Labor union fined for work stoppage; employer's overtime pay claim rejected due to established case law.

Ammattiosasto vastasi edustajiensa osallistumisesta työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun. Ammattiosasto ei ollut kyllin tehokkaasti edes tuominnut työtaistelutoimenpiteitä. Osaston toimintaa olivat osaltaan vaikeuttaneet neuvottelujen eri vaiheissa syntyneet väärinkäsitykset neuvottelujen käymisjärjestyksestä. Työntekijäliiton ei vallinneissa oloissa ollut selvitetty laiminlyöneen sille kuuluvaa velvollisuutta työrauhan ylläpitämiseksi.

Työnantaja oli maksanut aikapalkalla työskennelleille työntekijöille työn hidastuksen ajalta palkan tuotantolinjoittain tuotannon suhteessa, jolloin palkka oli saattanut jäädä alle työehtosopimuksen mukaisten ohjetuntipalkkojen. Työnantajaliitto oli ilmoittanut työnantajalle, ettei aikapalkkaa ollut työn hidastuksen ajalta suoritettava täysimääräisenä, mikä ilmoitus oli perustunut työtuomioistuimen oikeuskäytäntöön, jonka mukaan työnantaja ei ole työtaisteluksi katsottavan työnhidastuksen ajalta velvollinen maksamaan urakkatyöntekijöille työehtosopimuksen aikapalkkatakuun mukaista palkkaa. Tästä käytännöstä ilmenevän periaatteen soveltuvuudesta aikapalkkatyöhön ei ollut työtuomioistuimen ratkaisua, ja työnantajaliitolla ei ollut syytä pitää ohjetta ainakaan sillä tavalla virheellisenä, että se ohjeen antaessaan olisi syyllistynyt työtaistelutoimenpiteeseen. Myöskään yhtiö ei ollut syyllistynyt työtaistelutoimenpiteeseen.

Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon samalla kun muut hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 8.4.1974 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset, STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

Yleissopimus irtisanomissuojasta 22.2.1966

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Hinnoitteluperuste

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvotteluvelvollisuus

Painostuskielto

Alistaminen liitoille

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa tarkoitetuissa yleissopimuksessa ja irtisanomissuojasta tehdyssä yleissopimuksessa määrätään muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

YLEISSOPIMUS

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. kohta:

Jos jollakin työalalla syntyy sellaisia riitaisuuksia, jotka voivat johtaa työselkkaukseen, järjestöt sitoutuvat, Mikäli asia niiden toimivaltaan kuuluu, tekemään parhaansa saadakseen riitaisuudet sovinnossa järjestetyksi, ja tässä tarkoituksessa mm. noudattamaan seuraavaa menettelyä:

a) Jommankumman järjestön esittäessä neuvotteluja, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään yhden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivästystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei uhkavaatimusta työnseisauksesta ole esitettävä.

b) Elleivät neuvottelut johda sovintoon, on sen järjestön, joka aikoo turvautua työnseisaukseen, siitä ilmoitettava toiselle järjestölle viimeistään yhtä viikkoa ennen aiottua seisausta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistyksessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erottamiseen, voidaan erottaminen alistaa keskusliittojen yhteisesti valitseman elimen tutkittavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

YLEISSOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Työsopimusta irtisanottaessa on noudatettava 14 vuorokauden molemminpuolista irti sanomisaikaa. Tällä määräyksellä ei kumota työehtosopimusten ennakkoilmoituksia koske via määräyksiä eikä sitä sovelleta silloin, kun työnantaja 5 §:ssä mainituin tavoin työsuhdetta päättämättä lomauttaa työntekijän.

Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle vahingonkorvauksena täyden palkan irtisanomisajalta. Jos taas työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, on hän velvollinen maksamaan työnantajalle vahingonkorvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan, jonka työnantaja saa pidättää työntekijälle maksettavasta lopputilistä. Mikäli noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, käsittää vahingonkorvausvelvollisuus sitä vastaavan osan irtisanomisajan palkasta.

3 §

Työnantaja älköön irtisanoko tai lomauttako yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta. Jos hän syyllistyy tällaiseen toimenpiteeseen, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen.

Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, joiden perusteella yrityksen työntekijämäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia työntekijöitä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantajan edustajan kanssa käymässään keskustelussa 7.6. pääluottamusmies Koski oli ilmoittanut alentavansa työntekijäin vaatimusta 45 penniin tunnilta, mikä korotus tuli suorittaa samansuuruisena kaikille tehtaan aikapalkalla työskenteleville työntekijöille. Mainittujen työtaistelutoimenpiteiden lisäksi oli noin 100 kotitalouskonetehtaalla työskentelevää työntekijää työnantajan painostamiseksi ryhtynyt tahallisesti jarruttamaan työvauhtiaan 7.6.-17.6. välisenä aikana.

Työtaisteluihin olivat ottaneet osaa Porin Metallityöväen Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies Koski 19.6., 27.6. ja 1.7., varapääluottamusmies Sulo Vienola samoina kolmena päivänä ja lisäksi 13.6. sekä osaston luottamusmiehet T. Frigård, E. Sundell, P. Kalliola, K. Koivula, I. Lehto, E. Salo, M. Syrjälä ja K. Juhala 5.6., 17.6. ja 26.6. Sanotun ammattiosaston puheenjohtaja, toimikunnan jäsenet ja ammattiosaston luottamusmiehet, sikäli kuin he olivat olleet tehtaalla, olivat ottaneet osaa 13.6., 19.6., 27.6., 28.6. ja 1.7. toimeenpantuihin lakkoihin. Kotitalouskonetehtaan jarrutukseen oli ottanut osaa muun muassa osaston luottamusmies Kari Hartelin.

Porin konepajan tilanne ja tapahtumat oli jo ennen työnseisauksia Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton toimesta saatettu Metallityöväen Liiton tietoon, jotta se olisi ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi tehtaalla. Työtaistelujen alettua oli työnantajaliitosta oltu useita kertoja yhteydessä Metallityöväen Liittoon. Kuitenkaan ei tämän liiton toimesta ollut ryhdytty asiassa mihinkään toimenpiteisiin.

Harkittaessa Metallityöväen Liiton edellytyksiä työrauhavelvollisuuden täyttämisessä oli huomattava, että työnseisaukset olivat lyhyitä. Metallityöväen Liiton taholta oli ammattiosastoa muistutettu useita kertoja puhelimitse ja myös kirjeitse työrauhavelvollisuuden täyttämisestä. Sanotuilla perusteilla Metallityöväen Liitto on pyytänyt, että sitä vastaan esitetyt vaatimukset hylättäisiin näyttämättöminä ja että vastineessa esitetyt seikat otettaisiin riittävästi huomioon määrättäessä ammattiosaston maksettavan hyvityssakon määrää.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Oy W. Rosenlew Ab ovat Metallityöväen Liiton kanteen johdosta lausuneet, että kotitalouskonetehtaan käyttöpäällikkö Wälmä ei ollut edellä väitetyin tavoin ilmoittanut luottamusmies Hartelinille, että työntekijät siirrettäisiin suorituspalkalle, vaan ilmoittanut, että niille työntekijöille, jotka tahallisesti hidastivat työtään, tultiin maksamaan "tuotannon suhteessa". Urakoinnista tämän asian yhteydessä oli sen sijaan puhunut pääluottamusmies Koski myöhemmin. Käyttöpäällikön kerrottu ilmoitus ei ollut uhkaus vaan pikemminkin informaatioluonteinen toteamus mahdollisten epäselvyyksien välttämiseksi. Oikeuskäytännön mukaan ei työehtosopimukseen sisältyvää tuntipalkkatakuutakaan voitu soveltaa työntekijäin ryhdyttyä työtaistelutoimenpiteeksi katsottavaan työn hidastukseen, mistä nyt oli kiistatta kysymys.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SAK:n ja STK:n rationalisointineuvottelukunnan julkaisemassa kirjasessa "Palkkaustekniikka" olivat keskusjärjestöt esittäneet tosiasioita ja määritelmiä palkkaustapoihin liittyvissä kysymyksissä ja tällöin todenneet muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

"Aikapalkalla työskentelevän työntekijän työpanos mitataan palkanmaksua varten hänen työaikansa pituuden mukaan. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei aikapalkalla työskentelevältä työntekijältä odotettaisi myös tiettyä määrällistä ja laadullista työntulosta. Työsopimuslaissa asetetaan työntekijälle velvoituksia, joita hänen tulee työssään noudattaa. Vaikka aikapalkalla työskentelevän työntekijän suoritustasossa tapahtuvat pienet muutokset eivät yleensä vaikutakaan hänen palkkansa määrään, on niillä merkitystä työpaikan pysyvyyden ja kehityksen kannalta."

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

"Suorituspalkkauksessa on hinnoitteluperusteena työsaavutus. Palkkaa ei enää makseta työssäoloajan pituuden mukaan, vaan työsaavutus mitataan sopivin yksiköin. Yksikölle sovitaan oma hintansa ja ansio saadaan kertomalla tämä hinta tehtyjen yksikköjen määrällä."

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kun suorituspalkan tunnusmerkki oli nimenomaan se, että yksikön hinta sovitaan etukäteen, ei puhe suorituspalkasta taikka urakoinnista nyt esillä olevassa tapauksessa ollut perusteltua. Toimenpide ei voinut kohdistua työehtosopimuksen 9 §:n suorituspalkkaa koskeviin määräyksiin. Myös siltä osin kuin kanteessa viitattiin työehtosopimuksen 8 §:ään, väite työnantajan menettelyn virheellisyydestä, oli perusteeton, eihän aikapalkkamääräystä ollut sovellettava työtaistelun aikana.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Porin Metallityöväen Ammattiosasto on ollut Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton kanteen ja Oy W. Rosenlew Ab Metallityöväen Liiton kanteen johdosta kuultavana.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Metallityöväen Liiton kanteen kokonaisuudessaan ja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton kanteen enemmälti, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Porin Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2700 markkaa sekä korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 700 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Nordström, Leiponen, Äimälä, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.