Labor court ruled employer's office location is the place of engagement for a temporary worker.

Asentajan työhönottopaikaksi vahvistettu koko hänen työsuhteensa kestoajaksi työnantajayrityksen toimiston sijaintipaikka.

Jutun suullisessa käsittelyssä kannetta yksilöity vastaamaan käytyjä neuvotteluja, minkä vuoksi kanteen tutkimista vastaan esitetty väite hylätty.

Asianosaiset: Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Sähkötyönantajain Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 20.4.1972 tehdyssä sähköasennusalan työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:

II. TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

5 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B. Työhönottopaikat

1) Työhönottopaikalla tarkoitetaan sitä yrityksen toimistoa (pää- tai haaratoimistoa), missä työntekijä on työhön otettu.

2) Yksinomaan määrättyä työmaata varten työhön otetun työntekijän työhönottopaikka on k.o. työmaa ja on tästä hänelle työhön otettaessa selvästi ilmoitettava.

Mikäli työntekijä ei tunti-ilmoituksessaan tai muutoin ole viimeistään kolmenkymmenen päivän aikana työhönottopäivästä lukien esittänyt vaatimusta päivärahoista, ruokarahoista tms., josta ilmenisi, että hänellä on kaikesta huolimatta työhönottopaikasta eriävä käsitys, ei hänellä tämän jälkeen ole oikeutta vaatia em. korvauksia tai toisenlaista palkkaa takautuvasti.

Jos tällaisen tilapäisesti työhön otetun työntekijän työsuhde vakinaistetaan, on hänelle määrättävä uusi vakinainen työhönottopaikka 1)-kohdan mukaisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

V. ERINÄISET KORVAUKSET

13 § MATKAKULUT, MATKA-AJAN KORVAUS SEKÄ PÄIVÄ- JA RUOKARAHAT

A. Matkakulut, matka-ajan korvaus sekä päivä- ja ruokarahat, milloin työ suoritetaan vieraalla paikkakunnalla, josta työntekijä ei voi saapua yöksi työhönottopaikkaansa.

1) Matkakulut

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2) Matka-ajan korvaus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3) Päivärahat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4) Ruokarahat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B. Ruokarahat, matkakulut sekä matka-ajan korvaus alueella, josta työntekijä voi saapua yöksi työhönottopaikkaansa.

1) Pitempiaikaiset, kauemmin kuin päivän kestävät työt

a) Ruokarahat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

b) Matkakulut

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

c) Matka-ajan korvaus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2) Lyhytaikaiset, enintään päivän kestävät työt

a) Ruokarahat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

b) Matkakulut

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

c) Matka-ajan korvaus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

C. Poikkeukset

1) Määrättyä työtä varten yrityksen ulkopuolella työhön otettu työntekijä ei ole oikeutettu tässä pykälässä mainittuihin etuihin mikäli hän työskentelee alueella, joka saadaan kun hänen työhönottopaikkansa keskipisteenä ja 5 km sateena piirretään ympyrä (ks. 4 § B -kohta).

Jos hän joutuu työskentelemään mainitun alueen ulkopuolella, sovelletaan häneen kohtia A, B tai C tapauksesta riippuen sellaisinaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

X NEUVOTTELUJÄRJESTYS

21 § ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN

1) Jos jostakin työehtosopimukseen liittyvästä tai sille läheisestä asiasta, samoin kuin työehtosopimuksen liitteinä olevista erillisistä sopimuksista syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja yhden tai useamman työntekijän välillä, on pyrittävä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa mainittujen osapuolten kesken.

Ellei sovintoon päästä neuvottelevat työnantaja tai hänen edustajansa sekä pääluottamusmies.

Ellei yksimielisyyteen päästä, voidaan asia alistaa jommankumman osapuolen toimesta liittojen ratkaistavaksi.

Erimielisyydestä on tallöin laadittava yhteinen muistio, jossa osapuolten tulee esittää oma kantansa asiasta ja käsityksensä erimielisyyden syystä.

Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneille liitoille, samoinkuin paikallisille osapuolille on annettava muistiosta oma kappaleensa.

2) Liittojen välisestä neuvottelujärjestyksestä on määrätty Yleisten määräysten 1. ja 2 kohdissa.

3) Jos liitot eivät pääse sovintoon 2)-kohdan edellyttämää neuvottelujärjestystä käyttäen, voidaan asia alistaa työtuomioistuimelle.

4) Sellaiset liittojen väliset erimielisyydet, jotka työtuomioistuin on katsonut lankeavan tuomiovaltansa ulkopuolelle, ratkaistaan välimiesmenettelyä käyttäen siinä järjestyksessä, mitä laki välimiesmenettelystä määrää.

5) Kumpikin sopijapuoli sekä niiden jäsenet pidättäytyvät tätä työehtosopimusta koskevista oikeudellisista toimenpiteistä toisiaan vastaan, kunnes tässä pykälässä sovittu liittojen välinen neuvottelujärjestys on toteutettu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotuilla perusteilla Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Olavin Sähkö Tarhonen & K:nin edellä selostettu menettely on ollut työehtosopimuksen vastaista. Lisäksi Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on, esitettyään haastehakemuksessa tämän vahvistusvaatimuksen yleisessä muodossa, jutun suullisessa käsittelyssä vaatinut vahvistettavaksi, että sähköasentaja Heikki Silakosken työhönottopaikkana on koko sen ajan, jonka hän on ollut yhtiön palveluksessa, ollut pidettävä yhtiön Savonlinnassa olevaa toimistoa.

Kun siis tilapäiseen työsuhteeseen otetun Silakosken työhönottopaikaksi oli määrätty Tohmajärvi ja kun hän oli työehtosopimuksen edellytyksin työskennellyt välitöinä alle viiden kilometrin etäisyydellä työhönottopaikasta, ei työnantaja ollut velvollinen suorittamaan hänelle työehtosopimuksen 13 §:ssä tarkoitettuja korvauksia, minkä vuoksi Sähkötyönantajain Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Olavin Sähkö Tarhonen & K:ni on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja toteaa, että Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on, esitettyään kirjallisessa haastehakemuksessa toisen vahvistusvaatimuksensa yleisessä muodossa, jutun suullisessa käsittelyssä ilmoittanut vaatimuksen koskevan vain Olavin Sähkö Tarhonen & K:nin menettelyä sähköasentaja Heikki Silakosken työhönottopaikan ja siihen liittyen erinäisten korvausten määrittelyssä, mistä kysymyksestä työehtosopimuksen edellyttämät neuvottelutkin on käyty. Kun asiassa tämän jälkeen enää on kysymys Silakosken työhönottopaikasta, työtuomioistuin hylkää Sähkötyönantajain Liiton kanteen tutkimista vastaan esittämän väitteen.

Jutun tutkiessaan työtuomioistuin toteaa, että vuoden 1972 työehtosopimuksen mukaan työhönottopaikalla tarkoitetaan sitä yrityksen toimistoa, missä työntekijä on otettu työhön. Yksinomaan määrättyä työmaata varten työhön otetun työntekijän työhönottopaikka on ko. työmaa, ja on tästä hänelle työhönotettaessa selvästi ilmoitettava. Vuoden 1973 työehtosopimuksessa on puheena oleva määräys kirjoitettu vuoden 1972 työehtosopimuksesta hieman poikkeavasti, mutta sanonnan erolla ei kuitenkaan ole merkitystä tämän asian ratkaisulle.

Työtuomioistuin on tuomiollaan n:o 46/1973 ratkaissut asianosaisten välisen erimielisyyden saman työehtosopimuskohdan tulkinnasta. Sanotussa tuomiossa selitettiin kahden vakinaisen Tohmajärvellä toimivan niin sanotun paikallisasentajan työhönottopaikaksi tuomiossa olevin perustein nyt kysymyksessä olevan työnantajan toimiston sijaintipaikka Savonlinna. Sanotussa asiassa asianosaiset, nyt puheena olevasta asiasta poiketen, olivat yhtä mieltä asentajien työsuhteen vakinaisuudesta.

Nyt kysymyksessä olevan asentaja Silakosken työsuhde on syntynyt niin, että yhtiön palveluksessa ennen asevelvollisuuden suorittamista Tohmajärvellä ollut Silakoski on soittanut yhtiön toimistoon Savonlinnaan ja tiedustellut työtä kotipaikkakunnaltaan Tohmajärveltä. Hän on tällöin saanut tiedon, että hänet otetaan työhön Tohmajärvelle, missä hänen tuli ottaa yhteyttä paikalliseen työnjohtajaan. Tämä taas on ohjannut Silakosken ensin Tiiliyhtymän työmaalle ja pian työsuhteen alettua selostanut tie- ja vesirakennuslaitoksen Tohmajärvellä olevaa työmaata, jolla Silakoski on työskennellyt ajoittain, työskennellen välillä useilla muillakin paikkakunnan työmailla siihen saakka kunnes erosi yhtiöstä heinäkuussa 1973. Työnantajan ilmoituksen mukaan, joka tosin on näytetty saatetun työntekijäpuolen tietoon vasta syksyllä 1973 neuvottelujen kestäessä, Silakosken työmaa on ollut TVL:n työmaa Tohmajärvellä, minkä työmaan päätyttyä yhtiöllä ilmoituksensa mukaan ei ollut Tohmajärvellä yhtään työmaata.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Silakoski on työsopimusta tehdessään saattanut ymmärtää, että hänet otettiin työmaata tarkemmin määrittelemättä yhtiön työhön Tohmajärvelle toistaiseksi. Tätä käsitystä vahvistaa myös se työmaiden lukuisuus, joilla hän yhtiön palveluksessa ollessaan Tohmajärvellä työskenteli. Yhtiön tarkoituksena sen ottaessa Silakosken palvelukseensa on taas saattanut olla ottaa hänet juuri TVL:n työmaata varten niin, että Silakoski tekisi työehtosopimuksen mukaisina välitöinä muita yhtiön Tohmajärvellä suoritettavia sähköasennustöitä. Kuitenkaan ei asiassa ole näytetty, että tästä seikasta olisi Silakoskelle työehtosopimuksen edellyttämin tavoin ilmoitettu. Sillä seikalla, että Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on asiassa käytyjen neuvottelujen aikana ilmoituksensa mukaan sovinnon aikaansaamiseksi ollut sellaisen ratkaisun kannalla, että työhönottopaikaksi olisi työsuhteen alussa katsottu Tohmajärvi ja myöhemmin Savonlinnan kaupunki, ei ole merkitystä asian ratkaisulle.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee kanteen hyväksyen oikeaksi selittää, että asentaja Heikki Silakosken työhönottopaikkana on koko hänen työsuhteensa kestoajan ollut Olavin Sähkö Tarhonen & K:nin Savonlinnassa oleva toimisto ja että yhtiö näin ollen on menetellyt virheellisesti pitäessään hänen työhönottopaikkanaan Tohmajärvellä olevaa TVL:n työmaata siitä huolimatta, että Silakoski on työehtosopimuksen edellyttämässä 30 päivän määräajassa työhönottopäivästään tehnyt päivärahavaatimuksensa. Asian laatuun katsoen saa Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Peltola, Leiponen, Äimälä, Airaksinen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.