaliitto on ilmoittanut, ettei kannetta ollut tarkoitettukaan koskemaan sellaista tapausta, että varamies itse työskenteli henkilökohtaisella palkalla, vaan vain vakanssipalkkaista varamiestä. Edelleen asianosaiset ovat ilmoittaneet, ettei erimielisyys koskenut sijaisuusajan palkkaa siinä laajuudessa kuin vuoden 1973 paikallinen sopimus, vaan kysymys oli yksinomaan varamiehen palkasta.
Vuoden 1974 työehtosopimusta solmittaessa ei varamiesten palkkauskysymyksen ole edes väitetty olleen neuvotteluissa esillä siinä muodossa, että kumpikaan osapuoli olisi joutunut ottamaan kantaa nyt esillä olevaan erimielisyyskysymykseen. Ainoa varamiesten palkkaukseen tällöin tehty muutos on se, että kun soveltamisohjeiden mukaan vaativampia tehtäviä suorittaville varamiehille maksetaan korkeimmin palkatun työn mukaista palkkaa ja vuoden 1973 soveltamisohjeiden mukaan vaativampia tehtäviä suorittaviksi varamiehiksi katsottiin ne, joilla on yksinomaan ammattiryhmittelyn kolmeen ylimpään ryhmään kuuluvia varamiestehtäviä, jätettiin sana "yksinomaan" pois vuoden 1974 soveltamisohjeista.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Peltola, Vihma, Heiniö, Hyppönen ja Kaski.
Tuomio oli yksimielinen.