Labor union fined for failing to end strike after new collective agreement took effect.

Ammattiosaston olisi tullut ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneen työtaistelun johdosta. Osasto vastasi myös luottamusmiestensä ylityökiellosta antamista ilmoituksista työtaistelun yhteydessä.

Ammattiosasto ei myöskään uuden työehtosopimuksen tultua voimaan ollut ryhtynyt toimenpiteisiin lopettaakseen sopimuksettoman tilan aikana alkaneen ammattiosaston toimeenpaneman työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneen työtaistelun, johon olivat ottaneet osaa useimmat ammattiosaston jäsenet ja luottamusmiehet.

Selvittämättä oli jäänyt, oliko ammattiosaston sihteeri ottanut osaa lakkoon vai oliko hänen ollut työnseisauksen vuoksi mahdotonta tehdä työtä. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä Arbetsgivarnas i Finland Allmänna Grupp r.y. Kemian Työntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 7.5.1973 tehdyssä kemian perusteollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖPALKAT

12 § Työpalkat

1. Työpalkat ja ala- tai yrityskohtaiset erityisehdot määritellään palkkaliitteessä, jota noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

XI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

37 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa maaliskuun 31. päivään 1974 saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä jommalta kummalta puolelta ole kirjallisesti irtisanottu viimeistään kahta kuukautta ennen päättymisaikaa.

2. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asiainosaisliitot olivat työehtosopimuksen liitteellä 7.5.1973 sopineet Kemira Oy:n Oulun tehtailla sopimuskautena noudatettavista palkka- ja erityisehdoista.

Vastaavat määräykset sisältyvät 3.5.1974 voimaan tulleeseen kemian perusteollisuuden työehtosopimukseen ja sen Kemira Oy:n Oulun tehtaita koskevaan liitteeseen. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

a) Lähinnä toukokuun 2 päivää 1974 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien korotetaan kaikkien tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden palkkoja 55 pennillä tunnilta. Kuukausipalkkaisten osalta vastaava korotus on 94 markkaa kuukaudessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

f) Työehtosopimuksen palkkaperusteita korotetaan edellä mainittuja yleiskorotuksia vastaavilla määrillä. Tämän lisäksi korotetaan ohjetuntipalkkoja siten, että käytännössä maksettavien palkkojen ja ohjetuntipalkkojen välinen ero pienenee. Uudet ohjetuntipalkat on merkitty työehtosopimukseen.

Entisiä urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja muutetaan siten, että korotusten vaikutus tulee niissä huomioon otetuksi urakka-ansion pysyessä muutoin ennallaan. Korotukset voidaan säilyttää myös erillisinä lisinä ja sisällyttää urakkahintoihin esim. vain kaksi kertaa sopimuskauden aikana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Saadakseen työnantajan suostumaan vaatimuksiinsa työntekijät olivat ryhtyneet seuraaviin työtaistelutoimenpiteisiin. Varastomiehet olivat olleet istumalakossa 21.3.1974 kello 12-14. Rakennusosasto oli ollut istumalakossa 2.4.1974 kello 14-16 ja 10.4.1974 kello 9-11 sekä rakennusosaston maalaamo 1.4.1974 kello 14-16. Salpietarilaitos oli ollut istumalakossa 8.4.1974 kello 18-20 ja 9.4.1974 kello 02.00-5.10, 9.45-12.40 sekä 20-23. Istumalakkoon oli ottanut osaa Typpi Oy:n Kemiantyöntekijät r.y:n sihteeri Iikka Seppänen. Keskussäkittämö oli ollut istumalakossa 10.4.1974 kello 8-10 ja kello 16.15-18.15 sekä urean säkittämö kello 9-11. Lisäksi osaston luottamusmies oli ilmoittanut ylityökiellon olevan voimassa 8.4.1974 lähtien. Seoslannoitetehdas oli ollut istumalakossa 10.4.1974 kello 04-12, ja osaston luottamusmies oli ilmoittanut ylityökiellosta 9.4.1974. Sanottujen istumalakkojen syyksi työntekijät olivat ilmoittaneet neuvottelujen vauhdittamisen ja 70 pennin tasokorotusvaatimuksen tukemisen.

Kanteeseen vastatessaan Kemian Työntekijäin Liitto on lausunut, että työntekijäin 13.2.1974 jättämän paikallisia asioita koskeneen esityksen perusteella oli Kemira Oy:n Oulun tehtaalla neuvoteltu normaalissa järjestyksessä. Vasta huhtikuun alussa, kun siis työehtosopimuksen muodollinen voimassaoloaika jo oli päättynyt, olivat salpietariosaston työntekijät itsenäisesti ja ammattiosastosta riippumatta jättäneet oman palkankorotusesityksensä. Toisin kuin kanteessa väitettiin, keskusliittotasolla oli 4.4.1974 neuvoteltu ammattiosaston edellä tarkoitetusta helmikuisesta esityksestä eikä salpietariosaston myöhemmästä esityksestä. Tämä teki ymmärrettäväksi työntekijäin ärtymyksen, kun oli saatu tieto Helsingissä käydyn neuvottelun tuloksesta.

Työnantaja oli suuressa vastuussa tilanteen kärjistymisestä työpaikalla. Neuvottelujen jarruttaminen ja ylimielinen, väheksyvä suhtautuminen työntekijöiden esityksiin, asiaton kielenkäyttö neuvotteluissa ja työnjohdon seisausta koskevat "kuulustelut" synnyttivät tuon osavastuun. Erityistä suuttumusta oli aiheuttanut salpietarilaitoksen erään insinöörin uhkailu laitoksen seisauksen yhteydessä. Muutamissa tapauksissa oli työntekijöillä ollut väärä käsitys sopimuksettoman tilan alkamisajasta, he kun olivat luulleet sopimuksettoman tilan alkaneen jo 1.4.1974. Asian oikean laidan saattaminen työntekijäin tietoon oli myös ollut omansa lyhentämään seisauksia.

Sopimukseton tila oli alkanut virallisesti 18.4.1974, sen jälkeen kun Kemian Työntekijäin Liitto oli ilmoittanut katkaisevansa neuvottelut. Sopimukseton tila oli siis jatkunut 3.5.1974 saakka eikä kanteessa väitettykään, että sopimuksettoman tilan aikana olisi rikottu lakia taikka työehtosopimusta. Paikallinen työnantaja sen sijaan oli väittänyt tällaista jakamissaan tiedotteissa ja puuttunut tällä tavalla lailliseen työtaisteluoikeuteen.

Vaikka ammattiosasto alussa olikin ollut työnseisauksen puolella, ei osasto uuden sopimuksen tultua solmituksi ollut tukenut työnseisauksen jatkamista. Päinvastoin sen toimihenkilöt olivat kaikin käytettävissään olevin keinoin pyrkineet seisauksen lopettamiseen. Tässä ammattiosasto olikin onnistunut kiitettävästi, mitä osoitti lakon pikainen loppuminen.

Työnantajan taholta epäkorrektiksi toimenpiteeksi oli katsottava, että jo 10.4.1974 oli annettu ohjeet vastatyötaisteluun ryhtymisestä 18.4.1974 alkaen. Tämä oli ollut tilanteen kärjistämistä, koska vastaajaliitto oli vasta 18.4.1974 ilmoittanut aloittavansa lakon 3.5.1974. Ammattiosasto oli käsitellyt lakkokysymystä 17.4.1974 eli edellisenä päivänä kuin työnantajan piti aloittaa työtaistelu. Kun oli saatu tieto työnantajan suunnitelmista tehtaan pysäyttämiseksi, oli asiasta syntynyt työpaikalla runsasta mielipiteenvaihtoa. Työnantajan henkilökunnalle jakamat lukuisat syyttelevät ja virheelliset tiedotteet olivat myös kärjistäneet tilannetta. Kantaja oli perustellut kannettaan asiakirjalla, johon ei ollut tässä yhteydessä asiallista vedota. Liitteeksi oli nimittäin otettu aikaisemmalta vuodelta oleva ohje menettelystä tehtaan pysäyttämisen yhteydessä.

Kun ensisijaisena syynä työnseisausten syntymiseen olivat olleet työnantajan harkitsemattomat toimenpiteet ja joustamaton menettely ja kun Typpi Oy:n Kemiantyöntekijät oli täyttänyt sille työehtosopimuslain 8 §:n nojalla kuuluvat velvollisuudet Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Typpi Oy:n Kemiantyöntekijät r.y., nimeltään nyttemmin Typen Kemiantyöntekijät, on ollut jutussa kuultavana.

Tehtaiden tuotanto osastojen työntekijät ovat 3.5.-8.5.1974 välisen ajan jatkaneet ammattiosaston sopimuksettoman ulan alkaessa 18.4.1974 aloittamaa lakkoa, jonka tarkoituksena esitetyn selvityksen mukaan on edelleen ollut edellä kerrotun yleiskorotusvaatimuksen tukeminen. Ammattiosasto ei ole työehtosopimuksen tultua voimaan ryhtynyt toimenpiteisiin lopettaakseen heti tämän toimeenpanemansa, työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneen työtaistelun, johon ovat vielä silloinkin ottaneet osaa useimmat ammattiosaston jäsenet ja luottamusmiehet.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Typen Kemiantyöntekijät eli Typpi Oy:n Kemiantyöntekijät r.y:n maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 600 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Nordström, Sirkiä, Leiponen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.