Labor court dismisses union's strike claim and orders fines for violating collective agreement peace obligations.

Ammattiosasto tai sen toimihenkilöt eivät olleet tienneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneesta työtaistelusta ennakolta. Myös oli jäänyt näyttämättä, ettei työntekijäin kokouksessa paikalla ollut luottamusmies olisi siinä tilanteessa käytettävissään olevin keinoin toiminut lakkopäätöksen estämiseksi ja työnseisauksen estämiseksi. Ammattiosasto ei kuitenkaan ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin tilanteen johdosta. Työntekijäliitonkaan toimenpiteet eivät olleet riittäviä. Molemmat tuomittu hyvityssakkoihin.

Kanteesta luovuttu kokonaan toisen vastaajaliiton ja sen alaisen ammattiosaston osalta; haastehakemuksessa ollut niiden osalta virhe.

Kanne katsottu riittävästi yksilöidyksi, minkä vuoksi kanteen tutkimista vastaan tällä perusteella esitetty väite hylätty.

Asianosaiset: Autoalan Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y. ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y.

RATKAISU

Autoalan Työnantajaliiton ja Metallityöväen Liiton välillä 1 päivänä huhtikuuta 1974 päivätyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Sitovuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseniä.

Noudattamisvelvollisuus

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Urakka- ja palkkiopalkkaus

Urakka- ja palkkiopalkkaus

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja niiden teknillinen järjestely antaa siihen edellytykset, voidaan korjaamokohtaisesti sopia töiden suorittamisesta myös urakka- ja palkkiopalkkausjärjestelmällä.

Tehtäessä töitä palkkiopalkkausjärjestelmällä liitot suosittelevat, että ohjeena käytetään merkki- tai korjaamokohtaisia ohjeaikoja. Palkkiopalkan osuus todetaan tilikausittain.

Muut palkkausjärjestelmät

Mom. 2. Muiden palkkausjärjestelmien käytöstä sovitaan työnantajien ja työntekijäin välillä ja noudatetaan soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Työntekijän vähimmäistuntipalkka on taattu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

29 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvotteluvelvollisuus

Painostuskielto

Alistaminen liitoille

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla, selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

A. Työpalkat ja palkkaperusteet

Kaikkien työntekijöiden palkkoja korotetaan alla mainituilla yleiskorotuksilla sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä:

a) huhtikuun 1. päivää 1974, 55 penniä tunnilta,

b) syyskuun 1. päivää 1974, 20 penniä tunnilta,

c) huhtikuun 1. päivää 1975, 50 penniä tunnilta ja

d) syyskuun 1. päivää 1975, 15 penniä tunnilta.

Tämän d-kohdan korotus suoritetaan erillisenä lisänä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

D. Suorituspalkat

1 §:n A-kappaleen a-, b- ja c-kohdissa mainittujen ajankohtien jälkeen käytäntöön otettavien uusien urakkahintojen ja muiden suorituspalkkojen tulee olla siten hinnoiteltuja, että tilikauden keskituntiansio täyttää työehtosopimuksen vähimmäistuntipalkan.

Vanhoja urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja käytettäessä sanottujen päivien jälkeen on niitä siten tarkistettava, että tilikauden kokonaisansio muuttumattomalla suoritusteholla nousee A-kappaleessa mainituin tavoin.

Milloin nain korjattu suorituspalkka ei kuitenkaan täytä uuden työehtosopimuksen määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti. Mitä edellä on sanottu, ei kuitenkaan koske A-kappaleen d-kohdan tapausta, jonka mukaan myös suorituspalkkatyöntekijälle maksetaan erillinen 15 pennin suuruinen lisä tunnilta.

Lisäksi liitot tulevat antamaan apua paikallisille osapuolille alalle sopivien palkkaustapojen selventämiseksi ja kehittämiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Ylimenosäännös

Uuden työehtosopimuksen edellyttämät aika- ja suorituspalkkojen tarkistukset ja näistä mahdollisesti aiheutuvat työpalkkojen ylimääräiset korotukset on suoritettava niin pian kuin se laskentateknisesti on mahdollista kuitenkin viimeistään

- 1 §:n A-kappaleen a-kohdan osalta vuoden 1974 kesäkuun 7. päivään mennessä.

- b-kohdan osalta vuoden 1974 syyskuun 20. päivään mennessä ja

- c-kohdan osalta vuoden 1975 huhtikuun 25. päivään mennessä.

Ylimenokautena maksetaan entiset aika ja suorituspalkat yleiskorotuksella korotettuna.

Tämän pykälän 1. kappaleessa mainittujen tarkistusten tultua suoritetuiksi maksetaan mahdollinen palkanlisä taannehtivasti 1 §:n A-kappaleen a-, b- ja c-kohdissa mainituista ajankohdista lukien.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kysymyksessä olevalla Konalan korjaamolla työskenteli 89 työntekijää, joista asentajia 73. Näistä kuului Metallityöväen Liittoon noin 53 työntekijää ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoon noin 30. Lakkoon oli osallistunut 66 työntekijää sairaina olleita ja luottamusmiehiä lukuunottamatta. Muille työntekijöille eli kahdelle varastomiehelle ja siivoojille oli lakon aikanakin pystytty antamaan työtä. Luottamusmiehet eivät olleet palkankorotusvaatimusten yhteydessä eivätkä myöhemminkään tehneet mitään yrityksiä työrauhan pysyttämiseksi korjaamolla. Vaikka luottamusmiehet olivatkin lakon aikana työssä, oli sen katsottava johtuneen yksinomaan siitä, että he täten yrittivät puhdistaa ammattiosastojen laiminlyönnit työrauhan ylläpitämiseksi. Myöskään keskusliittojen toimitsijat, joille lakon alkamisesta oli välittömästi ilmoitettu, eivät olleet ryhtyneet lakon kestäessä mihinkään toimenpiteisiin sen lopettamiseksi ja työrauhan palauttamiseksi.

Näillä perusteilla Autoalan Työnantajaliitto on, samalla kun se on haastehakemuksessaan olleen virheen takia luopunut kanteesta, mikäli se koski Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoa ja Helsingin Autokorjaajia sekä myös sikäli kuin Metallityöväen Liittoa vastaan ajetun kanteen perusteeksi oli esitetty luottamusmies Aatos Kitin toiminta lakon aikana, työtuomioistuimessa vaatinut, että Metallityöväen Liitto ja Helsingin Autokorjaamotyöväen ammattiosasto työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla tuomittaisiin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Metallityöväen Liitto on vastineessaan katsonut, ettei kanne ollut riittävästi yksilöity, koska siitä ei käynyt ilmi, minkä työrauhavelvollisuuden lajin väitetyn rikkomisen nojalla kannetta ajetuin. Tämän vuoksi liitto on pyytänyt, että kanne riittämättömästi yksilöitynä jätettäisiin tutkimatta.

Helsingin Autokorjaamotyöväen ammattiosasto r.y. ja Helsingin Autokorjaajat r.y. ovat olleet jutussa kuultavana.

Autoalan Työnantajaliitto ja Metallityöväen Liitto ovat vaatineen oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Samalla kun lausunnon antaminen kanteesta siltä osin kuin siitä on luovuttu raukeaa, työtuomioistuin on muuten käsitellyt jutun; ja koska kanteesta käyvät ilmi Autoalan Työnantajaliiton Metallityöväen Liittoa ja Helsingin Autokorjaamotyöväen ammattiosastoa vastaan esittämät vaatimukset perusteineen ja niiden oikeudellinen arvostelu on tuomioistuimen asia, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä Metallityöväen Liiton vaatimuksen kanteen jättämisestä yksilöimättömänä tutkimatta.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Metallityöväen Liiton ja Helsingin Autokorjaamotyöväen ammattiosaston valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä maksamaan Autoalan Työnantajaliitolle hyvityssakkoa, liiton 2000 markkaa ja ammattiosaston 1500 markkaa sekä korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut 600 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Nordström, Leiponen, Airaksinen, Hyppönen, Lankinen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.