Labor court dismisses strike-related leave return pay claim for technical staff absent during Christmas break.

Tekniset toimihenkilöt, jotka olivat olleet lakossa loppuosan viimeistä työpäiväänsä ennen vuosiloman alkamista edeltänyttä juhannusseisokkia, eivät olleet oikeutettuja runkosopimuksen mukaiseen lomaltapaluurahaan.

Asianosaiset: Teknisten Liitto r.y. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y.

RATKAISU

Teknisten Liiton ja eräiden toisten liittojen toiselta puolen sekä Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton toiselta puolen välillä 14.5.1973 allekirjoitetussa palkkasopimuksessa sanotaan muun muassa:

1 § PALKKASOPIMUS

Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä toukokuun 14. päivänä 1973 tehtyyn runkosopimukseen ja huhtikuun 21. päivänä 1966 tehtyyn irtisanomissuojasopimukseen ja saattavat sen voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.

Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat edellä mainitun runkosopimuksen 1 §:n tarkoittamat tekniset toimihenkilöt.

Runkosopimuksen ohella ovat voimassa alempana mainitut palkka- ym. määräykset.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä tarkoitetussa Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välisessä runkosopimuksessa taas on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

25 § Vuosiloma

1. Vuosiloma myönnetään lain mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Lakisääteiseltä vuosilomalta työhön palaavalle tekniselle toimihenkilölle suoritetaan lomaltapaluurahana 20 % hänen lakisääteisestä lomapalkastaan.

Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että tekninen toimihenkilö aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli tekninen toimihenkilö välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 3 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lomaltapaluurahajärjestelmä perustui ansaintaperiaatteeseen siten että osa lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitusta palkasta säästetään annettavaksi vuosilomien jälkeen. Oli huomattava, että usean nyt kysymyksessä olevan työntekijän lomaltapaluuraha jäi saamatta siitä syystä, että hänen vuosilomansa tehtaan etua ajatellen oli siirretty normaalista poikkeavaan ajankohtaan. Tällainen siirtäminen taas oli ollut välttämätöntä siksi, että eräät huolto- ja korjaustoimenpiteet olivat mahdollisia vain tuotannon hiljennyttyä. Työnantaja ei myöskään ollut vaatinut, että näiden toimihenkilöiden olisi ollut tultava maanantaina työhön, mikä olisikin aiheuttanut sen, että teknisten toimihenkilöitten lomat olisi pitänyt järjestellä uudelleen.

Sanotuilla perusteilla Teknisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että A. Ahlström Osakeyhtiö on velvollinen maksamaan E. Hellälle, H. Hepolehdolle, L. Hellälle, A. Häkkiselle, U. Junnoselle, E Kinnaslammelle, R. Loposelle, P. Mönkärelle, P. Tillille, K. Väänäselle J. Koskiselle, E. Marttilalle ja R. Rajalle lomaltapaluurahana 20 % heidän lomapalkastaan.

Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

Edellä olevat rajoitukset merkitsevät sitä, että työntekijän tulee olla työssä ennen sekä jälkeen vuosilomansa työtuntijärjestelmän mukaisesti. Poikkeuksina hyväksytään vain tapaukset, joissa työntekijä välittömästi ennen vuosilomansa alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 3 §:n 2 momentissa tai työehtosopimuksen 19 §:n 7 momentissa (lapsen sairastuminen) mainitun syyn takia. Myös näissä tapauksissa on lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä kuitenkin, että työntekijä välittömästi esteen lakattua palaa työhönsä.

Sanotuilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa asianosaisten erimielisyyden koskevan kysymystä siitä, onko kanteessa mainituille Teknisten Liittoon kuuluville A. Ahlström Osakeyhtiön teknisille toimihenkilöille, jotka ovat olleet sidotut Teknisten Liiton ja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton väliseen vuoden 1973 palkkasopimukseen, jolla sanotut liitot ovat yhtyneet Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton väliseen runkosopimukseen, maksettava sanotun runkosopimuksen mukaan lomalta palaavalle työntekijälle tietyin edellytyksin kuuluva lomaltapaluuraha. Sanotut tekniset toimihenkilöt olivat nimittäin olleet lakossa loppuosan viimeistä työpäiväänsä ennen vuosiloman alkamista edeltänyttä juhannusseisokkia.

Runkosopimuksen 25 §:n 7 kohdan 2 kappaleen mukaan on lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä, että tekninen toimihenkilö aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna taikka sovittuna aikana. Runkosopimuksen seuraavassa kappaleessa lomaltapaluuraha on määrätty suoritettavaksi silloinkin, kun tekninen toimihenkilö välittömästi ennen vuosiloman alkamista on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 3 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia. Tämä määräys osoittaa 7 kohdan 2 kappaleen tarkoittavan lomaltapaluurahan edellytyksenä olevan, että toimihenkilö on välittömästi ennen vuosiloman alkamista ollut työssä, mistä sitten on sovittu 3 kappaleessa mainitut poikkeukset, jos 2 kappaletta ei tulkittaisi näin, ei 3 kappaleella olisi mieltä vuosiloman alkamisen osalta. Mainitussa 3 kappaleessa tarkoitettuihin poikkeustapauksiin ei taas ole edes väitetty tarkoitetun lukea poissaoloa työtaistelun johdosta.

Puheena olevassa tapauksessa on asianomaisten teknisten toimihenkilöitten lakon ja vahvistetun vuosiloman alkamisajan välillä ollut juhannusseisokki. Mainitunlaista seisokkia ei työtuomioistuimen mielestä kuitenkaan voida pitää runkosopimuksen 25 §:n 7 kohdan 3 kappaleessa tarkoitettuna poissaolona tai työhön saapumisen esteenä, vaan sitä on verrattava sunnuntaista, tavallisen työviikon vapaasta lauantaista taikka työtuntijärjestelmän mukaisesta lauantaista taikka työtuntijärjestelmän mukaisesta vapaapäivästä aiheutuvaan poissaoloon, jonka ei voi runkosopimuksen edellä mainitut määräykset huomioon ottaen ajatella vaikuttavan lomaltapaluurahan saamiseen muutoin kuin sillä tavalla, että oikeus lomaltapaluurahaan riippuu työssä olosta viimeisenä työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä ennen mainitunlaista välittömästi lomaa edeltänyttä poissaoloa ja vastaavasti ensimmäisenä työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä samanlaisen välittömästi lomaa seuranneen poissaolon jälkeen.

Edellä sanotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei kanteessa tarkoitetuille toimihenkilöille ole suoritettava lomaltapaluurahaa, minkä vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden saa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Vihma, Heiniö, Äimälä, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.