Labor court dismissed dental doctors' claim for personal salary increase based on collective agreement interpretation.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the collective bargaining union's request to grant dental doctors a personal salary increase upon transfer to municipal health centers. The court found that the collective agreement and negotiation records clearly indicated that both parties understood the relevant clause to exclude such individual increases. Consequently, the court ruled that the doctors had no legal basis for the claimed personal adjustment.
Legislator headnote
AI generatedSection 14 of the Municipal General Civil Service Agreement; Section 1 of the Health Center Dentists Appendix: The court established that where collective agreement terms and negotiation history demonstrate mutual understanding of a clause's scope, individual claims for benefits contrary to that interpretation must be rejected.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kysymys terveyskeskuksen hammaslääkärin virkaan siirrettyjen hammaslääkärien oikeudesta henkilökohtaiseen palkanlisään. Asian ratkaisussa nojauduttu sopimuksen sanamuotoon ja siihen selvitykseen, mikä oli esitetty sopimukseen johtaneista neuvotteluista. Tämän selvityksen perusteella katsottu, että myös virkamiesjärjestön neuvottelijat ovat ymmärtäneet tai heidän olisi ainakin pitänyt ymmärtää sopimuskohta sanamuodon mukaisella tavalla.
Kannevaatimukset katsottu riittävästi yksilöidyiksi ja kanteen tutkimista vastaan esitetty väite hylätty.
Asianosaiset: Akava r.y. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta
RATKAISU
Asianosaisia sitovassa vuoden 1972 kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa ja sen liitteessä n:o 10 on muun muassa seuraavat määräykset:
I YLEINEN OSA
1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
Kuntien ja kuntainliittojen viranhaltijain palvelussuhteen sopimuksenvaraisiin ehtoihin nähden noudatetaan tämän virkaehtosopimuksen ja sen liitteiden määräyksiä, jollei tästä tai muusta keskitetystä virkaehtosopimuksesta tahi Kunnallisen Sopimusvaltuuskunnan valtuutuksen nojalla tehdystä kunnan tai kuntainliiton omasta virkaehtosopimuksesta taikka Sopimusvaltuuskunnan suostumuksella yksittäistapauksessa tehdystä palkkaussopimuksesta muuta aiheudu.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
14. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA SUHDE AIKAISEMPIIN PALVELUSSUHTEEN EHTOIHIN
1 mom. Tämä sopimus on voimassa toukokuun 1 päivästä 1972 maaliskuun 31 päivään 1973 saakka Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään kolmea kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Liite n:o 10
TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT
Virkaehtosopimusneuvottelujen yhteydessä 28 päivänä huhtikuuta 1972 laadittu virkaehtosopimukseksi katsottava pöytäkirja Kunnallisen Sopimusvaltuuskunnan ja Akava r.y:n välillä terveyskeskusten palveluksessa olevien hammaslääkärintoimen harjoittamisen oikeutettujen Suomen Hammaslääkäriliiton jäsenten palvelussuhteen ehdoista. Tämä sopimus ei koske hammaslääketieteen kandidaatin tutkinnon tai vastaavan opinnäytteen ulkomailla suorittaneita.
1 §
Tässä pöytäkirjassa mainitut palvelusuhteen ehdot ovat voimassa 1. 4 1972 alkaen ja niin kuin kunnallinen yleinen virkaehtosopimus.
2 §
Terveyskeskuksen hammaslääkärille suoritetaan A-palkkaluokan peruspalkkaa, ikälisää, kalliinpaikanlisää ja syrjäseutulisää tai B-palkkaluokan peruspalkkaa ja syrjäseutulisää vastaava palkkaus seuraavasti:
Ylihammaslääkäri B 4 pl Ylihammaslääkäri B 3 " Ylihammaslääkäri B 2 " Terveyskeskushammaslääkäri A 30 " Apulaishammaslääkäri A 27 "
Terveyskeskushammaslääkärille suoritetaan palkkaus yhtä palkkaluokkaa korkeamman palkkaluokan mukaan mikäli virkaan vaaditaan erikoishammaslääkärin oikeudet tai hän on toiminut viisi vuotta päätoimisena terveyskeskushammaslääkärinä tai aikaisemmassa vastaavassa virassa.
Ylihammaslääkärit sijoitetaan palkkaluokkiin B 4 - B 2 tämän pöytäkirjan liitteen n:o 1 mukaisesti.
Apulaishammaslääkärin viralla tarkoitetaan määräajaksi täytettävää virkaa, joka on hyväksytty koulutusviraksi erikoishammaslääkärin oikeuksien saamiseksi.
Niissä terveyskeskusta ylläpitävissä kunnissa, joissa valtion virkamiehille suoritetaan valtioneuvoston päätöksen n:o 901/71 mukaisesti syrjäseutulisää sekä vastaavasti terveyskeskusta ylläpitävissä kuntainliitoissa, joihin kuuluu edellä tarkoitettuja kuntia, maksetaan terveyskeskuksen hammaslääkärille palkkaus yhtä palkkaluokkaa korkeampana kuin edellä tässä pykälässä on muuten määrätty.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 §
Terveyskeskuksen hammaslääkärin perustyöaika on 37 tumia viikossa.
Huomautus: Perustyöajan käyttämisestä laaditaan työjärjestys, josta pääpiirteissään ilmenee perustyöajan käyttö työviikon aikana. Työjärjestystä laadittaessa tulee ottaa huomioon kaikki hammaslääkärille määrätyt tehtävät lukuun ottamatta päivystystyötä ja jäljempänä 4 §:n mukaan lisätyönä korvattavaksi sovittuja tehtäviä.
Perustyöajan lisäksi suoritettua työtä sanotaan tässä sopimuksessa lisätyöksi tai päivystykseksi.
Työjärjestyksen mukaisen perustyöajan lisäksi suoritetusta lisätyöstä, päivystyksestä ja päivystyksen aikaisesta aktiivisesta työstä suoritetaan erilliset palkkiot siten kuin jäljempänä tässä sopimuksessa määrätään.
Huomautus: Perustyöajan, hammaslääkärin suorittaman lisätyön sekä päivystysvelvollisuuden mukaisen päivystystyön lisäksi ei hammaslääkärin vapaa-ajan käyttöä työnantajan taholta rajoiteta, mikäli vapaa-ajan käyttö ei haittaa virkavelvollisuuksien täyttämistä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 §
Sen estämättä mitä edellä 2 §:ssä on määrätty, kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 11 §:n nojalla välittömästi terveyskeskushammaslääkärin täysiaikaiseen (37 tuntia viikossa) virkaan siirtyvälle hammaslääkärille suoritetaan tässä virassa palkkaus henkilökohtaisesti B 1 palkkaluokan mukaan, mikäli hänen palkkauksensa 2 §:n nojalla olisi B 1 palkkaluokkaa alempi.
Milloin terveyskeskushammaslääkärin virkaan 1 momentissa mainituin tavoin siirtyvälle hammaslääkärille ei voida järjestää täysiaikaista virkaa, vaikka hän on kirjallisesti ilmoittanut olevansa halukas ottamaan tällaisen viran vastaan, hänen palkkauksensa perusteena käytetään tässä virassa B 1 palkkaluokkaa noudattaen yleisen virkaehtosopimuksen osa-aikatyötä koskevia määräyksiä. Jollei asianomainen hammaslääkäri halua ottaa vastaan täysiaikaista terveyskeskushammaslääkärin virkaa, hänen palkkauksensa perusteena käytetään A 30 palkkaluokkaa noudattaen yleisen virkaehtosopimuksen osa-aikatyötä koskevia määräyksiä.
Pöytäkirjamerkintä n:o 1:
Niille terveyskeskushammaslääkäreille, joiden palkkaus tämän pykälän nojalla määräytyy B 1 palkkaluokan mukaan, ei suoriteta 2 §:n 2 ja 5 momentissa edellytettyjä yhden palkkaluokan korotuksia. Kuitenkin heillä on oikeus saada vähintään 2 §:n mukainen palkka.
Pöytäkirjamerkintä n:o 2:
Edellä 2 momentissa tarkoitettu kirjallinen ilmoitus on tehtävä kunnan tai kuntainliiton asianomaiselle viranomaiselle viimeistään toukokuun 12 päivään 1972 mennessä.
11 §
Mikäli hammaslääkärille siinä virassa, josta hänet on kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 11 §:n nojalla välittömästi siirretty terveyskeskuksen hammaslääkärin virkaan, on suoritettu 2 tai 10 §:ssä määriteltyä suurempaa palkkaa hänelle suoritetaan aikaisemman kiinteän tai sosiaalisen palkkaluokan mukaisen ja 2 tai 10 §:n mukaisen palkan erotus henkilökohtaisena palkanlisänä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
14 §
Jollei tästä pöytäkirjasta muuta aiheudu, terveyskeskuksen hammaslääkärien palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mukaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kouluhammaslääkärien taloudellinen menetys merkitsi siis paitsi työvelvollisuuden olennaista lisäystä ilman oikeudenmukaista korvausta myös yksityispraktiikasta aikaisemmin saadun tulon menetystä. Kuopiossa oli vuodesta 1964 alkaen kouluhammaslääkärin virkasuhteeseen sisältynyt oikeus virkatyöajan ulkopuolella ja koulujen loma-aikoina vapaasti harjoittaa yksityisvastaanottoa. Tämä oli sellainen kansanterveyslain voimaanpanolaissa tarkoitettu aikaisempaan palvelussuhteeseen liittyvä etu, jota vastaava etu terveyskeskushammaslääkärille siis olisi annettava sellaisena, ettei se olisi vastaavaa entistä etua olennaisesti epäedullisempi. Kouluhammaslääkärit eivät olleet vaatineet mitään korvausta yksityisvastaanottomahdollisuuden menettämisestä, vaan vain korvausta lisääntyneestä työajasta samoja perusteita käyttäen kuin jo kahdeksan vuoden aikana oli käytetty kouluhammaslääkärin työstä suoritettavaa korvausta laskettaessa.
Virantoimitusvelvollisuuden lisäämisen palkkaa korottavaa vaikutusta ilmentävä periaate oli omaksuttu jo ennen kansanterveyslakia voimassa olleessa ensimmäisessä eli vuoden 1971 virkaehtosopimuksessa. Sen mukaan nimittäin kiinteätä kuukausipalkkaa saavan kaupungin ja kauppalan kouluhammaslääkärin palkkaluokat olivat K 21, K 25, K 29 ja K 32 päivätyöajan oltua sanotuissa viroissa 3, 4, 5 ja 6 tuntia. Vastaavasti olivat työaika ja palkka pohjapalkkaa sekä toimenpidepalkkioita saavalla kouluhammaslääkärillä sanotun sopimuksen mukaan 3 t/pv - 15 pl, 4 t/pv - 20 pl, 5 t/pv - 24 pl sekä 6 t/27 pl. Pohjapalkkaa ja toimenpidepalkkioita saavan kouluhammaslääkärin sosiaalinen palkkaluokka oli 3, 4, 5 ja 6 tunnin päivätyöajan mukaan joko 23, 27, 31 taikka 34 palkkaluokka.
Vielä kunnallinen sopimusvaltuuskunta on huomauttanut siitä, että kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n mukaan viranhaltijan palvelussuhteen ehdoista oli sen estämättä, mitä laissa on säädetty, voimassa mitä niistä virkaehtosopimuksella määrätään. Kun terveyskeskuksen hammaslääkärin virkasuhteen ehdoista oli olemassa virkaehtosopimus, ei kansanterveyslain voimaanpanolain säännöksillä ollut tässä asiassa merkitystä. Virkaehtosopimuksen asianomaisissa määräyksissä oli pyritty ottamaan huomioon kansanterveyslain voimaanpanolain periaatteet. Lisäksi viitattu lain säännös oli kirjoitettu niin yleisluontoisesti, ettei sen perusteella voitaisikaan määritellä yksityiskohtaisesti viranhaltijoiden palvelussuhteen ehtoja.
Näillä perusteilla ja todeten, että virkaehtosopimuksen puheena olevan määräyksen tulkinnasta oli osapuolten välillä näihin saakka vallinnut yksimielisyys, kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut kanteen hylkäämistä.
Asianosaiset ja Kuopion kaupunki, joka on ollut jutussa kuultavana, ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja katsoo, että kannevaatimukset perusteineen, sellaisina kuin ne on suullisessa käsittelyssä haastehakemuksen pohjalta esitetty, ovat riittävän yksilöityjä vahvistuskanteen tutkimiseksi, minkä vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kunnallisen sopimusvaltuuskunnan jutun tutkimista vastaan tekemän väitteen.
Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei kanteessa tarkoitetuilla Kuopion kaupungin terveyskeskushammaslääkäreillä ole oikeutta saada henkilökohtaista palkanlisää sillä tavoin laskettuna kuin kanteessa on vaadittu, ja harkitsee sen vuoksi oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden saavat kunnallinen sopimusvaltuuskunta ja Kuopion kaupunki kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Peltola, Nenonen, Nordström, Riski, Hyppönen, Kaski ja Tuokko.
Tuomio oli yksimielinen.