Strike against subcontractor's workers dismissed as not targeting external labor usage rules; settlement claim rejected.

Rakennusliikkeen työmaiden rakennusalan työntekijät olivat toimeenpanneet lakon, jonka tarkoituksena oli painostaa työmaan aliurakoitsijaa tämän palveluksessa olleiden työntekijäin palkkasaatavia koskevassa asiassa. Lakko ei ollut kohdistunut työtaisteluna asianosaisliittojen väliseen ulkopuolisen työvoiman käyttämistä koskevaan sopimusmääräykseen, millä perusteella kanteessa esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.

Työntekijäpuolen oma menettely otettu huomioon oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta määrättäessä.

Kanteen tutkimista vastaan kannevaatimuksista tehdyksi väitetyn sovinnon perusteella esitetty väite hylätty.

Asianosaiset: Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olleessa 16.6.1973 solmitussa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I Yleiset määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Asiapuolten vastuu

Allekirjoittaneiden sopimuspuolten vastuu määräytyy lain mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

36 § Erimielisyyksien sovittelu

1. Tästä sopimuksesta ja siihen liittyvistä hinnoitteluista tai niiden tulkinnasta ehkä aiheutuvat erimielisyydet jätetään työtuomioistuimen käsiteltäviksi. Mikäli asia ei kuulu työtuomioistuimen käsiteltäviin, jätetään se välimieslautakunnan käsiteltäväksi ja noudatetaan siinä, mitä laki välimiesmenettelystä määrää. Kaikista erimielisyyksistä on kuitenkin ensiksi pyrittävä sopimaan liittojen välisissä neuvotteluissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisliittojen ja erään kolmannen liiton välisten työehtosopimusneuvottelujen 31.12.1969 päivätyssä pöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 §

Allekirjoittaneet liitot ovat yhtyneet Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön sekä Suomen Ammattijärjestön syyskuun 11 päivänä 1969 allekirjoittamaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaan sopimukseen, jota noudatetaan rakennusalan työehtosopimuksen osana.

Työnantaja ottaa alaurakoitsijan kanssa tehtyyn sopimukseen ehdon, jonka mukaan alaurakoitsija sitoutuu soveltamaan alaurakointitöitä rakennustyökohteessa suoritettavien työntekijöittensä osalta alansa yleistä työehtosopimusta. Mikäli asianomaisella alalla ei ole työehtosopimusta, on alaurakoitsija velvollinen noudattamaan rakennusalan työehtosopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä mainitussa keskusjärjestöjen välisessä sopimuksessa ulkopuolisen työvoiman käytöstä ja siihen rakennusalan työehtosopimusratkaisuilla tehdyissä lisäyksissä sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva suositus

Edellä esitetyillä perusteilla allekirjoittaneet keskusliitot ovat sopineet, että ulkopuolisen työvoiman käyttö on sallittua jäljempänä mainituin edellytyksin:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Edellisen lisäksi Suomen Työnantajain Keskusliitto ryhtyy joulukuun 31 päivään 1969 mennessä toimenpiteisiin, jotta sen jäsenyritykset menettelisivät seuraavasti:

1. Niihin alihankintasopimuksiin, joita yritykset tekevät otetaan ehto, jonka mukaan alihankkija sitoutuu soveltamaan alihankintatyötä yrityksen piirissä suoritettavien työntekijäin osalta alansa yleistä työehtosopimusta sekä täyttämään työ- ja sosiaalilainsäädännön määräykset. Vastaavanlainen ehto otetaan myös 1 §:n 1. kohdassa tarkoitettuja laina- eli komennusmiehiä koskeviin sopimuksiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Alihankinnan antaja vastaa viime kädessä siitä, että alihankkijan tietyllä työmaalla työskentelevien työntekijöiden viimeinen siihen työmaahan kohdistuva maksamatta oleva tili tulee suoritetuksi. (Kohta 4. lisättiin 4.4.1971 rakennusalan työehtosopimusratkaisulla.)

Pöytäkirjamerkintä:

Niissä alaurakoissa ja -hankinnoissa, joita koskevat sopimukset tehdään kahden kuukauden kuluttua rakennusalan työehtosopimuksen allekirjoittamisesta alaurakan ja hankinnan antajan, jäljempänä tilaaja, vastuu sopimuskumppaninsa työntekijän työsuhteesta johtuvista saatavista määräytyy seuraavasti:

Tilaaja vastaa viimekädessä siitä, että alihankkijan tai -urakoitsijan työntekijän palkka, jonka hän on ansainnut tilaajan työmaalla, viimeiseltä palkanmaksukaudelta, ns. laskenta-ajan palkka siihen lukien, tulee maksetuksi.

Tilaaja vastaa niinikään siitä, että hänen työmaallaan alihankkijan tai urakoitsijan työntekijän ansaitsema lomakorvaus ja mahdolliset urakanpohjarahat tulevat maksetuksi.

Edellä tarkoitetun työntekijän tai luottamusmiehen on viipymättä tehtävä ilmoitus tilaajalle tai tämän edustajalle, milloin hänen etääntynyt palkkasaatavansa, jonka hän on ansainnut tilaajan työmaalla, on viivästynyt.

(Pöytäkirjamerkintä lisättiin 15.5.1972 työehtosopimusratkaisulla).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. on työtuomioistuimessa lausunut, että sen Valkeakoskella olevan jäsenyrityksen Rakennustoimisto Kiviniemi & Kumpp. Oy -nimisen yhtiön palveluksessa olevat työntekijät kuuluivat eräin poikkeuksin Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 74 -nimiseen ammattiosastoon. Ammattiosasto kuului puolestaan Rakennustyöläisten Pohjois-Hämeen Aluejärjestöön, joka taas oli jäsenenä työehtosopimuksen solmineessa Rakennustyöläisten Liitossa. Mainittu rakennusyritys oli tehnyt ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehdyn sopimuksen mukaisen alaurakkasopimuksen Valkeakosken Ikkunapesu ja Siivous Oy -nimisen yhtiön kanssa.

Ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehty sopimus hyväksyi sen lähtökohdan, että yritykset voivat muun muassa ammattitaitovaatimusten johdosta joutua käyttämään oman yrityksen ulkopuolisia työntekijöitä. Edelleen sopimus suositti alihankintasopimuksiin otettavaksi ehdon, jonka mukaan alihankkija sitoutui soveltamaan alihankintatyötä yrityksessä suorittaviin työntekijöihin alansa yleistä työehtosopimusta ja täyttämään työ- ja sosiaalilainsäädännön määräykset. Määräyksen tarkoituksena oli estää järjestäytymättömän alihankkijan turvautuminen sellaiseen epäterveeseen kilpailuun, joka merkitsisi työntekijän palkkaetujen polkemista tai työ- ja sosiaalilainsäädännön sivuuttamista. Määräys ei näin ollen, sen tarkoitusperä huomioon ottaen, voinut tulla sovellettavaksi niissä tapauksissa, joissa alihankintatyötä suorittava yritys oli järjestäytynyt työnantaja.

Koska Rakennustoimisto Kiviniemellä ei ollut sitä koskevan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen nojalla ollut oikeutta eikä velvollisuutta vaikuttaa alaurakoitsijan noudattamaan työehtosopimukseen, olivat esitetyt vaatimukset olleet mainitun sopimuksen vastaisia, johon myös työtaistelu oli kohdistunut. Tukemalla työtaistelua aluejärjestö ja paikallinen ammattiosasto olivat syyllistyneet työrauhavelvollisuutensa rikkomiseen ja liitto valvontavelvollisuutensa laiminlyömiseen pidättäytymällä toimenpiteistä työtaistelun estämiseksi.

Näillä perusteilla Suomen Rakennusteollisuusliitto on työtuomioistuimessa vaatinut, että Rakennustyöläisten Liitto, Rakennustyöläisten Pohjois-Hämeen Aluejärjestö ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 74 tuomittaisiin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja laiminlyönneistä työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n perusteella hyvityssakkoon.

Näiden seikkojen nojalla Rakennustyöläisten Liitto on pyytänyt, että liittoon ja sen alayhdistyksiin kohdistetut vaatimukset perusteettomina ja toteennäyttämättöminä hylättäisiin. Jutun suullisessa käsittelyssä Rakennustyöläisten Liitto on, myöntäen saaneensa työnseisauksesta tiedon jo sen kestäessä, lisäksi ilmoittanut, että kanteen kohteesta olisi samassa yhteydessä tehty asianosaisten kesken sovinto, ja pyytänyt tällä perusteella kanteen jättämistä tutkimatta, koskei kantajalla ollut oikeussuojan tarvetta. Suomen Rakennusteollisuusliitto on kiistänyt ilmoituksen sovinnosta.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Rakennustyöläisten Pohjois-Hämeen Aluejärjestö r.y. ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 74 ovat olleet jutussa kuultavina.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja toteaa, että asianosaisliittojen välillä on 1.3.1974 keskusteltu kanteessa tarkoitetun lakon lopettamisesta samoin kuin lakon perusteena olleista Valkeakosken Ikkunapesu ja Siivous Oy:n ja sen työntekijöiden välisistä erimielisyyksistä. Näyttämättä on sen sijaan jäänyt, että tässä yhteydessä olisi edes keskusteltu saati sitten sovittu nyt kanteen kohteena olevista vaatimuksista, minkä vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen tutkimista vastaan esitetyn väitteen.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Nordström, Leiponen, Äimälä, Hyppönen, Lankinen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen